Merenpinnan ennustetaan nousevan Suomenlahdella kymmeniä senttejä – näin se vaikuttaa tulvariskiin

Kuluneiden sadan vuoden aikana korkein tulva Helsingissä oli vuonna 2005, jolloin noin 1,5 metrin korkeudelle noussut merivesi peitti alleen Kauppatorin. Vuonna 2100 vastaava tulva voisi olla lähes arkipäivää.

Vuonna 2005 merivesi tulvi Helsingin Kauppatorille.

9.8.2021 20:22

Hallitustenvälinen ilmastonmuutos­paneeli IPCC julkaisi maanantaina tuoreen raportin, jossa käydään läpi ilmaston­muutoksen vaikutuksia eri alueilla. Raportin mukaan Suomenlahden merenpinnan odotetaan nousevan vuosisadan aikana keskimäärin noin 30 senttimetriä. Arvio ei kuitenkaan ole tarkka, vaan Helsingin seudulla merenpinta voisi nousta keskimäärin jopa 90 senttimetriä.

Lue lisää: IPCC:n ilmasto­raportti julki – tällaisia ovat vaikutukset pohjoisessa

Ilmatieteen laitoksen tutkijan Milla Johanssonin mukaan nyt julkistetussa raportissa ei ainakaan merenpinnan nousun osalta ollut mitään uutta tai yllättävää, vaan kaikki siinä mainitut luvut ovat esiintyneet tutkimuksissa jo aiemmin.

– Koko ajan tätä tutkitaan, ja saadaan yhä tarkempia ennusteita ja opitaan tietämään enemmän tähän vaikuttavista mekanismeista, Johansson sanoo.

Viimeisen sadan vuoden aikana korkein tulva Helsingissä oli vuonna 2005, jolloin merivesi nousi muun muassa Kauppatorille. Tulvakorkeus oli tuolloin noin 1,5 metriä. Merenpinnan nousun myötä yhä suurempien tulvien todennäköisyydet kasvaisivat, mutta katastrofaaliselta tilanne ei nykytiedon valossa vaikuta.

– Olemme arvioineet, että tällainen tulva voisi vuosisadan lopulla esiintyä kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa. Jos tämänkorkuiset tulvat tulevat yleisemmiksi, niin silloin myös ne korkeammat tulvat tulevat mahdollisiksi.

Tältä näytti Helsingin Kauppatori 9. tammikuuta 2005. Vapaapalokunta rakensi torin reunoille tulvavallin suojaamaan muun muassa kaupungintaloa.

Helsingin kaupungin maankäytön teknistaloudellisen suunnittelun johtava asiantuntija Eija Kivilaakso ei ollut vielä maanantaina iltapäivällä ehtinyt perehtyä IPCC:n raporttiin, mutta totesi, ettei IPCC:n arvioima pinnannousu aiheuta Helsingissä suurta huolta, sillä tulvariskeihin on varauduttu jo ainakin 20 vuoden ajan.

Kivilaakson mukaan Helsingin kaupungin maankäytön suunnittelussa varaudutaan kolmen metrin tulvahuippuihin. Laskelmiin sisältyy merenpinnan ennustetun korkeuden lisäksi myös rannan muoto ja meren aaltoilu.

– Uudet asuinalueet suunnitellaan riittävän korkeiksi, että ne pysyvät kuivina ja rakenteet hyvinä, kun perustukset eivät vety. Silloin ei tarvitse lähteä tekemään mitään patorakenteita, Kivilaakso sanoo.

Todennäköisyys kolme metriä korkealle tulvahuipulle on pieni. Johanssonin mukaan vuosisadan lopulla sen arvioitu esiintyvyys on noin kerran 250 vuodessa. Hän pitää sitä rakentamisen kannalta hyväksyttävänä tulvariskinä.

Tältä Helsingin Kauppatorin ja Esplanadinpuiston ympäristössä voisi näyttää, jos merenpinta nousisi 2,5 metrin korkeuteen. Havainnekuva vuodelta 2006.

Jotkut vanhan rakennuskannan alueet, kuten esimerkiksi Kauppatori tai Vartiokylänlahti, ovat tätä matalammalla, ja näiden paikkojen kohdalla tulviin varautuminen täytyy Kivilaakson mukaan miettiä erikseen. Puistorakennelmissa voidaan hänen mukaansa esimerkiksi rakentaa valleja, jotka estävät veden etenemisen.

– Meillä on kuitenkin hyvin vähän paikkoja, jotka olisivat alle 1,5 metrin korkeudella. Tilanne on oikein hyvä, Kivilaakso summaa.

Kivilaakson mukaan maankäytön suunnittelun näkökulmasta tulviin varautumisissa tärkeintä on, etteivät tieyhteydet katkea tulvien vuoksi ja kiinteistöt pysyvät kuivina. Toinen tärkeä asia on suunnitella alueet niin, että vedet pääsevät valumaan sieltä myös pois.

Kivilaakso huomauttaa myös, että monissa muissa Itämeren alueen maissa rakentamiskorkeus on huomattavasti Suomea matalammalla, jolloin myös tulvariski on niissä korkeampi.

Merenpinta nousee Johanssonin mukaan erityisesti Suomenlahden itäosissa kuten Helsingissä, Haminassa ja Kotkassa. Helsingin länsipuolella ja Pohjanlahdella maan kohoaminen on merenpinnan nousua nopeampaa, jolloin merenpinnan keskikorkeuden ennustetaan pysyvän joko samana tai jopa laskevan.

– Toki, jos kaikkein korkeimmat skenaariot toteutuvat, on Pohjanlahdella ja Perämerelläkin odotettavissa keskimerenpinnan nousua. Joka tapauksessa nousu on maltillisempaa kuin Suomenlahdella, Johansson sanoo.

Maan kohoaminen on kaikkein voimakkainta Vaasan alueella, missä merenpinnan ennustetaan myös laskevan eniten. Maan kohoaminen on Johanssonin mukaan perua jääkaudelta.

– Skandinavian päällä oli isot jäämassat, jotka painoivat maan kuorta alaspäin. Kun jää suli, maa on lähtenyt hitaasti palautumaan takaisin ylöspäin, ja se jatkuu edelleen.

Jos merenpinta nousisi enemmän kuin IPCC arvioi, olisi merenpinnan korkeutta Itämerellä Eija Kivilaakson mukaan mahdollista hallita esimerkiksi Tanskan salmien kautta, jotka erottavat Itämeren Atlantin valtamerestä.

– Sinne voitaisiin miettiä jonkinlaista patorakennelmaa, joka pitäisi Itämeren eri korkeudella.

Kivilaakson mukaan tällaista rakennelmaa ei kuitenkaan ole suunnitteilla, koska nykyisten ennusteiden valossa sellaiselle ei ole tarvetta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?