Suomalaiset eliittisotilaat Kabulissa: Tällaisia ovat huippusalaiset erikoisjääkärit, joita koulutettiin kaikessa hiljaisuudessa vuosien ajan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaiset eliittisotilaat Kabulissa: Tällaisia ovat huippusalaiset erikois­jääkärit, joita koulutettiin kaikessa hiljaisuudessa vuosien ajan

Erikoisjääkäreiden koulutukseen ja työhön liittyy useita yksityiskohtia, joista ei voida puhua ääneen. Turvallisuussyistä Kabuliin lähetettyjen sotilaiden nimiä tai taustatietoja ei kerrota julkisuuteen.

23.8. 7:00

Suomessa tehtiin elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna historiaa, kun Puolustusvoimat lähetti erikoisjoukkonsa ulkomaan pikakomennukselle ensi kertaa sitten jatkosodan.

Yleisen käsityksen mukaan Suomen erikoisjoukot lähtivät matkaan heti perjantaina sen jälkeen, kun presidentti Sauli Niinistö oli antanut asialle siunauksensa.

Puolustusministeriön mukaan joukot aloittivat tehtävänsä Afganistanin Kabulissa lauantaina. Sotilaiden tehtävä on suojata maassa olevia suomalaisia ja auttaa evakuoinneissa. Suomi pyrkii evakuoimaan Afganistanista yhteensä 240 ihmistä.

Lue lisää: Puolustusvoimien suojaus­joukko on saapunut Kabuliin – Haavisto: Suomi on evakuoinut yli 50 ihmistä

Puolustusministeriön mukaan suomalainen suojausjoukko on aseistettu, mutta mitään raskaampaa kalustoa Kabuliin ei ollut tarvetta viedä, sillä kyseessä on nimenomaan suojelutehtävä.

Joukko toimii operaation aikana vain Kabulin lentokentällä ja sen välittömässä läheisyydessä.

Lue lisää: Suomalais­sotilaat saapuivat Kabuliin keskelle kaaosta – Yhdysvallat kielsi kansalaisiaan menemästä lentokentälle turvallisuus­uhkien vuoksi

Afganistaniin lähetetty joukko koostuu muutamasta kymmenestä ammattisotilaasta, joista osa on aiemmin palvellut Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa. He kuuluvat kaikki Puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan.

Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi Puolustusvoimat ei voi paljastaa juuri mitään paikan päälle lähetetyistä sotilaista, mutta todennäköistä on, että asialle on laitettu Utin jääkärirykmentissä koulutettuja erikoisjääkäreitä.

Sunnuntaina Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Kari Nisula pääesikunnasta kommentoi tiedotustilaisuudessa, että suojausjoukkoon ja sen tukemiseen tarvittaviin osiin käytetään Puolustusvoimien henkilökuntaa Maavoimista, Ilmavoimista, Puolustusvoimien logistiikan ja johtamisjärjestelmän henkilöstöä sekä suomalaista henkilöstöä koti- ja ulkomaisista esikunnista.

Utista nousi perjantai-iltana ilmaan kaksi Puolustusvoimien CASA C-295M -konetta, jotka lensivät Puolan Katowicen ja Romanian Bukarestin kautta Georgian Tbilisiin. Useat maat ovat käyttäneet Tbilisiä viimeisenä välilaskupaikkana ennen Afganistanin Kabulia. Tbilisistä joukon on uutisoitu siirtyneen Kabuliin Boeingin C-17 Globemaster III -sotilaskuljetuskoneella.

Lue lisää: HS: Utista lähteneet Puolustus­voimien koneet ovat laskeutuneet Georgiaan – seuraavaksi suuntana Kabul

Utista perjantai-iltana nousseiden Puolustusvoimien koneiden uskotaan matkanneen Kabuliin. Asialle ei ole kuitenkaan saatu vahvistusta.

Puolustusvoimat ja ulkoministeriö eivät ole vahvistaneet, että suojausjoukko oli juuri Utista perjantaina lähteneiden kuljetuskoneiden kyydissä, tai että asialle on lähetetty juuri erikoisjääkärit.

– Näitä tietoja pidetään pitkälti salaisina, eikä asiasta kerrota enempää ainakaan tässä vaiheessa, ulkoministeriön viestinnästä sanotaan.

Se kuitenkin tiedetään, että Utissa on jo yli 20 vuoden ajan koulutettu eliittisotilaita, jotka muodostavat Suomen kansallisen puolustuksen terävimmän kärjen.

Heitä kutsutaan erikoisjääkäreiksi.

  • Katso yllä olevalta videolta, mitä Puolustusvoimat kertoi Utin erikoisjääkäreistä ja heidän koulutuksestaan vuonna 2015.

Erikoisjääkäreiden juuret ulottuvat vuoteen 1997, jolloin Utissa alettiin kouluttaa sotilaita vihollisen erikoisjoukkojen torjumista varten. Aiemmin perustettujen laskuvarjojääkäreiden rinnalle syntyi erikoisjääkäreiden joukko, joka koostuu nykyään pelkästään palkatusta henkilöstöstä, kertoo armeijalehti Reserviläinen.

Erikoisjääkäreiden koulutus muuttui entistä ammattimaisemmaksi 2000-luvun vaihteessa, jonka jälkeen Puolustusvoimat alkoi hioa huippusalaisia erikoisjoukkojaan kaikessa hiljaisuudessa nykyiseen muotoonsa.

– Vie kymmenen vuotta ennen kuin erikoisjoukon mies on valmis, Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo kommentoi erikoisjääkärikoulutusta Helsingin Sanomille vuonna 2015.

Vie kymmenen vuotta ennen kuin erikoisjoukon mies on valmis.

Erikoisjääkäreiden koulutus sisältää muun muassa tiedustelu- ja taistelutehtäviä maastossa ja rakennetulla alueella, laskuvarjohyppykoulutusta, vesistökoulutusta sekä helikopteri- ja ajoneuvokoulutusta.

Utin jääkärirykmentissä koulutetaan erikseen myös helikopterilentäjiä ja laskuvarjojääkäreitä, mutta näiden lennättäminen Afganistaniin on hyvin epätodennäköistä, sillä suomalaissotilaiden tehtävä Kabulin lentokentällä keskittyy nimenomaan henkilöiden suojaamiseen.

Lue lisää: Tällainen toiminta­ympäristö Suomen joukkoja Kabulissa odottaa – asian­tuntija kertoo tiukoista säännöistä

Erikoisjääkärit ovat niin sanottuja korkean valmiuden joukkoja, joiden työ poikkeaa muista puolustushaaroista muun muassa siten, että heillä on käytössään vaativampaa aseistusta kuin muilla.

– Kun kyseessä ovat erikoisjoukot, on heidän käytössään sellaisia varusteita, joita ei muilla ole. Ammattimaisessa erikoisjoukkotoiminnassa korostuu henkilökohtainen varusteiden valinta tehtävän vaatimusten mukaisesti, Reserviläinen kertoo vuonna 2019 julkaistussa artikkelissaan.

Tällainen on Utin jääkärirykmentin laskuvarjojääkärikomppanian talvitiedustelija ase.

Utin erikoisjääkäreiden koulutus järjestetään kerran vuodessa ja kurssille valitaan 10–15 oppilasta noin sadan pyrkijän joukosta. Hakijamäärät ovat viime vuosina tuplaantuneet ja tänä vuonna hakijoita oli 124, kertoo Varusmies.

Useat hakijat ovat suorittaneet varusmiespalveluksen laskuvarjojääkärinä, vaikkei se olekaan varsinainen pääsyvaatimus. Näitä hakijoita ei näy hakijatilastoissa, sillä he saavat hypätä pääkokeen ensimmäisen vaiheen yli, Varusmies kertoo.

Kaikilta hakijoilta edellytetään, että he ovat suorittaneet 347 päivää kestävän varusmiespalveluksen ja ovat iältään alle 25-vuotiaita.

– Tämä lähtökohta on määritelty ihan sen takia, että jos hakija valitaan meille, hänellä on mahdollisuus parhaimmillaan jopa 15 vuoden palvelukseen. Fysiikka alkaa kuitenkin lähteä alta 35 ikävuoden jälkeen ja hyvä fyysinen suorituskyky on erikoisjääkärille edellytys, kommentoi Utin jääkärirykmentin komentaja, eversti Petri Mattila IS:lle vuonna 2015.

Lisäksi hakijalta vaaditaan puhdas rikosrekisteri, hyvä näkökyky ja terveen paperit sekä b-ajokortti.

Erikoisjääkäreiden koulutukseen kuuluu muun muassa laskuvarjohyppy- ja helikopterikoulutusta. Kuvassa Utin jääkärirykmentin kuljetushelikopteri NH90.

Pääsykoe erikoisjääkäreiden joukkokurssille on kaksiosainen.

Kokeen ensimmäinen osa on sama kuin niille, jotka haluavat suorittaa varusmiespalveluksensa laskuvarjojääkärinä, ja se testaa hakijan fyysistä kuntoa.

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu koordinaatiotesti eli viivajuoksua ja vartalonhallintaliike, lihaskuntoliikkeitä ja vauhditon pituushyppy. Saadakseen täydet pisteet hakijan on pystyttävä tekemään muun muassa 48 vatsalihasliikettä minuutissa ja hypättävä vauhditta 2,4 metriä.

Lisäksi kokeeseen kuuluu reppujuoksu, jossa juostaan sisähallissa kymmenen kilon paino selässä viiden kilometrin verran. Viimeiseltä kolmelta kilometriltä otetaan aika ja maksimipisteet saa, jos juoksee kolme kilometriä 12 minuuttiin.

Erikoisjääkärin tehtävässä vaaditaan kovaa fyysistä kuntoa ja hyviä taitoja toimia ryhmässä. Kuvassa Utin laskuvarjojääkäreitä toukokuussa 2016.

Jos hakija läpäisee ensimmäisen osan, hän pääsee erikoisjoukoille räätälöityyn pääsykokeiden toiseen osaan, johon valikoituu noin 50–60 hakijaa.

Hakijat aloittavat monipäiväisen kokeen psykologisella testillä, jonka vastaukset lähetetään Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen psykologeille analysoitavaksi.

Pääsykokeen toisen vaiheen tarkkaa sisältöä ei paljasteta etukäteen, koska tilanteiden on testin kannalta hyväkin tulla yllätyksenä. Aiempina vuosina siihen on kuulunut psykologisten kokeiden lisäksi jalan tai hiihtäen suoritettava marssitaival.

Erikoisjoukoissa ihminen on materiaalia tärkeämpää ja laatu korvaa määrän.

Vuoden 2014 pääsykokeissa hakijat marssivat peräti 80 kilometriä kahden vuorokauden aikana. Kaikille jaettiin matkan aluksi samanlainen varustepaketti, joka painoi noin 30 kiloa. Matkan varrella kokelaiden tuli suorittaa ensiapuun ja maastossa etenemiseen liittyviä rasteja.

Suorituksia arvioitiin sen perusteella, kuinka hyvin hakijat toimivat ryhmässä ja millaisen roolin he ottivat.

– Erityisesti erikoisjoukoissa ihminen on materiaalia tärkeämpää ja laatu korvaa määrän. Siellä ryhmän etu on asetettava oman edun edelle, eversti Petri Mattila kertoi IS:n haastattelussa 2015.

Utin erikoisjääkäreiden koira työssään toukokuussa 2016.

Lopulta hakijoista 10–15 valitaan 12 kuukautta kestävälle erikoisjoukkokurssille. Kurssi kestää 12 kuukautta ja koulutusajalta maksetaan palkkaa noin 2 000 euroa kuukaudessa.

Erikoisjoukkokurssin jälkeen halukkaat voivat hakea määräaikaiseen aliupseerin virkaan Utin jääkärirykmentin erikoisjääkärikomppaniaan. Erikoisjääkärialiupseerina voi palvella yhteensä enintään 15 vuotta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?