Ilmastonmuutos iskee ilkeimmin Suomen talviin – Lumi-Suomi alkaa vasta Keski-Suomen yläpuolelta

Lapissa talvet lyhenevät, mutta jatkuvat lumisina, etelässä lumitalvista tulee yhä harvinaisempaa herkkua.

10.8.2021 7:15

Ensin hyvät uutiset: Lapin talvet ovat valkoisia vielä tämän vuosisadan päättyessä.

Mutta: Etelään saadaan lumitalvi enää ani harvoin.

Näin kertoi tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta maanantaina tilaisuudessa, jossa esiteltiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uutta ilmastoraporttia.

Korhonen on laitoksensa ilmastotutkimusohjelman toimialajohtaja.

IPCC ei ottanut kantaa yksittäisten maiden talvien valkoisuuteen, vaan ajatus lumitalvien vetäytymisestä Lappiin perustuu kotimaisiin tutkimuksiin.

Sattumalta maanantaina oli myös kirjailija Tove Janssonin syntymäpäivä ja liputuspäivä. Janssonin rakastetuimpia Muumikirjoja on vuonna 1957 ilmestynyt Taikatalvi.

Suomi on ilmastonmuuttumisen vuoksi liukumassa tulevaisuuteen, jossa Taikatalven tapahtumat eivät olisi enää kovin uskottavia.

Ainakaan tilastollisesti.

Jos Muumipeikko uudelleen heräisi keskellä talvea, hän ei ihmettelisi valkoisen pehmeän aineen peittämää Muumilaaksoa, sillä laakso olisi erittäin suurella todennäköisyydellä yhtä musta kuin marraskuussa, jolloin muumit tyypillisessä vuodenkierrossaan vetäytyvät talviunille.

Suomi seuraa ja kokee ilmastonmuutosta aitiopaikalta, sillä pohjoiset eli korkean leveysasteen seudut ovat nopeimmin lämpeneviä alueita koko maailmassa.

Eikä siinä kaikki: perinteellisistä suomalaisista vuodenajoista juuri talvemme ovat lämpenemisen eturientolassa.

– Lähivuosikymmeninä Etelä-Suomeen tulee vielä lumisiakin talvia, koska meillä vuosien välinen vaihtelu on suurta, mutta mitä pitemmälle menemme tätä vuosisataa eteen päin, sen harvemmin niitä tulee, Korhonen ennustaa.

Tampereen Hämeenkadulla oli lunta viime maalsikuussa.

Kuinka joutuisasti talvikato etenee, se riippuu siitä, miten nopeasti ja paljon päästöjä saadaan vähennettyä.

– Jos päästöjä ei saada kunnolla suitsittua, etelän lumiset talvet alkavat vuosisadan loppupuolella olla tosi harvinaista herkkua.

Eikä pelkkä vähentäminen riitä. Suomen talvi tulee olemaan uhanalainen vuodenaika vielä pitkään.

– Ikävä tosiasia on, että lämpeneminen jatkuu kunnes saavutetaan globaalit nettonollapäästöt.

Eli ainakin seuraavat vuosikymmenet.

– Jos saisimme päästöt alas globaalilla tasolla hyvin nopeasti, muutos alkaisi hidastua.

Etelän mustien talvien tulevasta yleisyydestä on vaikea antaa tarkkoja todennäköisyyksiä, koska siihen vaikuttaa moni asia, kuten tulevaisuuden päästöt ja säätilojen vuosien välinen vaihtelu eli vuodet eivät ole veljekset -ilmiö.

Yhä useammin musta on kuitenkin etelässä uusi valkoinen, mitä talviin tulee.

Ja Lapissa mennään vanhalla valkoisella.

Helsingissä odotettiin joulua lumettomissa tunnelmissa 20. joulukuuta 2019.

Suomi on pitkä maa, tuhatkilometrinen neidonkuvatus. Moni asuinpaikkaansa miettivä haluaisi tietää, mihin tulevaisuudessa asettuu lumiraja, talviraja.

Musta ja valkoisen talven raja. Keskimäärin.

Annetaan Korhosen kollegan, tutkija Anna Luomarannan vastata. Hän on tutkinut lumien syvyyksiä ja lumisen ajan pituutta.

– Mitään tarkkaa lumirajaa tai viivaa ei voi tietenkään vetää, Luomaranta sanoo.

Sen sijaan hänelle on nykyisten trendien pohjalta hahmottunut karkea kuva ”lumen maasta”, siitä osasta Suomea, jossa nykyiset mittarit eivät osoita alaspäin, kohti mustaa ja martoa maata.

Lumi-Suomi ulottuu Lapista Kainuuseen, Jyväskylän yläpuoliseen Keski-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan.

Siellä talvi olisi tulevaisuudessakin yhtäjaksoinen, vaikkakin lyhenevä olotila.

– Etelässä ja lännessä talvesta tulee epävakaa ja rikkonainen.

Se tarkoittaa, että lumitalvesta ei oikein voi puhua, jos lumi ei pysy lumisateen jälkeen maassa kuin lyhyen aikaa.

– Lunta voi sataa ja se sulaa saman tien pois, sataa uudelleen ja sulaa pois, Loimaranta kuvailee tulevaisuuden talvien ja syksyjen kissa ja hiiri -leikkiä.

Moni suomalainen tunnistaa jo ilmiön.

Monet suomalaiset harrastavat talviurheilulajeja. Kuva Rukalta, Kuusamosta.

Kysymys ei ole vain siitä, onko talvea vai eikö ole talvea, vaan milloin tulee aina yhä odotettu ensi lumi ja milloin lumet sulavat eli mikä on talven pituus.

Talvikausi on lyhentynyt koko Suomessa kevätpäästä johtuen siitä, että kevätlämpötilat ovat nousseet ja lumet sulavat aikaisemmin.

Lämpö on lumen musta surma.

Vastaavasti syksyllä eteläisessä ja keskisessä Suomessa lumentulo on myöhästynyt. Kun lämpötilat ovat aikaisempaa korkeampia, sateet tulevat silkona vetenä tai säälittävänä räntänä, eivät lumena. Tämä on perusfysiikkaa.

Lumikauden lyheneminen koskee myös Lappia. Tällä on merkitystä, kun puhutaan Lapin myyttisistä ”keväthangista”. Lapissa luminen sulaminen on aikaistunut 60-luvulta lähtien 1,5–3 päivää vuosikymmenessä.

Etelässä talvet ovat lyhentyneet loppupäästään peräti 3–4 päivää vuosikymmenessä.

–Jatkossakin luminen kausi lyhenee Lapissa, mutta arviomme mukaan pysyvä lumipeite tulee sinne kuitenkin joka vuosi tämän vuosisadan ajan, Korhonen sanoo.

Kuten edellä todettiin, kaikista vuodenajoista ilmastonmuutos kohtelee eniten kaltoin Suomen talvea.

– Talvet ovat jo nyt lämmenneet esiteollisen ajan jälkeen yli kolme astetta, kun koko vuoden keskimääräinen lämpötilan nousu on ollut 2,3 astetta.

Arkistokuvassa jäätie Kolilta Lieksaan.

Myös lumen maksimipaksuus on ohentunut 60-luvulta lähtien. Tosin vain etelässä ja lännessä, ei idässä eikä Lapissa.

Oheneminen on ollut 2–4 senttiä vuosikymmenessä.

Lumen paksuuteen vaikuttaa sateisuus, mikäli sade tulee lumena eikä vetenä.

– Sateisuus tulee lisääntymään, Korhonen kertoo ilmastomallien ennusteisiin pohjautuen.

Järvien jäät ja merenjäät ohenevat ja jääkaudet lyhenevät.

Jo nyt puhutaan vakavasti, etteivät Järvi-Suomen suurjärvet kohta jäätyisi joka talvi, ainakaan suurimmat selät.

Katoavaa talvista maaperäperinnettä alkaisi Etelä-Suomessa olla ilmiö nimeltä routa eli maaperän jäätyminen.

Roudattomuus haittaa raskaiden metsäkoneiden työskentelyä metsissä. Puita kuitenkin kaatuu entiseen tapaan, mutta eri syystä.

Talvimyrskyt aiheuttavat lisääntyvästi metsätuhoja, jos ja kun routa ei enää entiseen tapaan ankkuroi puiden juuria maaperään.

–Myrskyjen ei tarvitse olla kovempia, kun puita jo kaatuu enemmän, Korhonen muistuttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?