Näin kauan kaksi rokotetta suojaa koronalta – tämä tehosta tiedetään nyt - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin kauan kaksi rokotetta suojaa koronalta – tämä tehosta tiedetään nyt

Keskustelu kolmannen koronarokotteen tarpeesta on herännyt myös Suomessa. THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan asiassa on vielä paljon avoimia kysymyksiä.

12.8. 6:05

Jatkuvasti päivittyvä tutkimustieto on herätellyt maailman­laajuista keskustelua siitä, pitäisikö kaksi koronarokote­annosta saaneille, eli nykystandardien mukaan täysin rokotetuille, ryhtyä tarjoamaan kolmatta tehosteannosta. Käytännössä tämä riippuu siitä, kuinka pitkäaikaisen suojan kaksi rokoteannosta antaa.

Suomessa annetaan pääosin Pfizer/Biontechin ja Modernan valmistamia mRNA- eli lähetti-rna-rokotteita sekä AstraZenecan valmistamaa adenovirus­vektorirokotetta, jota annetaan yksittäisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta ainoastaan 65 vuotta täyttäneille.

Heinäkuun lopussa Pfizerin rokotteesta julkaistiin uutta tutkimustietoa, jonka mukaan rokotteen teho on korkeimmillaan 96 prosenttia kaksi kuukautta toisen annoksen saamisen jälkeen. Puolen vuoden kohdalla teho on enää 84 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tutkimuksen otanta on 44 000 henkilöä, jota hän pitää pienenä.

– Enemmän haluaisin nähdä väestöpohjaista seurantatietoa, jossa on huomioitu ihmisten iän ja sairauksien laajempi kirjo, Nohynek sanoo.

Ympäri maailmaa käydään parhaillaan keskustelua siitä, pitäisikö koronarokotteesta antaa myös kolmas tehosteannos.

Nohynek huomauttaa myös, että Pfizerin tutkimuksessa kaksi rokoteannosta on annettu kolmen viikon välein toisistaan, kun taas Suomessa rokoteväli on ollut lähtökohtaisesti 12 viikkoa.

– Tiedetään, että Suomen tapa on immunologisesti parempi. Siinä suojavaste pääsee kypsymään paremmin. Tällaista pitkäkestoisen suojan tutkimustietoa 12 viikon välistä ei meiltä vielä ole, Britanniasta ja Kanadasta sitä kertyy parhaillaan.

Elokuun alussa myös Moderna jakoi tietoja rokotteensa tehosta lehdistötiedotteessa osakkeenomistajilleen. Yhtiön mukaan teho oli 93 prosenttia kuusi kuukautta toisen annoksen saamisesta. Varsinaista tutkimustietoon pohjaavaa raporttia ei ole vielä julkaistu.

AstraZeneca ei ole toistaiseksi julkaissut vertailukelpoista tietoa rokotteensa tehosta pitkällä aikavälillä. Yhtiön toimitusjohtaja Pascal Soriot sanoi CNBC:lle heinäkuun lopussa, ettei tarkkaa tietoa kolmannen tehosterokotteen tarpeellisuudesta vielä ole, mutta asiaa tutkitaan. Nohynekin mukaan AstraZenecalta odotetaan tuloksia Britanniasta lähiaikoina.

Nohynekin mukaan tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida, millaisen suojan rokotteet tarjoavat kuuden kuukauden jälkeen, sillä vielä ei ole olemassa sellaista laboratoriotestiä, joka pystyisi ennustamaan luotettavasti suojan kehittymistä.

– Sellainen, jos olisi, niin tämähän olisi helppoa. Mutta sellaista ei tiedeyhteisö ole pystynyt vielä luomaan. Työtä sen eteen kyllä tehdään

Luvut tarkoittavat rokotteen tehoa kaikkia koronavirustartuntoja vastaan. Teho, jolla rokotteet suojaavat vakavilta tautimuodoilta on suurempi kuin yllä mainitut prosenttiosuudet.

Uutiskanava CNBC kertoi tiistaina, että Israelista ja Britanniasta saatujen tutkimustulosten perusteella Pfizerin rokote estää vakavaa tautimuotoa 96 prosentin tehokkuudella ja AstraZenecan puolestaan 92 prosentin tehokkuudella alfavarianttia eli niin kutsuttua brittimuunnosta vastaan.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesusin ärähti hiljattain tehosteannosten jakamista vastaan. Hän kehotti lykkäämään tehosterokotusten käynnistämistä ainakin syyskuun loppuun

Oman mausteensa soppaan tuovat myös uudet virusmuunnokset, joista Intiassa ensin havaittu herkemmin tarttuva deltamuunnos on tällä hetkellä suurimmassa osassa maailmaa vallalla oleva viruskanta. Nohynekin mukaan deltamuunnos on vielä liian tuore, jotta suojan kestoa sitä vastaan voitaisiin arvioida pitkällä aikavälillä.

– Lyhytaikaiset tiedot deltan suhtautumisesta rokotteisiin ovat hyviä vakavan taudin osalta. Englantilaisen tutkimuksen mukaan ensimmäisen annoksen jälkeen 80 prosenttia sekä Pfizerilla että AstraZenecalla ja yli 90 prosenttia toisen annoksen jälkeen, Nohynek sanoo.

Kolmannen rokotteen vaihtoehtoa on pohdittu myös Suomessa. Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona, että varautuminen väestön mahdollisiin kolmansiin tehosterokotuksiin on aloitettu ostamalla rokoteannoksia vuosille 2022 ja 2023. Mahdollisten kolmansien rokotusten suuret linjat ovat silti vielä auki.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar keskustelee koronarokotteiden tehosteannosten tarpeesta kokouksessaan 30. elokuuta. Kokouksessa keskustellaan muun muassa rokotesuojan kestoon liittyvästä tieteellisestä näytöstä.

Lue lisää: Kolmatta koronarokotus­kierrosta suunnitellaan Suomessakin – he sen voisivat saada

Tehosterokotusten aikataulun sekä sen, mille ryhmälle tehosterokotetta aletaan jakaa ensimmäisenä, odotetaan tarkentuvan Krarin, THL:n ja STM:n arvioiden pohjalta myöhemmin. Sosiaali- ja terveysministeriö aloittaa valmisteluprosessin saatuaan asiasta THL:n asiantuntijalausunnon. Tällä hetkellä asiantuntijoiden yhteinen näkemys on, että mahdolliset tehosteannokset noudattaisivat samaa järjestystä kuin ensimmäisillä rokoteannoksilla.

Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesusin ärähti hiljattain tehosteannosten jakamista vastaan. Hän kehotti lykkäämään tehosterokotusten käynnistämistä ainakin syyskuun loppuun, jotta maailman heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ehtisivät saada sitä ennen edes ensimmäisen rokoteannoksen. Nohynekin mukaan tämä on hyvä ottaa huomioon.

– Kun tiedetään, että on köyhiä maita, joissa on vasta yhden prosentin rokotuskattavuus, niin tuntuu aika hullulta, että hyvin vähäisen tiedon perusteella lähdetään antamaan tehosteita, jos niille ei todella ole vielä tarvetta, Nohynek sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?