Punkkien määrä kasvaa loppukesällä – näin tunnistat salakavalan nymfipunkin

Punkkikammoisten ei kannata vielä huokaista helpotuksesta. Tutkija uskoo, että punkkeihin törmää loppukesän ja syksyn aikana.

9.8.2021 7:00

Kostea ja viilentynyt sää vaikuttaa puutiaisten aktiivisuuteen, kertoo Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtori Eero Vesterinen.

Heinäkuun helteiden aikaan moni saattoi havainnoida, että puutiaiset – puhekielellä punkit, loistivat poissaolollaan.

Tiedetään, että paahde ja kuivuus yhdessä ovat punkille myrkkyä.

Onko kuuma kesä voinut vähentää punkkien määrää?

Vesterisen mukaan kuumuus ei välttämättä heti tapa punkkeja, vaan saa ne vetäytymään kasvillisuudesta takaisin maaperän kosteuteen odottamaan otollisempaa säätilaa.

Punkki tarvitsee isäntäeläimestä verta elämänsä eri kehitysvaiheissa.

– Punkkipopulaation lisääntyminen tai väheneminen on monen vuoden summa. Vaaditaan monta perättäistä huonoa tai hyvää vuotta, jotta se näkyy punkkien määrässä. Tuskin kuluvan kesän kuumuus yksin vielä vaikuttaa punkkien määriin.

Punkkikammoisten ei kannata siis vielä huokaista helpotuksesta, sillä jos loppukesällä ja syksyllä riittää lämpöä ja kosteutta, punkkeihin törmää heinikossa melko varmasti.

Vesterinen kertoo, että Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin ylläpitämään Punkkiliven punkkikarttaan tehtyjen havaintojen perusteella punkkeja on ollut tänä kesänä liikkeellä paljon.

Karttaan voi käydä ilmoittamassa omia punkkihavaintojaan ja Vesterisen mukaan niitä on tehty hämmästyttävän paljon, kymmeniä tuhansia.

Punkkitutkija on kiinnittänyt huomiota erääseen tiettyyn seikkaan kartalla.

– Lapissa tehtyjen havaintojen määrä on todella yllättänyt. Aiemmin epäiltiin, että siellä tehdyt punkkihavainnot olisivat olleet Etelä-Suomesta kulkeutuneita punkkeja. Nyt kuitenkin esimerkiksi Rovaniemellä on havaittavissa selvä punkkikeskittymä.

Kartan perusteella yksittäisiä havaintoja on tehty myös Sodankylän pohjoispuolella.

– Suorana johtopäätöksenä voikin todeta, että punkkeihin on mahdollista törmätä ihan ympäri Suomea, Vesterinen toteaa.

Punkkilive-sivuston kartalla korostuvat Etelä- ja Lounais-Suomen lisäksi suuret kaupungit, kuten esimerkiksi Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu.

Lue lisää: Punkit ovat vallanneet kaupunkien keskustat – asiantuntija paljastaa vaaranpaikat

– Siellä missä on isäntäeläimiä, on myös punkkeja. Kauriit, supikoirat, hiiret ja myyrät ovat otollisia isäntäeläimiä ja ne viihtyvät kaupunkialueilla.

Punkki tarvitsee isäntäeläimestä verta elämänsä eri kehitysvaiheissa. Punkin elämään kuuluu neljä vaihetta, muna, toukka, nymfi ja aikuinen.

– Kehittyäkseen toukasta nymfiksi ja nymfistä aikuiseksi punkki tarvitsee veriateriansa. Aikuinen naaras puolestaan tarvitsee veriaterian muniakseen. Ilman verta punkki ei selviä.

Vesterinen haluaa huomauttaa punkin vaarallisimmasta olomuodosta, nymfistä. Nymfien uhka perustuu tutkijan mukaan siihen, että niitä on määrällisesti huomattavasti enemmän kuin aikuisia.

– Kaikki nymfit syövät veriaterian, kun taas aikuisista vain naaraat syövät verta. Aikuiset koiraat toki tarttuvat ihmiseen, mutta ainoastaan paritellakseen naaraan kanssa.

– Toukkien isäntiä ovat lähinnä pieneläimet, kuten jyrsijät. Toukat harvoin levittävät tauteja.

Kooltaan 1–2 millimetrin kokoisen nymfin huomaaminen iholta voi olla haastavaa, joten punkkisyyni kannattaa tehdä huolellisesti. Iholla olevaa nymfiä voi luulla helposti pieneksi luomeksi tai roskaksi.

Nymfivaiheessa olevaa punkkia voi olla vaikeaa havaita.

Aikuinen punkki on jo huomattavasti helpommin havaittavissa iholta.

– Nymfit voivat olla taudinaiheuttajia, kuten myös aikuiset punkit.

Punkit levittävät Suomessa lähinnä kahta tautia: bakteeriperäistä borrelioosia ja TBE-viruksen aiheuttamaan puutiaisaivotulehdusta.

Borrelioosia aiheuttava borreliabakteeri siirtyy punkista ihmiseen hitaasti – punkin pitää olla kiinnittyneenä ihoon useita tunteja – mutta TBE-virus sen sijaan siirtyy punkin syljestä ihmiseen jopa minuuteissa.

Suomen Rokotepalvelun mukaan TBE-virustartuntojen määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2020 todettiin 91 tautitapausta, kun vuonna 2019 tapauksia oli 68.

Lue lisää: Puutiaisaivotulehdusten määrä on noussut huomattavasti – tunnista oireet, jotka voivat ilmaantua kaksivaiheisesti

Puutiaisaivokuumeen ehkäisyyn on olemassa rokote, mutta se ei estä punkkia tarttumasta ihmiseen luonnossa.

Tartunnan voi parhaiten välttää estämällä punkin pääsy iholle käyttämällä metsissä ja heinikoissa kuljettaessa pitkiä housuja. Ulkoilun jälkeen huolellinen punkkitarkastus on tärkeä toimenpide.

Pitkä heinikko on ihanteellinen paikka punkeille.

Vesterinen sanoo, että ihminen on punkille itseasiassa vahinko, ei suinkaan voitto. Ihmiseen tarttuminen haittaa loppujen lopuksi molempia osapuolia.

– Jos punkki osaisi valita, ei se ihmiseen tulisi. Ihmiseen tarttuvat punkit kohtaavat yleensä kuoleman siinä vaiheessa, kun punkki irrotetaan tai kun se putoaa vaikkapa kotiin. Punkki ei pääse takaisin luontoon.

Toukka, nymfi ja aikuinen punkki.

Voisiko nykypäivän teknologiasta olla apua siihen, että ihmiset pystyisivät välttämään punkkeja paremmin?

Tutkijan mukaan tämä on mahdollista.

– Tavoitteena on kehittää älypuhelinsovellus, joka osaisi tulkita säätilan perusteella sitä, paljonko punkkeja on milläkin alueella liikkeellä. Näin puhelin voisi ilmoittaa, jos jollain alueella on valtavan paljon punkkeja.

– Sovellus ei saa olla tietenkään sellainen, että se pelottelisi ihmisiä ja saisi heidät jäämään neljän seinän sisälle, joten tämä pitää ottaa suunnitteluvaiheessa huomioon, Vesterinen huomauttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?