7 konkreettista asiaa: näin ilmaston­muutos vaikuttaa Suomeen – hirmu­helteet pahenevat, lumi jää etelässä vain muistoksi

Pohjoinen pallonpuolisko lämpenee kaikkein nopeimmin, minkä myötä myös Suomi muuttuu monella tavalla.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Suomessa monella tavalla, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen.

9.8.2021 16:02

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen alueeseen maailmassa, käy ilmi tänään julkaistusta IPCC:n kuudennen raportin ensimmäisestä osasta.

Ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat kertoivat tänään pidetyssä tiedotustilaisuudessa siitä, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella tulee olemaan pohjoisessa Euroopassa ja myös Suomessa.

Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät maailmassa kaikkein nopeiten.

Tutkimusprofessori, toimialajohtaja Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta kertoi, että jos katsotaan 20 viime vuotta, globaalisti keskimääräinen lämpötila on noin noussut asteen verran esiteollisesta ajasta, mutta Suomessa keskimääräinen lämpötila on noussut yli kaksinkertaisesti eli 2,3 astetta.

– Suomessa talvet ovat erityisesti lämmenneet nopeasti, eli jo yli 3 astetta esiteollisesta ajasta, Korhonen kertoi.

Hän totesi tämän tarkoittavan sitä, että Suomessa joudutaan väistämättä sopeutumaan ilmastonmuutokseen laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla. Korhonen kannusti kuitenkin, että ihmiskunnalla on kaikki valta käsissään vaikuttaa siihen, miten paljon tai vähän ilmasto tulee lämpenemään.

Raportin mukaan se, että maapallon lämpötilan kohoaminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen, vaatii hiilineutraaliuden saavuttamista viimeistään vuosisadan puoliväliin mennessä.

Näin ilmaston lämpeneminen vaikuttaa olosuhteisiin Suomessa IPCC:n raportin ja tuoreimpien kotimaisten tutkimusten mukaan:

1. Helleaallot yleistyvät, kuumenevat ja pitenevät

Ilmaston lämmetessä keskilämpötilat Suomessa nousevat, ja helleaallot yleistyvät, kuumenevat ja pitenevät.

Kulunut alkukesä oli poikkeuksellisen kuuma, mutta kun kuljetaan kohti vuosisadan loppua, vastaavan kaltaiset pitkään jatkuvat tukalat helteet saattavat olla uusi normaali, etenkin, jos ilmaston lämpenemistä ei saada hillittyä, Korhonen kertoi.

– Silloin poikkeuksellisen kuumat kesät ovat vielä useita asteita kuumempia.

Hän totesi, että helleaallot lisäävät kuolleisuutta ja vaikuttavat muutoinkin eritoten pienten lasten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden terveyteen. Aiemmin tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, että useampi kuin joka kolmas lämpökuolema johtuu ilmaston lämpenemisestä, ja asiantuntijoiden mukaan Suomessa tämä osuus on vieläkin korkeampi.

Helle vaikuttaa terveyteen myös muilla tavoin.

– Trooppiset yöt eivät ole hyvin nukuttuja, ja esimerkiksi työteho laskee, Korhonen mainitsi helteen vaikutuksista.

Pitkään kestävä helle myös lisää bakteerien kasvua merivedessä, kuten tänä kesänä nähtiin. Turun seudulla esimerkiksi todettiin heinäkuun alussa vibriosuvun bakteerien aiheuttamia verenmyrkytyksiä, mikä on harvinaista Suomessa.

2. Talvet lämpenevät

Ilmastonmuutos vaikuttaa talviin erityisen herkästi. Lumikausi on Suomessa lyhentynyt 1960-luvulta lähtien selvästi, ja lumen syvyys on pienentynyt.

– Syy näihin lumipeitteen muutoksiin on tietenkin lämpötilan nousu.

Korhonen kertoi tiedotustilaisuudessa, että ilmastonmuutoksen myötä vuodenajoista talvet lämpenevät kaikkein huomattavimmin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa ei koeta paukkupakkasia yhtä usein kuin ennen, mikä taas saa esimerkiksi jotkut tuholaiset selviämään talven yli, mikä voi näkyä pelloilla ja metsissä kesällä.

– Kannattaa huomata se, että vuosien välinen vaihtelu Suomessa on suurta, ja sen seurauksena etelässäkin tulee tulevina vuosikymmeninä aina välillä lunta. Mutta mitä pidemmälle tätä vuosisataa mennään, sitä harvinaisemmaksi herkuksi lumiset talvet tulevat etelässä käymään, Korhonen kertoi.

Lapissa talvet tulevat olemaan jatkossakin lumisia, mutta lumi pysyy maassa lyhyemmän aikaa.

– Raportin mukaan pohjoisen pallonpuoliskon lumien sulaminen on aikaistunut.

Muutoksia tapahtuu myös merien ja järvien jäissä sekä maaperän roudassa.

3. Sateet lisääntyvät

IPPC:n raportin mukaan keskimääräiset sademäärät Pohjois-Euroopassa ovat kasvaneet ja sen lisäksi rankkasateet ovat voimistuneet. Sademäärä kasvaa erityisesti talvisin, joten talvista tulee entistä märempiä ja pimeämpiä, kun sateet tulevat ilmaston lämpenemisen myötä vetenä, eivät lumena.

– Toisaalta poutajaksojen pituuteen kesällä ei ennusteta Suomessa muutoksia tämän vuosisadan aikana, Korhonen kertoi.

4. Tulvat lisääntyvät

Sademäärien kasvaessa kaupunkitulvat ovat jo lisääntyneet, ja jatkossa on luvassa samaa, Korhonen kertoi: enemmän ja rankempia sateita sekä enemmän hulevesitulvia, jotka voivat esimerkiksi vahingoittaa rakennuksia ja aiheuttaa häiriöitä liikenteessä.

Jo aiemmin on kerrottu olevan todennäköistä, että ilmastonmuutos lisää rakennusten kosteusvaurioita tulevaisuudessa, jos sopeutumistoimiin ei ryhdytä.

5. Kasvukausi pitenee

Korhonen kertoi, että raportin mukaan havainnot osoittavat, että pohjoisella pallonpuoliskolla ja myös Suomessa kasvukausi on jo pidentynyt. Tämä mahdollistaa viljelylajiston ja viljelykierron monipuolistumisen.

– Mutta samaan aikaan pitenevät lämpimät jaksot voivat aiheuttaa sen, että tuholaiset voivat tuottaa kesän aikana useamman sukupolven. Toisaalta nousevat kesälämpötilat tarkoittavat myös sitä, että metsäpalojen riski tulee kasvamaan, Korhonen sanoi.

6. Eläimistö muuttuu

Jatkossa eliölajit joutuvat entistä enemmän sopeutumaan muuttuneeseen ympäristöön tai vaihtoehtoisesti siirtymään kohti pohjoista niin pitkälle kuin mahdollista. Jossain vaiheessa Jäämeri tulee kuitenkin vastaan, eivätkä eliöt pääse enää pohjoisemmas, Korhonen huomautti.

– Ilmastonmuutos onkin yksi tärkeistä uhista elonkirjolle eli luonnon monimuotoisuudelle.

– Suomessa erityisesti lumesta ja jäästä riippuvaiset lajit joutuvat ahtaalle. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi ahma ja saimaannorppa, jotka tekevät lumipesiä.

Korhonen kertoi, että muuttuva ympäristö vaikuttaa myös esimerkiksi metsäjänikseen, joka vaihtaa talvisin turkkinsa valkoiseksi. Jos lunta ei ole, valkoinen turkki on kuin ”maali, johon hyökätä”, hän luonnehti.

Samalla Suomeen levittäytyy muualta Euroopasta uusia lajeja.

Aiemmin on kerrottu, että myös muun muassa puutiaisten esiintymisalueet voivat laajentua leutonevien talvien myötä. Tämän takia borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen riski kasvaa.

7. Merenpinta nousee

GlobaalISTI merenpinnan nousu on yksi ilmastonmuutoksen merkittävimmistä uhkista, mutta Suomessa siltä suojaa osittain maan kohoaminen.

– Siitä huolimatta keskimääräinen arvio on, että Suomenlahdellakin merenpinta nousisi 30 senttimetriä (vuosisadan loppuun mennessä), Korhonen kertoi.

Arvio on kuitenkin varsin epävarma johtuen mannerjäätiköiden sulamiseen liittyvien prosessien epävarmuudesta.

– Joten on mahdollista, että tämän vuosisadan aikana Helsingin edustalla merenpinta saattaa nousta jopa 90 senttimetriä.

Merenpinnan nousu lisää riskiä rannikkotulville. Reilun sadan vuoden pituisen mittaushistorian aikana kaikkein pahimmat rannikkotulvat Suomessa olivat tammikuussa 2005, jolloin merivesi nousi esimerkiksi Helsingissä Kauppatorille.

– Jatkossa, tämän vuosisadan lopussa on mahdollista, että vastaavia tulvia olisi keskimäärin joka toinen vuosi.

Perämerellä maanpinnan kohoaminen on kuitenkin nopeampaa, joten siellä ei ennusteta muutoksia meritulvariskissä lähitulevaisuudessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?