IS selvitti: liikennehaaveri todennäköisempi kuin kahden piikin jälkeinen korona

Kaksi kertaa rokotettu kuolee todennäköisemmin Alzheimerin tautiin tai syöpään kuin edes sairastuu koronaan.

4.8.2021 6:00

IS vertasi koronaan liittyviä todennäköisyyksiä menneiden vuosien kuolintilastoihin ja liitti mukaan muitakin harvinaisia tapahtumia.

Selvisi esimerkiksi, että kaksi koronarokoteannosta saanut suomalainen loukkaantuu todennäköisemmin liikenteessä kuin sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Lue lisää: Näin deltakorona leviää – apulaisylilääkäri kertoo tuoreet neuvot tartunnan välttämiseksi: ”Epidemia ei ole todellakaan ohi”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektiosairauksien klinikan apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoi viime viikolla, että valtaosa sairaalaan joutuneista potilaista on rokottamattomia. Ruotsalainen sanoi, että Husin tiedot ovat vielä suuntaa antavia.

Kuinka harvinaista sitten on, että saa koronavirustartunnan rokotettuna, tai kuolee siihen? Entä kuinka ne vertautuvat muihin harvinaisiin tapahtumiin? IS selvitti todennäköisyyksiä.

Selvityksen tekeminen ei ole aivan yksinkertaista eikä aukotonta. Koronatilanne elää koko ajan, eikä tulevasta voi tehdä edes kovin tarkkaa arviota. IS käytti koronatilanteen arvioinnissa tuoreimman kahden viikon nousseita koronalukuja. Kuolemissa katsottiin pidempää, neljän kuukauden jaksoa taaksepäin.

Vertailua aiempiin vuosiin vaikeuttaa se, että muiden sairauksien ja tapahtumien todennäköisyydet ovat murroksessa, koska pandemia-aikana ennakkotietojen mukaan esimerkiksi influenssakuolemien määrä on vähentynyt huomattavasti.

Yhdysvaltalainen Insurance Information Institute, arvioi todennäköisyyksiä yksinkertaisesti jakamalla tautitapaukset tai muut tapahtumat väestön lukumäärällä. IS käytti samaa menetelmää. Laskelman tuloksena saadaan tiettyjen asioiden todennäköisyys.

Jos verrataan rokotteen ottamatta jättämistä ja riskejä koronaan liittyen, tarkasteluvälin olisi syytä olla lyhyempi kuin vuosi. Siksi IS koosti tilaston kahden viikon tarkastelujaksolle. Jutun lopussa on laaja taulukko myös vuoden tarkastelujaksolle.

Suomalaiset ottavat jatkuvasti riskejä: uimaan mennään humalassa, kynttilöitä poltetaan, pyöräillään ilman kypärää, hämärissä portaissa kuljetaan, nurmikkoa ajetaan liukkaalla kelillä…

Tilastojen valossa on äärimmäisen typerää olla ottamatta koronarokote. Rokote suojaa tilastojen mukaan niin tehokkaasti vakavalta tautimuodolta ja kuolemalta.

Kahden annoksen ottaminen pienentää Husin vielä epävirallisten tilastojen mukaan pelkkää tartunnan todennäköisyyttäkin murto-osaan rokottamattomaan verrattuna. Suomessa rokote on suojannut koronakuolemalta tehokkaasti, mutta muutamia kuolemia rokotetuillekin on sattunut. Tarkkoja tilastoja asiasta ei kuitenkaan ole.

Koronatartunta on sitä vaarallisempi, mitä ikääntyneemmästä ihmisestä on kyse. Ikää IS:n keräämä tilasto ei ota huomioon. Ikäihmisen on siis vielä paljon huonompi idea jättää rokote ottamatta, kuin miltä oheinen taulukko näyttää.

Tilastot kertovat, että on todennäköisempää saada korona kotona asuvalta asuinkumppanilta kuin tuntemattomalta ihmiseltä kaupasta. Mutta jos ihminen asuu yksin, tilanne on loogisesti ajatellen päinvastainen.

Ihmisen tausta vaikuttaa terveysasioihin paljon. Riski saada koronavirus riippuu niin paljon kontaktien määrästä, asuinpaikasta, omasta vastustuskyvystä ja perussairauksista sekä monesta muusta muuttujasta.

Lue lisää: Pirkanmaa siirtyy koronan leviämisvaiheeseen – 80 prosenttia sairaalapotilaista rokottamattomia

Jos saa koronan, on tietty todennäköisyys saada taudin vakava muoto, mutta se riippuu vahvasti omasta iästä. Vakavan tautimuodon kohtalokkuus puolestaan riippuu jälleen monesta asiasta.

Myös saadun koronaviruksen muunnos vaikuttaa. Deltamuunnoksen tartuttavuusluku on Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n tuoreen arvion mukaan deltavariantin saanut levittää tautia keskimäärin 5–9 ihmiselle. Alkuperäisen Wuhanin koronaviruksen tartuttavuusluku oli ilman varotoimia vastaavasti noin 1,5–3.

Rokote on edelleen paras suoja koronatautia vastaan. Täysi rokotesuoja suojaa todennäköisesti myös pitkittyneeltä koronataudilta eli niin sanotulta long covidilta.

Ensimmäisissä, vielä vertaisarvioimattomissa lääketieteellisissä julkaisuissa on nimittäin pystytty osoittamaan, että rokotteet suojaisivat long covidilta. Tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka ovat kahdesta rokotteesta huolimatta saaneet koronataudin, ovat saaneet merkitsevästi vähemmän pitkittyneitä oireita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?