Tutkimus paljasti järkyttävät luvut nuorten kouluhyvinvoinnissa korona-aikana – ”Nyt on aika kriittinen hetki” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkimus paljasti järkyttävät luvut nuorten koulu­hyvin­voinnissa korona-aikana – ”Nyt on aika kriittinen hetki”

Tutkimuksen mukaan valtaosalla kouluhyvinvointi heikkeni huomattavasti, mikä heijastuu myös oppimiseen.

Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aron mukaan on tärkeää puuttua kouluhyvinvoinnin laskuun.

4.8. 15:33

Kouluhyvinvointi on heikentynyt huomattavasti koronapandemian aikana. Asia selviää Helsingin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa mukana oli yli 3 000 kouluikäistä helsinkiläistä. Tutkimuksessa selvitettiin koululaisten kouluhyvinvointia ennen koronaviruskriisiä ja sen aikana.

Tutkimuksen mukaan kouluhyvinvointi väheni 12–13-vuotiaiden ikäryhmässä 74 prosentilla ja parani 26 prosentilla. Vastaavat luvut 14–15-vuotiaiden ikäryhmässä olivat 84 ja 16 prosenttia. Tutkimus jatkuu syksyllä.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro pitää mielenkiintoisena, että kokemus kouluhyvinvoinnista ei ollut pysynyt samana kenelläkään.

– Korona on muuttanut sitä kaikilla. Ilman koronaa tulisi myös niitä, joilla se on pysynyt samana.

Salmela-Aro pitääkin tärkeänä, että kouluihin, lapsiin ja nuoriin ei enää kohdisteta rajoituksia.

– Sitä ei varmastikaan kaduta myöhemmin.

Lue lisää: Lapsi­asia­valtuutettu vaatii kouluihin muutoksia koronan takia: "Herkästi tarttuvat virus­muunnokset herättävät pelkoa"

Lue lisää: Ministerit Li Andersson ja Maria Ohisalo eivät palauttaisi etäopetusta kevyin perustein

Ongelma ei ole uusi eikä johdu pelkästään koronapandemiasta. Salmela-Aro kertoo, että koronapandemia on kuitenkin heikentänyt entisestään niiden asemaa, joiden tilanne oli huono jo ennen pandemiaa.

Hän pitää tärkeänä, että asiaan puututaan ennen kuin se lisääntyy entisestään.

– Nyt on aika kriittinen hetki, koska jos kouluhyvinvointi laskee edelleen, kuorma alkaa olla kouluille aika suuri.

Tutkimuksen mukaan keskeinen suoja kouluhyvinvoinnin laskemista vastaan ovat sosioemotionaaliset taidot, jotka auttavat tyydyttämään psykologisia tarpeita, saamaan onnistumisen kokemuksia ja lisäämään yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Salmela-Arola kertoo, että kouluhyvinvointi romahti niillä nuorilla, joilla yksinäisyys lisääntyi ja yhteenkuuluvuuden tunne heikkeni.

Lapset eivät ole yhtenäinen ryhmä, ja osalla tutkimukseen osallistuneista kouluhyvinvointi parani. Hän kuvailee, että kouluhyvinvointi parani niillä lapsilla, joilla korostui sisukkuus, uteliaisuus ja itsesäätelykyky. Hyvin pärjäävillä nuorilla oli enemmän resursseja ja joustavuutta pärjätä muuttuvissa olosuhteissa.

– Nämä nuoret pärjäsivät paremmin.

Hyvin pärjääviä lapsia myös tuettiin ja autettiin kotona enemmän.

Lue lisää: Korona-aika on saanut joka kolmannen kyselyyn vastanneen opettajan pohtimaan alanvaihtoa: "Tällaista ei ole ollut koskaan aiemmin"

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro pitää tärkeänä, että kouluihin ei kohdistettaisi enempää rajoituksia.

Salmela-Aron mukaan kaikki koulujärjestelmän osat ovat kriisissä, eikä järjestelmästä ei voi eristää yhtä osaa. Ongelma kohdistuu oppilaiden lisäksi myös perheisiin, opettajiin ja rehtoreihin.

– Tavallisessa tilanteessa joku osa, esimerkiksi opiskelijat, oirehtii, mutta muilla menee hyvin.

Salmela-Aro on tutkinut myös opettajien ja rehtorien hyvinvointia. Tutkimusten mukaan uupuneista opettajista 85 prosenttia on harkinnut vaihtavansa alaa.

Lue lisää: Pääkaupunkiseutu siirtyy koronan leviämis­vaiheeseen – koulut alkavat lähiopetuksessa

Lue lisää: Aloitetaanko syksy etäopetuksessa? – Näin arvioivat alueelliset koronanyrkit

Kouluhyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä ja vaikuttavat toisiinsa. Kouluhyvinvointi voi ennakoida hyviä arvoja ja hyvät arvosanat kouluhyvinvointia.

– Ne luovat positiivisia tai negatiivisia kehiä, Salmela-Aro kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että niin sanotut optimaalinen oppimisen hetket ovat vähentyneet. Kun ennen pandemiaa niitä oli 25 prosenttia opiskeluajasta, pandemian aikana niitä oli enää viisi prosenttia.

– Niiden dramaattinen laskeminen on myös harmillinen tulos.

Salmela-Aro kuvaa optimaalisen oppimisen hetkiä ”oivalluksen hetkiksi”, jolloin oppilas saa onnistumisen kokemuksia, tunnistaa vahvuuksiaan ja saa opettajalta kannustusta.

Hän selittää, että oppiminen ei aina etene lineaarisesti, vaan hyppäyksittäin.

– Joskus vain tajuaa, että näin joku asiaa menee. Jos ne jäävät pois, se on iso vaje oppimiselle.

Oppilaan hyvät oppimisen kokemukset tuottavat onnistumisen tunteen myös opettajille.

– Positiiviset tunteet leviävät ja synnyttävät motivoivan kouluyhteisön.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?