Mattolaiturille pyrkiviä tervehtii Lappeenrannassa tyly kyltti – kaupungin ilmoitus tyrmistyttää asukkaita - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mattolaiturille pyrkiviä tervehtii Lappeenrannassa tyly kyltti – kaupungin ilmoitus tyrmistyttää asukkaita

Lappeenrannassa syntyi kansanliike purkutuomion saaneen yli satavuotisen matonpesupaikan säilyttämiseksi.

Mattolaituria uhkaa purkaminen Lappeenrannassa.

26.8. 6:20

”Matonpesupaikka käyttökiellossa huonon kunnon vuoksi. Laituria ei kunnosteta enää ja se odottaa purkua.”

Tyly kyltti tervehtii Lappeenrannan Halkosaaren mattolaiturille pyrkiviä.

Ainakin 1930-luvulta lähtien käytössä ollut kaupungin vanhin matonpesupaikka on ollut suljettu juhannuksesta lähtien.

Tulevaisuus on pyykkäreille vielä synkempi: idyllistä mattolaituria kaupungin paraatipaikalla, Kaupunginlahdella, uhkaa purkaminen.

Halkosaaren mattolaituri Lappeenrannan Kaupunginlahdella edustaa lähes satavuotista pyykkäysperinnettä.

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2019 ympäristönsuojelumääräyksen, joka kieltää matonpesupaikkojen pesuvesien joutumisen vuoden 2022 jälkeen suoraan Saimaaseen.

Kaupungin muut mattolaiturit sijaitsevat maalla ja ovat yhteydessä viemäriverkostoon, ja määräys koskikin käytännössä vain Halkosaaren veden päällä olevaa mattolaituria.

– Kyse on erityisen herkän Pien-Saimaan vesistön suojelusta. Mäntysuopa kuluttaa happea vesistöstä, ja pestävistä tekstiileistä irtoaa ravinteita, perustelee kieltomääräyksen valmistellut kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.

Uuden määräyksen myötä kaupunki ilmoitti lopettavansa mattolaiturin ylläpidon ja purkavansa sen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Laiturin piti olla käytössä vielä kulunut kesä. Ennen juhannusta kahden matonpesijän jalan kuitenkin kerrottiin menneen lahonneiden lautojen läpi, ja kaupunki laittoi laiturin käyttökieltoon.

Seuraava askel olisi ollut koko matonpesupaikan purkaminen loppuvuonna.

Kansalaiset kuitenkin heräsivät puolustamaan perinteistä matonpesupaikkaa.

Etulinjaan mattolaituritaistelussa asettui Lappeenrantaan paluumuuttanut Jukka Nakari, joka jo lapsuudessaan 1960-luvulla kävi äidin kanssa Halkosaaressa mattopyykillä.

Nakari tyrmistyi juhannuksena nähtyään laiturin käyttökieltokyltin, ja tyrmistyneitä olivat muutkin turhaan mattopyykille tai onkimaan pyrkineet.

– Päätin selvittää, olisiko asialle tehtävissä jotakin, hän sanoo.

Ensitöikseen Nakari perusti Facebookiin Pro Halkosaaren mattolaituri -ryhmän.

Lisäksi hän lyöttäytyi yhteen jo kesällä 2020 Halkosaaren mattolaituria puoltavan nettiadressin perustaneen lappeenrantalaislähtöisen, Helsingissä asuvan Riina Huoson kanssa.

Kaksikko ryhtyi tosissaan rummuttamaan mattolaituriasiaa niin tuttavilleen, yleisönosastolla kuin sosiaalisessa mediassa.

Halkosaaren mattolaituria puolustava Jukka Nakari tyrmistyi jo lapsuudesta tutun matonpesupaikan purkutuomiosta ja synnytti kansanliikkeen laiturin säilyttämisen puolesta.

Taistoon liittyi myös perinneyhdistys Lappeenrannan Kilta, joka teki ELY-keskukselle matonpesupaikan suojeluesityksen.

Laituri on osa työväenhistoriaa, sillä aikoinaan siellä työskentelivät ammattimaiset pyykkärinaiset. Se on myös osa lappeenrantalaista kaupunkikulttuuria, virkistäytymis- ja kohtaamispaikka sekä etenkin ulkomaisille matkailijoille eksoottinen nähtävyys.

– Tänne tullaan heti aamusta, juodaan eväskahvit ja jutellaan muiden kanssa. Tämä ei ole vain matonpesupaikka, sanoo Nakari.

Poliitikotkin ovat heränneet. Jotkut haluaisivat, että matonpesupaikka siirrettäisiin vedestä maalle, mutta Halkosaaren poikkeuksellisessa tapauksessa monet sallisivat pesupaikan pysyvän veden äärellä.

Esimerkiksi kokoomuksen valtuutetut tekivät aloitteen mattolaiturin säilyttämisestä nykyisellä paikallaan. Samoilla linjoilla on valtuutettu ja kansanedustaja Ari Torniainen (kesk).

– Minusta laituri voisi jatkaa veden päällä. Sen purkamisella ei Saimaata pelasteta, sanoo Torniainen.

Ovatko valtuutetut siis kääntäneet takkinsa 2019 tekemänsä päätöksen jälkeen?

– En tiedä onko kyse takinkäännöksestä. Lähinnä kyse on perinteikkään matonpesukulttuurin säilyttämisestä, sanoo valtuuston puheenjohtajana vuonna 2019 ollut Torniainen.

Matonpesupaikka on ollut suljettu juhannuksesta lähtien.

Ammutaanko laituriasiassa kärpästä tykillä?

Halkosaaren mattolaituria puolustava kansanliike järjesti elokuun 19. päivänä Down by the Mattolaituri -nimellä kulkeneen yleisötilaisuuden.

Halkosaari-liikkeen keulahahmo Jukka Nakari oli kutsunut Halkosaareen poliitikkoja ja viranhaltijoita grillattavaksi mattolaiturin tulevaisuudesta.

Tilaisuudessa myös luovutettiin kaupungille mattolaiturin puolesta kerätyt adressit. Kesän mittaan netti- ja perinteiseen adressiin oli kertynyt noin 1 100 nimeä.

Nakari toivoo, että matonpesupaikka purkamisen sijaan kunnostettaisiin ja siitä kehitettäisiin entistä monipuolisempi kohtaamis- ja tapahtumapaikka.

Laiturin puolesta tehty suojeluesitys antaa lisäaikaa vaihtoehtojen etsimiselle: niin kauan kuin esitys on ELY-keskuksessa ratkaisematta, laituria ei saa purkaa.

Ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen mukaan tutkimusta Halkosaaren matonpesupaikan aiheuttamien päästöjen määrästä tai vaikutuksesta ei ole olemassa, ja sellaisen tekeminen olisikin lähes mahdotonta.

Hän kuitenkin muistuttaa, että Saimaan suojelu edellyttää kaikkien, myös pienten, päästölähteiden tukkimista.

Nakari ymmärtää Räsäsen huolen. Halkosaaren mattolaiturin tapauksessa hänen mielestään kuitenkin ammutaan kärpästä tykillä, kun esimerkiksi läheisissä venelaitureissa on kielletyillä myrkkymaaleilla maalattuja ja öljy- ja jätevesipäästöjä aiheuttavia veneitä.

– Siihen ei puutu kukaan.

Ja parin kilometrin päässä Saimaaseen laskee jätevetensä UPM:n Kaukaan-tehdas, jonka jätevedet kuormittavat vesistöä tehtaan lähellä.

– Isoihin asioihin ei uskalleta puuttua, ja sitten puututaan tällaiseen, puuskahtaa Nakari.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?