Suomessa koronarajoitusten mittarina on pidetty terveydenhuollon kantokykyä.
Hälytyskellot alkavat soida, kun koronapotilaiden ja etenkin tehohoitopotilaiden määrä lähtee kasvuun. Potilasmäärien kasvaessa herää keskustelu koronarajoitusten tiukentamisesta.
Suomessa koronan neljäs aalto on vienyt jälleen koronapotilaita sairaalahoitoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sairaaloissa on nyt hoidettavana 100 ja tehohoidossa 18 koronapotilasta.
Tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on reippaassa kasvussa. Heinäkuun lopussa tehohoidossa oli viisi koronapotilasta.
Kysymys kuuluu, miten korkealle tehohoitopaikkaluvut voivat nousta, kun tartuntaluvut nousevat nykyistä tahtia?
Sairaalahoidon kuormituksessa oleellista on, miten potilaspaikat jakaantuvat, vastaa Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon osaston ylilääkäri Stepani Bendel.
– Jos on tasainen jakaantuminen joka puolelle, silloin varmaankin 40–50 potilasta voidaan hyvin hoitaa.
Tehohoidon osaston ylilääkäri Stepani Bendel, Kuopion yliopistollinen sairaala.
Bendeliä huolettaa se, että kesälomakausi on menossa ja ihmisillä on paljon sosiaalisia kontakteja.
– Mitä enemmän tulee tartuntoja, sitä enemmän on sairaalahoidon tarvetta.
Bendel muistuttaa, että rokottamattomia on huomattava osa suomalaisista. Suomessa on valtavasti ihmisiä, jotka eivät ole saaneet ensimmäistäkään koronarokotetta.
Nykyiset potilasmäärät voidaan Bendelin mukaan vielä hoitaa.
– Mutta jos tästä määrä tuplataan ja meillä on 40 teho-osastolla olevaa koronapotilasta, luulen, että sitten pitää aktivoida siirtoasioita, jos ja kun potilasmäärät eivät jakaannu tasaisesti, ja niin kauan kuin kesälomat pyörivät osastoilla.
Bendel ennakoi, että tulee alueellisia piikkejä ja tehohoidon tarvetta.
Yliopistolliset sairaalat voivat hänen mukaansa ottaa vastaan enemmän potilaita. Koska kesälomakausi on menossa ja hoitohenkilökuntaa on paljon lomilla seuraavat pari viikkoa, tarkoittaa se Bendelin mielestä muutamaa potilasta teho-osastoa kohden.
– Jos potilaita alkaa olla yli neljä yliopistosairaalan teho-osastoa kohden, se aiheuttaa toimenpiteitä muussa toiminnassa.
Bendel arvioi, että HUS:ssa tehohoitopotilaita voi olla muita suurempi määrä.
”Niistä, joita kesäkuun alun jälkeen on hoidettu, kolmasosa on ollut alle 40-vuotiaita.
Tehohoidossa potilaiden ikähaarukka on nuorentunut.
Tämä johtuu Bendelin mukaan rokottamisesta. Kahden rokotteen kattavuus on parempi ikäihmisillä kuin nuoremmilla.
Kesäkuun alun jälkeen tehohoidossa olevien potilaiden mediaani-ikä on laskenut kymmenen vuotta. Mediaani-ikä on nyt 50 vuotta.
– Niistä, joita kesäkuun alun jälkeen on hoidettu, kolmasosa on ollut alle 40-vuotiaita.
Tehohoitopotilaat ovat Bendelin mukaan yleensä olleet rokottamattomia. On ollut ainoastaan yksittäisiä potilaita, joilla on ollut yksi koronarokote.
Rajoituksista Bendel on sitä mieltä, ettei koronarajoituksia tarvitse ainakaan löysentää.
– Kyllähän on ongelma, jos meillä on kymmenien tuhansien ihmisten tapahtuma ja siellä ei oikeasti voida noudattaa suojavälejä.
Bendelin mielestä kaikki tietävät, ettei esimerkiksi 20 000 hengen festivaalia voida järjestää koronaturvallisesti, jos ei ole minkäänlaista tietoa ihmisten koronarokotuksista.
– Mutta oikeassa elämässä on mahdollista järjestää teatteritapahtumia. Ja on varmaankin pienempiä tilaisuuksia, konsertteja ja ruokaravintoloita, joissa voi istua turvallisesti.