Neljän kaivosta löytyneen sankarivainajan pysäyttävä kuolinilmoitus kotipitäjän lehdessä: ”He ottivat vastaan tehtävän, jota kukaan ei halunnut” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Neljän kaivosta löytyneen sankarivainajan pysäyttävä kuolinilmoitus kotipitäjän lehdessä: ”He ottivat vastaan tehtävän, jota kukaan ei halunnut”

Sankarivainajat haudataan sunnuntaina sotilaallisin kunnianosoituksin.

Punnuksen kaivosta löytyi kuusi sankarivainajaa, joista neljä siunataan ensi sunnuntaina Iitin kirkkomaahan.

23.8. 7:20 | Päivitetty 23.8. 15:34

Päijäthämäläisen Iitin pitäjän paikallislehti Iitinseutu julkaisi maanantaina harvinaisen kuolinilmoituksen.

Jo kuolinilmoituksen ensimmäinen lause pysäyttää: ”He ottivat vastaan tehtävän, jota kukaan ei halunnut.”

Poikkeukselliset ovat hautajaisetkin, jotka järjestetään ensi sunnuntaina neljälle iittiläiselle talvisodan sankarivainajalle sotilaallisin kunnianosoituksin.

Heidän kuolemastaan on kulunut 81 vuotta.

Kaksi ja puoli vuotta on kulunut siitä, kun heidän ruumiinsa löytyivät kyläkansakoulun maalla täytetyn ja pelloksi maatuneen kaivon pohjalta Muolaan pitäjän Punnuksen kylästä Kannakselta.

”Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut.”

Kaikki neljä Iitin kirkkomaahan siunattavaa sankarivainajaa ovat saman talvisotaan lähteneen ja Iitin miehistä kootun JR 5:n 4. Komppanian sotilaita.

He olivat jo varttuneita miehiä.

Reservin alikersantti Tapio Aalto syntyi maaliskuussa 1912 Iitissä, reservin sotamies Paavo Haaparanta helmikuussa 1908 Orimattilassa, reservin sotamies Jaakko Hautamäki syyskuussa 1908 Iitissä ja reservin sotamies Arthur Savonen marraskuussa 1911 Saarijärvellä.

Kaikki neljä kaatuivat ”isänmaan puolesta” 15. helmikuuta 1940.

Kuolinilmoituksen sanat tehtävästä, jota kukaan ei halunnut voisi yhdistää ylipäätään sodan hulluuteen, mutta tässä tapauksessa ne saattavat liittyä 4. Komppanialle annettuun tehtävään, vastahyökkäykseen ylivoimaisen vihollisen tulen alla.

4. Komppanian piti vallata takaisin menetetty Punnuksen kansakoulun tukikohta.

”He kantoivat vastuun, joka oli heidän harteilleen painava.”

Vastahyökkäys onnistui, mutta raskain tappioin ja lisää tappioita tuli, kun Summan murruttua koko rintaman oli pakko vetäytyä. Iitin miehet kantoivat vastuun harteillaan raskaimmalla mahdollisella tavalla, sen alle lopulta kaatuen.

Kymenlaaksolainen jalkaväkirykmentti numero 5 puolusti talvisodassa Kannaksen keskiosiin järvikannasten väliin muodostettua ja heikosti varusteltua 26 kilometriä leveää niin sanottua Punnuslohkoa.

Se oli 10 kilometriä Mannerheim-linjan etupuolella.

Puna-armeijan hyökkäys pysäytettiin helmikuun alussa Punnuksen kylään, mutta se piti jättää, kun Summa murtui 16. helmikuuta ja koko rintama vetäytyi.

Useita vainajia jouduttiin kiivaissa taisteluissa jättämään kentälle.

Helmikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana Punnuksessa kaatui 196 suomalaista, joista 15–16. helmikuuta peräti 89.

79 vainajaa jouduttiin kiivaissa taisteluissa jättämään kentälle.

Moni on siellä yhä.

Kuusi miestä venäläiset hautasivat Punnuksen kansakoulun kahdeksan metriä syvän kaivon pohjalle ja lapioivat päälle neljä metriä maata.

Vainajia ei löydetty, kun Muolaa valloitettiin takaisin jatkosodassa.

Tarina kaivon synkästä arvoituksesta jäi elämään, ja sotavainajien etsijät löysivät kaivon maahan syntyneen painauman avulla vappuna 2018.

Ensimmäiset vainajat ja kolme tuntolevyä löytyivät joulukuussa ja kun kaivauksia päästiin paksujen lumien sulamisen jälkeen keväällä jatkamaan, varmistui pian, että löytyneet luut kuuluivat kuudelle eri sotilaalle.

Tuntolevyjä ei löytynyt lisää.

Kolmen vainajan henkilöllisyys saatiin selville dna-testillä, kun ensin oli rajattu taistelukertomusten perusteella kaikista kadonneista 21 nimen lista, jonka nimien joukosta kolme tuntolevytöntä todennäköisesti löytyisivät.

Kaikkien 21:n omaisilta saatiin dna-näyte.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun toimittiin tällä tavalla ja heti menestys.

Kuudesta kaivon vainajasta kaksi on jo päässyt kotipitäjänsä multiin.

Aate Hautamäki siunattiin viime lauantaina syntymäpitäjässään Nivalassa sotilaallisin kunniamenoin ja Pertti Joukainen sai viimeisen leposijansa aiemmin tänä vuonna kotipitäjässään Vehkalahdella. Hänen kuolinpäivänsä on 14. helmikuuta.

Ilta-Sanomat kertoi Aate Hautamäestä, etsijöistä ja sotavainajien etsintätyöstä 14. elokuuta. Työ jatkuu.

Lue lisää: Kannaksella 24-vuotiaana kaatunut Aate pääsee viimein haudan lepoon – Kalevi-poika odotti isää kotiin vuosi­kymmenet, kaivo ratkaisi arvoituksen

Kuolinilmoituksessa Iitin neljän sankarivainajan omaiset kiittävät ”kaikkia asiassa toimineita ja meitä eri tavoin muistaneita”.

”Pitkä taival kotiin on saatu päätökseen ja sankarivainajat pääsevät viimein lepoon muiden kaatuneiden aseveljien viereen.”

Kaatuneet asetoverit odottavat neljää löytynyttä veljeään Iitin sankarihautausmaalla.

Korjaus 23.8. kello 15.33: Iitti kuuluu vuoden 2021 alusta Päijät-Hämeen maakuntaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?