Saara Kankaanrinnan kolumni: Tiede tarvitsee rahansa ja käyttäjänsä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Saara Kankaanrinnan kolumni: Tiede tarvitsee rahansa ja käyttäjänsä

Populismin peikko vaanii. Se tarjoaa kansalle turvallisuutta sisäänpäin kääntymisellä ja kaiken vastustamisella, kirjoittaa kolumnisti Saara Kankaanrinta.

23.8. 8:00

Seuraan intohimoisesti politiikkaa, ja yksi asia pistää silmään. Lähes kaikki puolueet tekevät liikkeitään kieli keskellä suuta. Populismin peikko vaanii. Se tarjoaa kansalle turvallisuutta sisäänpäin kääntymisellä ja kaiken vastustamisella.

Ällistyttää, sillä vastalääke pitäisi olla kaikille hallituspuolueille selvä: sivistys ja tiede. Juuri nyt olisi uskallettava panostaa perustuksiin.

Mikä muu selättää pelkoja paremmin kuin tieto? Mikä pitäisi suomalaisen yhteiskunnan vireänä ja kansainvälisenä paremmin kuin rajat ylittävä tiede?

Tutkimuksen ja opetuksen arvoa pitää systemaattisesti kasvattaa. Jos Suomi toimii päinvastoin, tulevaisuus näyttää pimeälle ja surkealle takapajulalle. Meillä ei ole varaa kokeilla tätä tietä askeltakaan pitemmälle.

Tieteellä ja tiedolla on itseisarvo, joka on huimasti suurempi kuin sen luomat innovaatiot. Tämän ymmärtäminen on sivistysvaltion peruskivi - ja se kivi rapautuu koko ajan.

Jos tiede määritellään vain ahtaan välittömän hyödyn mukaan, menetetään tieteen sielu.

Suomen Akatemia on iso tieteen rahoittaja. Tiede pitää koko Suomen aktiivisena, ei vain pääkaupunkia. Meillä on yliopistokaupunkeja, jotka ovat eläviä yliopistojensa ansiosta. Etelästä pohjoiseen, idästä länteen.

Maailmalla hämmästellään maksutonta ja tasa-arvoista koulutustamme. Mutta kun koulutus muuttuu tieteen tekemiseksi, rakenteet huojuvat. Tieteen pitäisi olla myös osa hyvinvointivaltiota.

Suomessa pystyy luomaan huippututkimusta olosuhteista huolimatta. Ei niiden ansiosta. Ulkomaisia huippuja on vaikea houkutella tänne.

Innovaatioiden ja vaikuttavuuden perään huudetaan kilpaa. Olen mukana monessa yrityksessä, jotka kaupallistavat ratkaisuja maapallon lukuisiin ympäristökriiseihin.

Yksikään näistä innovaatioista ei syntynyt ilman tiukkaa perustutkimusta. Sitkeää, epäseksikästä tutkimusta, joka oli monen mielestä turhaa. Vaan kuinkas kävikään vuosien päästä, kun asioita yhdisteltiin ja sovellettiin uusin silmin.

Kaikkia tulevia ilmiöitä emme osaa nimetä. Tutkimusta tarvitaan niihinkin, mutta ei ennalta rajoittaen päivän ymmärryksellä. Kuka tietää, mitä vaikkapa sähkövarauksien tutkija, biologi ja kansatieteilijä löytävätkään yhdessä.

Ilmastokriisi, luontokato ja Itämeri vaativat tekoja nyt. Eritoten sääntelyä, joka ohjaa kaikkea. Rattia kääntäessä soisi käytettävän parasta tietoa. Ei jotain mitä satuttiin saamaan tai sopi äänestäjille.

Tieteen vaikuttavuus on siis paitsi tutkijoiden ja tutkimuslaitosten, myös muun yhteiskunnan harteilla.

Vaikuttaako tutkittu tieto hallitukseen? Jos emme tee muutoksia, kaasutamme jyrkänteen yli. Kuuluuko tiedeyhteisön hätähuuto?

Selviäminen tulevien epävarmuuksien keskellä taas vaatii lisää tietoa. Lisätään panostuksia, ei vähennetä. Sekä ekosysteemin että sivistysvaltion vuoksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?