Karut luvut paljastavat, että jotain on nyt pielessä – mitä tapahtui Suomen kouluille?

Koulu on ollut suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi kautta aikain. Maailmalla hehkutettiin vuosikausia Suomen koulutusihmettä. Sitten tapahtui jotain.

30.8.2021 6:30
  • Ilta-Sanomat käsittelee tällä viikolla juttusarjassa Suomen koulujärjestelmän ongelmia ja kysyy niihin ratkaisuja.

Mallioppilas! Pisa-tähti! Koulutusihme!

Näillä ylisanoilla kuvailtiin suomalaista koulujärjestelmää vielä reilut kymmenen vuotta sitten meillä ja maailmalla. Suomi menestyi kansainvälisissä Pisa-testeissä 2000-luvun alussa niin hyvin, että muiden maiden liput muuttuivat kateudesta vihreiksi.

Suomen huippuvuosi Pisa-testeissä nähtiin vuonna 2003, jolloin Suomi sijoittui kehittyneistä teollisuusmaista eli OECD-maista ensimmäiseksi kaikilla kolmella mittarilla: lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Kaikista osallistujamaista Suomen edellä oli ainoastaan Hongkong, joka päihitti Suomen matematiikassa.

Uuden vuosikymmenen alussa Suomella ei ole enää varaa kehua koulujaan entiseen tapaan. Pisa-tutkimusten tulokset ovat selvässä laskussa. Myös oppilaiden hyvinvointia mittaavat kyselyt kertovat, että vointi on huonontunut. Mitä oikein tapahtui?

Ilta-Sanomat ottaa tällä viikolla suomalaisen koulusysteemin syyniin koko viikon jatkuvassa juttusarjassa, jossa pureudutaan koulujärjestelmän epäkohtiin ja kysytään ongelmiin ratkaisuja. Ääneen pääsevät kymmenet opettajat, oppilaat ja muut asiantuntijat.

Pisa

  • Pisa (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma.

  • Tutkimus tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailussa sekä mittaa, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä taitoja.

  • Oppilaiden taitoja selvitetään mahdollisimman todenmukaisissa, arkielämän ja tulevaisuuden tarpeita muistuttavissa tilanteissa.

  • Tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000, jonka jälkeen se on uusittu aina kolmen vuoden välein. Koronapandemia lykkäsi seuraavaa tutkimusta vuodella.

  • Tutkimus mittaa kolmea eri osa-aluetta: lukutaitoa, matematiikkaa ja luonnontieteitä, ja sen pääpaino on vuorovuosin yhdessä näistä kolmesta osa-alueesta.

Viimeisin Pisa-tutkimus tehtiin kouluissa vuoden 2018 aikana. Sen tulokset julkaistiin vuoden 2019 lopulla. Suomi sijoittui taas maailman mittakaavassa erittäin hyvin, mutta tason lasku oli selvä. Pisa-tutkimuksen tähtioppilaasta ei voi enää puhua. Suomesta tuli koulumaailman alisuorittaja.

Suomen Pisa-romahdus on ollut niin suuri, että se on noteerattu kansainvälisesti. The Washington Post julkaisi Suomen Pisa-menestyksen hiipumista käsittelevän artikkelin vuonna 2016 ja kysyi kysymyksen, joka jätti jäljen suomalaiseen koulukunniaan: kannattaako Suomen kouluista enää ottaa mallia?

Amerikkalaislehti kysyi asiaa suomalaisen koulutuksen asiantuntijalta, kirjailija Pasi Sahlbergilta, joka antoi aiheesta tyhjentävän vastauksen.

– On varsin lyhytkatseista ajatella, että koulujen suorituskyky säilyisi ja niihin voitaisiin tehdä jatkuvia parannuksia samalla, kun resursseja vähennetään. Se, ottavatko suomalaiset poliitikot ja päättäjät tästä opikseen, jää nähtäväksi.

Suomen huonompi sijoittuminen voisi selittyä sillä, että Pisassa on viime aikoina ollut enemmän osallistujamaita kuin tutkimuksen alkuvuosina. Vaan eipä selitykään. Siinä missä Suomen sija on pudonnut kilpakumppaneiden määrän kasvaessa, toiset kärkimaat, kuten Viro sekä Japani, ovat onnistuneet parantamaan tuloksiaan.

Sen jälkeen, kun Suomi putosi kärkikahinoista, maailman parhaimmisto on ollut Viron lisäksi Aasiassa; Singaporessa, Kiinassa ja Japanissa.

Uusimpaan Pisa-tutkimukseen osallistui noin 600 000 nuorta 79 maasta ja talousalueelta. Suomesta tutkimukseen osallistui yli 200 koulua ja noin 8 000 oppilasta.

Tuoreimpien Pisa-tulosten jälkeen Suomessa kiinnitettiin erityistä huomiota oppilaiden lukutaidon heikkenemiseen.

Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2015 tuloksissa sijoitus oli neljäs ja vuoden 2018 tuloksissa vasta seitsemäs. Pisteissä mitattuna suomalaisten lukutaito on yhä OECD-maiden parhaimmistoa, mutta se ei kauheasti lohduta, kun suunta on alaspäin.

Siinä missä erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt rajusti. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan kaikista vastanneista 15–vuotiaista oppilaista 13,5 prosentilla on heikko lukutaito. Kymmenen vuotta aiemmin sama lukema oli 8,1 prosenttia.

Lukutaidon heikentyminen ei selity yksin esimerkiksi suuremmalla määrällä maahanmuuttajia, joiden äidinkieli ei ole suomi, sillä huonosti lukevia löytyy myös kantaväestöstä koko ajan enemmän ja enemmän. Tyttöjen ja poikien välille on muodostunut kuilu, jonka toisella puolella pojat tarttuvat kirjaan vain pakon edessä.

– Heikoiten pärjäävät kotimaiset pojat. Ne muutamat huiput ovat entistä parempia, mutta heitä on vähän. Olen erittäin huolissani tulevaisuudesta, yksi IS:n haastattelema opettaja sanoo.

Myös suomalaisen koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg puhui The Washington Postille suomalaisten poikien koulutaitojen kehityssuunnasta. Asiantuntija selitti ilmiötä sillä, että pojat tarttuvat nykyään mieluummin älylaitteeseen kuin oppikirjaan.

– Tämä ilmiö näkyy Suomessa vahvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Sen tuloksena Suomi on ainoa maa, jossa tytöt päihittävät pojat mennen tullen sekä lukemisessa, matematiikassa että tieteessä, Sahlberg kommentoi vuonna 2016.

Suomalaisnuorten matematiikan pisteet laskivat nopeasti 2010-luvun alussa. Lasku on sittemmin taittunut. Huomionarvoista on kuitenkin se, että vuonna 2012 suomalaiset tytöt osoittautuivat laskutaidoiltaan poikia paremmiksi vuoden. Siihen saakka pojat olivat menestyneet matematiikassa tyttöjä paremmin.

Luonnontieteiden tulokset ovat heikentyneet suomalaisnuorilla Pisa-tutkimuksessa tasaisesti vuodesta 2006.

32 vuoden mittaisen uran luokanopettajana tehnyt Tiina Halttunen uumoilee, että juuri 2000-luvun alun Pisa-huuma oli osasyy siihen, miksi suomalainen koulumenestys alkoi valua alamäkeen. Menestys nousi niin sanotusti hattuun.

– Kuinka ollakaan, heti sen jälkeen suomalaista kouluopetusta alettiin tuotteistaa ja myydä maailmalle. Eli Pisa-menestyksellä päätettiin pistää rahoiksi, Halttunen sanoo.

Opettajien ja oppilaiden kannalta se tarkoitti lukuisia muutoksia kouluihin – osa parempia, osa huonompia. Opettajien mielestä lukuisten hankkeiden ja uudistusten myötä opetus pirstaloitui, jonka vuoksi oppilaiden perustaidoille jäi entistä vähemmän aikaa.

Opettajien keskuudessa syntyi kokonaan uusi termi, hankehumppa.

– Tuli uusia tilaratkaisuja, uusia kalusteita ja hirveästi sälää, jota myytiin maailmalle Pisa-menestyksen avulla. Hassua on se, että menestys saavutettiin ennen näitä kaikkia muutoksia, Halttunen huomauttaa.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo ei allekirjoita väitettä siitä, että koulutusvienti selittäisi oppimistulosten laskua. Opettajankin mielestä se on toki vain yksi monista juurisyistä koulutusalan ongelmille.

– Perussyiksi Pisa-tulosten laskemiselle on havaittu muun muassa heikentyneet koulu- ja oppimisasenteet, huomattavasti vähentynyt lukuharrastus sekä kasvavat erot lasten ja perheiden tilanteissa, Salo toteaa.

– Nämä yhdessä vaikuttavat siihen, että entistä vahvempaa ja yksilöllisempää tukea tarvitsevien oppilaiden osuus on huomattavasti lisääntynyt.

Jaakko Salon mukaan Suomen Pisa-menestyksen lasku muodostuu ennen kaikkea siitä, että oppilaiden osaamisen välinen hajonta on kasvanut ja heikosti osaavia on entistä enemmän. Siitä opettajat ja ammattijärjestö ovat ainakin samaa mieltä.

Ilta-Sanomat haastatteli tätä juttusarjaa varten kymmeniä eri asteiden opettajia. Heistä lähes jokainen nimesi yhdeksi suureksi epäkohdaksi sen, etteivät opettajien resurssit riitä antamaan oppilaille sitä tukea, jota nämä tarvitsisivat.

– Meillä on niin kiire kaiken ylimääräisen, ylhäältä päin annetun sälän kanssa, ettei itse opettamiselle jää aikaa. Sen pitäisi kuitenkin olla se päätyö, oppilaiden kanssa oleminen, tekeminen ja kohtaaminen, yksi opettajista sanoo.

– Emme ole sossu, perheneuvola, kolmas sektori, psykiatrinen tai mikään tivoli. Kyseessä on koulu. Antakaa meidän tehdä työmme, pyytää toinen.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän lisääntyminen yhdistettynä opettajien kiireeseen on johtanut siihen, että sekä oppilaat että opettajat voivat huonosti.

Oppilaiden hyvinvointia mitataan tasaisin väliajoin kouluterveyskyselyllä, jonka alavireiset tulokset ovat huolestuttavaa luettavaa.

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi yläasteen ja toisen asteen tytöistä kokee terveydentilansa huonoksi tai vain keskinkertaiseksi. Selkeä notkahdus huonompaan suuntaan tapahtui vuonna 2015. Poikien kokemus omasta terveydentilastaan on ollut tasaisempaa.

Erityistä huolta aiheuttaa myös se, että 8.–9.-luokkalaisista tytöistä vain 67 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä omaan elämäänsä.

Ammattikoulussa englantia opettava Tuomas Kaukoranta sanoo, ettei voi olla nostamatta esiin digitalisaation vaikutusta oppilaiden jaksamiseen – varsinkin, kun on kyse isommista lapsista. Kaukoranta on nähnyt oppitunneillaan liian monia haukotuksia, jotka johtuvat yksinomaan päätteiden parissa vietetyistä öistä.

– Älypuhelimet ja yöaikaan pelaaminen heikentävät unta ja huonontavat keskittymistä, lyhytkestoista muistia ja impulssikontrollia. Toki opetuksen digiratkaisut rikastavat koulunkäyntiä, mutta puhelinten ja pelien haitat on otettava tosissaan, Kaukoranta summaa.

Opettajien jaksamisongelmat ovatkin sitten aivan oma lukunsa. Uusimmasta OAJ:n työolobarometristä käy ilmi, että yli puolet eri asteiden opettajista pitää työtaakkaansa liian suurena. Vastaajista peräti 37 prosenttia koki itsensä poikkeuksellisen väsyneeksi erittäin tai melko usein.

– Ei ole koskaan lapsen vika, että hän jää koulussa ilman riittävää opetusta, tukea ja ohjausta. Syy löytyy rakenteista ja resursseista. Opettajat on jätetty selviytymään liian yksin alati kasvavan työmäärän alle. Se uuvuttaa, eräs opettaja summaa.

Juttua muokattu 30.8.2021 kello 9.08. Vaihdettu ensimmäisestä infografiikasta matematiikan ja luonnontieteiden otsikot keskenään. Olivat aluksi väärin päin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?