Kannaksella 24-vuotiaana kaatunut Aate pääsee viimein haudan lepoon – Kalevi-poika odotti isää kotiin vuosikymmenet, kaivo ratkaisi arvoituksen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kannaksella 24-vuotiaana kaatunut Aate pääsee viimein haudan lepoon – Kalevi-poika odotti isää kotiin vuosi­kymmenet, kaivo ratkaisi arvoituksen

Kalevi Kannus sai vihdoin 24-vuotiaana kaatuneen isänsä Aate Hautamäen kotiin. ”Niin lyhyt on askel ajasta ikuisuuteen.”

Kalevi Kannus sai 24-vuotiaana kaatuneen isänsä Aate Hautamäen kotiin vihdoin. Kuolinilmoitus julkaistiin 11. elokuuta.

14.8. 6:45

Pian pääsee kotipitäjänsä multiin viisi sankarivainajaa, jotka katosivat talvisodassa Muolaan pitäjän Punnuksen kylässä.

Heidän jäännöksensä löytyivät kylän kansakoulun kahdeksan metriä syvästä kaivosta joulukuussa 2018 ja keväällä 2019.

Aivan kuten vuosikymmeniä elänyt synkkä huhu oli osannut kertoa. Venäläisten kaivoon hautaamien vainajien päällä oli neljä metriä maata.

Sotavainajien etsijät joutuivat tekemään salapoliisityötä, sillä kansakoulua ei enää ollut ja kaivokin oli kadonnut huomaamattomaksi painanteeksi.

Kuudes kaivosta löytynyt vainaja, sotamies Pertti Joukainen, ehti jo saada oman viimeisen leposijansa Vehkalahdelta.

Kannustamo.net-blogissa on julkaistu sotavainajien valokuvat.

Kotiuttamistilaisuudesta Viipurissa Pietari Paavalin kirkossa 15.10.2019.

Alttarilla 22 sotavainajaa.

Ensi viikon lauantaina lasketaan maan poveen Nivalan kirkkomaalla Aate Hautamäen maalliset jäännökset.

Kuolinilmoitus Kalajokilaakson paikallislehdessä alkaa sanoilla ”kaipaamani isä, sankarivainaja”.

Aate Hautamäki oli Kalevi Kannuksen, 83, isä. Kalevi oli isän kaatuessa kaksi- ja puolivuotias. Äidillä ja isällä oli ollut lyhyt romanssi.

Isä oli 24-vuotias kaatuessaan ”Suomen vapauden puolesta”.

– Lapsille näistä asioista ei silloin paljon puhuttu, mutta keskikoulusta se alkoi, Kalevi kuvailee pitkää matkaansa isän luo. Hän on kertonut matkasta blogissaan Kannustamo.net.

Nyt matka on ohi, isä on kotona.

Kalevi valitsi kuolinilmoitukseen kauniin, hauraan muistovirkkeen ”Niin lyhyt on askel ajasta ikuisuuteen, niin kapea raja välillä taivaan ja maan”.

Aate Hautamäki otti tuon askeleen 15. helmikuuta 1940.

Kymenlaaksolaisen JR 5:n Iitin pitäjät miehistä koottu 4. komppania yritti vallata takaisin Punnuksen kylän kansakoulun tukikohtaa. Ja valtasikin, mutta joutui verissä päin ja suurin tappioin vetäytymään.

Summa oli murtunut, rintama vetäytyi myös Punnuksessa.

Hautamäki oli muuttanut Iittiin työn perässä, uittoyhdistyksen hommiin. Se oli ennen kuin Kymijokeen rakennettiin sodan jälkeen Mankalan voimalaitos.

Kalevi halusi isän viimeisen leposijan Nivalaan, josta tämä oli maailmalle lähtenyt. Töihin ja sodan töihin.

Neljä muuta Punnuksen kansakoulun kaivosta löytynyttä sankarivainajaa siunataan myöhemmin tänä syksynä sotilaallisen kunniamenoin Iitin kirkkomaahan.

He ovat alikersantti Tapio Aalto, sotamies Paavo Haaparanta , sotamies Jaakko Hautamäki ja sotamies Artturi Savonen. Edellä mainuttu vehkalahtelainen Joukainen oli iittiläisten komppanian täydennysmies.

Lue lisää: 32 suomalaista jäi kadoksiin puna-armeijan suurhyökkäyksen jälkeen – vasta nyt kansakoulun kaivo paljasti synkän salaisuutensa

Ilta-Sanomat kertoi Punnuksen kylän kaivon arvoituksesta tammikuussa 2019, jolloin oli löydetty kolme tuntolevyä, yksi niistä Aate Hautamäen.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

Kadonneiden arvoitus oli alkanut purkautua, kun kotkalainen Jarkko Väänänen kiinnostui mummonsa veljen Olavi Takasuon kohtalosta. Tämäkin oli 4. komppanian miehiä. Väänänen löysi Kalevin blogin ja sieltä tarinan kaivosta. Vanhasta kartasta löytyivät kaivon koordinaatit.

Kohta Väänänen katseli Google Mapsin kuvausauton uudelta valtatieltä kuvaamaa maisemaa, jossa erottui kiviröykkiö. Hän sai avukseen Punnuksen kylän oman historioitsijan Veli-Matti Halosen.

Eikä aikaakaan, kun suomalaiset yhdistivät tietonsa venäläisen Karjalan Valli -järjestön kanssa, jolla oli lupa kaivaa Punnuksen kylällä.

Kesällä 2017 kaivoa ei löytynyt.

Vappuna 2018 kivikasan läheltä löytyi painanne, ja kun tehtiin uusi karttatutkimus, todettiin sen olevan juuri oikeassa paikassa.

Marraskuussa kaivettiin venäläisten kanssa esiin kaivonrengas. 15. joulukuuta löytyi neljän metrin syvyydestä kolme tuntolevyä, yksi niistä Aate Hautamäen.

Kaivosta löytyi Aate Matias Hautamäen tuntolevy.

Kalevi oli vaimonsa kanssa pikkujoulujuhlissa Turun upseerikerholla, kun Väänänen soitti ja pyysi istuutumaan.

Isä oli löytynyt.

– Se oli viimeinen viikonloppu, kun pystyi mitään tekemään, Sen jälkeen tuli talvi Kannakselle ja valtavasti lunta, Väänänen muistelee.

Luita oli löytynyt niin paljon, että venäläinen asiantuntija Vjatseslav Skokov arveli vainajia olevan kuusi tai ehkä seitsemän.

Töiden jatkuessa maaliskuussa 2019 pellolle odottamaan jätetystä maa-aineksesta tuli esiin lisää luita, muun muassa kolme leukaluuta.

Mutta ei enää uusia tuntolevyjä.

Arkutettujen luiden kotimatka alkoi lokakuussa 2019 Viipurista. Suomessa tehty luututkimus vahvisti vainajien määräksi kuusi.

Tuntolevyjä oli kuitenkin vain kolme. Tapana on, että tunnistamattomat vainajat haudataan Lappeenrantaan.

Kaivon tarkka sijainti paljastui lopulta vierestä kulkevan valtatien tiesuunnitelman oheen liitetystä kartasta.

Kaivo oli noin kahdeksan metriä syvä. Ensimmäiset jäännökset löytyivät noin neljän metrin syvyydestä.

Nyt tehtiin jotain uutta, uraa uurtavaa.

– Meillä oli luettelot Punnuksen taistelun miestappioista ja seuloimme sieltä 21 nimeä, joiden joukosta todennäköisesti löytyisivät kolme tuntolevytöntä vainajaa, Väänänen kertoo.

Lokakuussa 2019 Väänänen ja iittiläinen luokanopettaja Jyrki Venemies neuvottelivat Helsingissä THL:n oikeusgenetiikan tutkijoiden ja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen johdon kanssa.

Yhdistys lupasi rahoituksen, ja dna-tutkijat lupasivat selvittää tuntolevyttömien vainajien dna:n ja verrata sitä 21:n nimen listalla olleiden vainajien omaisten antamiin näytteisiin.

Siitä tuli läpimurto, täysosuma. Huhtikuussa 2021 kaikki kolme Punnuksen kaivosta löytynyttä tuntematonta tuntolevytöntä vainajaa oli tunnistettu.

Alla olevalta videolta voit katsoa, miten Venäjältä on tuotu Suomeen sodassa kaatuneiden vainajien jäänteitä. Video vuodelta 2018.

Työ Kannaksella jatkuu yhdessä Karjalan Vallin kanssa, sillä ”veljeä ei jätetä”.

Väänäsen mummon veljeä Olavi Takasuota ei ole vielä löydetty. Kun 4. komppanian vastahyökkäyksen seurauksena kentälle jäi 21 miestä, 15 on yhä kateissa.

– Me emme luovuta. Etsimme, jotta sotilaiden toive ”jos kaadun, viekää minut kotimaan multiin” toteutuisi, Venemies sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?