THL:n Mika Salmisen arvio: Tällainen on Suomen uusi koronastrategia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

THL:n Mika Salmisen arvio: Tällainen on Suomen uusi koronastrategia

Suomen uusi koronastrategia saattaa muistuttaa aiemmin käytössä ollutta hybridimallia, mutta luvassa on myös merkittäviä muutoksia aiempaan.

3.8. 6:30

Hallitus kokoontuu torstaina käsittelemään koronatilannetta ja uutta koronastrategiaa. Keskusteluissa täytyy pohtia ainakin rajoitustoimien hyötyjä ja haittoja sekä tehdä yhteiskunnallista kokonaisarviota.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoo nyt arvionsa Suomen uudesta koronastrategiasta. Hän kuitenkin korostaa, että strategian suunnasta päätöksiä tekee lopulta valtioneuvosto.

Salminen on Suomen merkittävimpiä terveyspuolen viranomaisia ja THL:n arviolla on paljon painoarvoa hallituksen päätöksenteossa.

Hän arvioi, että uuden koronastrategian keskiössä on mahdollisimman laaja rokotekattavuus. Tartuntaluvuilla ei enää ole yhtä suurta merkitystä kuin ennen ja parin kuukauden kuluttua pohditaan sitä, tarvitaanko tartunnanjäljitystä enää lainkaan.

Salminen huomauttaa, että taudin täydellinen tukahduttaminen ei ole mahdollista. Radikaalien toimien strategiaa ei siis enää kannata edes yrittää.

Suomen uusi koronastrategia

Suomen koronastrategiaan on tähän asti kuulunut hybridimalli. Siinä on tehty tarpeen mukaan alueellisia rajoituksia, joiden avulla tartuntaketjut on pyritty pysäyttämään. Keskeisessä roolissa on ollut myös tehokas tartunnanjäljitys.

Etuna on ollut se, että sairaaloiden ylikuormittuminen on vältetty. Lisäksi viruksen kierto väestössä on saatu minimoitua. Tämä on kuitenkin tullut kalliiksi muun muassa elinkeinoelämälle. Monen ihmisen opinnot ja toimeentulo ovat olleet vaakalaudalla. Myös väestön mielenterveys on puhuttanut.

Salmisen mukaan tämä hybridimalli on lähellä syksyn strategiaa, mutta aivan samasta mallista ei voi puhua.

– Suomen uuden koronastrategian tulee todennäköisesti erottamaan vanhasta olennaisimmin se, että enää ei tuijoteta tapausmääriä. Enemmän merkitystä on nyt niiden vaikutuksilla, eli sairaalahoitoa vaativien määrillä ja kuolemilla. Lisäksi rajoituskeinoja on oltava käytössä, jos tilanne alkaa näyttää huonolta, hän valaisee.

Uusi strategia perustuisi siis pitkälti rokotekattavuuteen. Rokotekattavuuden edistymistä ja sairaalahoidon kapasiteettia suojataan syksyllä rajoituksilla tarvittaessa. Enää tartuntaluvuilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä.

– Vielä ei olla maalissa, joten rajoituskeinoja täytyy pystyä käyttämään, jos esimerkiksi kuolemantapaukset lähtisivät jostain syystä äkillisesti nousuun. Pidemmän päälle pyrimme kuitenkin palaamaan vähitellen normaaliin. Kun mahdollisimman moni on saanut rokotteen tai sairastanut taudin, koronavirus jää pääosin hengitystieinfektioksi muiden joukkoon.

Vielä aluksi strategiaa on tarkoitus soveltaa sairaanhoitopiireittäin. Kun rokotekattavuuden myötä alueiden erot eivät enää ole suuria, pyritään ehkä lopulta saamaan samat säännöt kaikille.

Myös tartunnanjäljitykseen on luvassa muutos.

Vielä nyt Suomen tavoitteena on pyrkiä jäljittämään kaikki tartunnat ja sitä kautta rajoittamaan epidemian kiihtymistä. Tätä ei kuitenkaan voitane jatkaa ikuisesti.

– Tällä hetkellä terveydenhuollon resursseista iso osa kohdistuu tartunnanjäljitykseen. Parin kuukauden kuluttua pääsemme pohtimaan sitä, onko tartunnanjäljitys enää lainkaan tarpeen, kun rokotekattavuus on riittävän hyvä ja hyvin harva enää sairastuisi.

Britannian malli

Britanniassa koitti 19. heinäkuuta niin kutsuttu ”vapauden päivä”, kun lähes kaikki koronarajoitukset poistuivat. Myöskään maskipakko ei ole enää voimassa.

Ennustuksista huolimatta tartuntaluvut eivät ole lähteneet nousuun, vaan ne ovat laskeneet jo viikon ajan.

Toisaalta kääntöpuolena on ollut se, että vaikka väestössä on rokotesuojaa, nuorempaakin väestöä joutuu edelleen sairaalahoitoon. Myöskään niin sanotun pitkän koronan eli long covidin hintalappu yhteiskunnalle ei ole vielä tiedossa.

Salmisen mukaan Britanniassa käyttöön otetussa mallissa lähdettiin siitä, että riittävän korkeaksi saatu rokotekattavuus ehkäisisi sairaalahoitoon joutumista ja koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia.

– Kun Britannian tilannetta tarkastelee nyt, on ilmiselvää, että rokotekattavuus toimii, sillä kuolleisuus on pysynyt matalalla tasolla. Yllättävää on se, että tartuntatapausten määrä on laskenut merkittävästi jo toista viikkoa, Salminen sanoo.

Voisiko Suomi ottaa käyttöön Britannian mallin?

– Voimme Suomessa oppia Britannian kokemuksista, mutta vielä emme tiedä, miten Britanniassa käy. Painavin asia Suomen strategiassa on nyt se, että pääsemme rokotekattavuudessa pidemmälle. Uskoisin, että siirrymme normaalimpaan vähitellen ja askel askeleelta. Minun on vaikeaa nähdä tilannetta, jossa päätyisimme Britannian kaltaiseen radikaaliin ratkaisuun.

Radikaalien rajoitustoimien malli

Suomi noudatti etenkin epidemian alkuvaiheessa epidemian leviämisen estämisen strategiaa. Tuolloin tartuntojen leviäminen pyrittiin estämään radikaaleilla rajoitustoimilla ja yhteiskuntaa suljettiin.

Epidemian tukahduttaminen siten, että Suomessa ei tautia enää koskaan esiintyisi, ei ole Salmisen mukaan enää mahdollista. Koronavirus jää kiertämään väestöön, eikä epidemian alkuvaiheen kaltaisia radikaaleja toimenpiteitä ole järkevää tehdä.

Sen sijaan epidemian vaikutukset muuttuvat vähäisiksi, kun rokotuskattavuus nousee riittävän korkeaksi.

– Jos joku vielä kuvittelee, että koronavirus häviää maailmasta tukahduttamalla, on elänyt laput silmillä. Taudin vaikutukset voidaan saada täältä pääosin pois. Tautia ei kuitenkaan voida maailmasta olemassa olevilla keinoilla hävittää kokonaan, hän sanoo.

– On selvää, että radikaalit toimet voivat rauhoittaa epidemiaa hetkellisesti, mutta riskit taudin palaamiselle ovat silti olemassa. On nähty, että kaikissa niissä maissa, joissa radikaaleja toimia on sovellettu, takaiskuja on tapahtunut yksi toisensa jälkeen. Maissa joissa rokotuskattavuus nousee, epidemiasta ulospääsy on saavutettavissa.

On siis epätodennäköistä, että rokotekattavuuden noustessa Suomessa otettaisi enää käyttöön radikaaleja toimia.

Riittävä kahden rokoteannoksen kattavuus tarkoittaa siis epidemiasta ulospääsyä. Muun muassa Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti kertoi IS:lle, että yleisesti pidetään epätodennäköisenä sitä, että syntyisi variantti, joka väistäisi rokotteen antamaa suojaa vakavalta taudilta laajemmin. Siksi luotto koronarokotteisiin on nyt kova.

Professori: ”Ulostuloa odotetaan pääministeri Sanna Marinilta tai ministeri Kiurulta”

Myös Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares uskoo, että hallitus päätyy torstaisissa neuvotteluissaan aiempaa hybridistrategiaa muistuttavaan ratkaisuun.

Kaksi muuta, eli Britannian malli ja radikaalien rajoitustoimien malli, vaikuttaisivat hänen mukaansa liian äärimmäisiltä nykytilanteen kannalta.

– Tasapainoilevampi malli on helpommin nieltävissä. Jos hallitus ei tee mitään, sekin vaikuttaa vastuuttomalta, Vares arvioi.

– Radikaalit toimet olisivat myös hallituksen kannatuksen kannalta kaikkein huonoin vaihtoehto. Jos hallitus päätyisi laajamittaisiin rajoitustoimiin, olisi vastassa iso ryhmä, joka korostaisi elinkeinoelämän tai talouden taakkaa. Mikäli hallitus puolestaan avaisi yhteiskuntaa lisää tai ei tekisi mitään, olisi vastassa toinen iso ryhmä, joka kantaisi huolta tartuntojen nopeasta leviämisestä.

Kansan yleinen väsymys koronatilanteeseen vaikuttaa Vareksen mukaan enemmän hallituspuolueiden kannatukseen, kuin oppositiopuolueisiin.

– Vuosi sitten jämäkkyydellä pystyi olemaan turvallinen vaihtoehto. Nyt ihmiset ovat väsyneitä ja kyllästyneitä, vaikka koronatoimia pääosin ymmärretään ja hyväksytään.

Hän uskoo, että kaikki puolueet nielevät hybridistrategiaa muistuttavan ratkaisun.

Sellaiset päätökset, jotka rajoittavat yksilönvapautta, ovat vaikeampia hyväksyä.

– Vihreät ja vasemmistoliitto, sekä osin myös kokoomus ovat korostaneet usein yksilönvapautta. Perussuomalaisille tilanne saattaa olla siinä mielessä vähiten hankala, että puolue on ollut koko ajan muihin verrattuna skeptisin.

Professorin mukaan hallituksen kokoontuminen torstaina on varsin looginen ratkaisu.

– Tilanne on muuttunut huonommaksi kuin mitä muutama viikko sitten osattiin edes ajatella mahdolliseksi. Aiemmin oli selkeästi odotusarvot paljon normaalimmasta syksystä. Herättäisi aika paljon huomiota, jos hallitus jättäisi nyt kokoontumatta.

Vielä ei tiedetä, aikovatko ministerit keskeyttää lomiaan. Esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on näillä näkymin vielä tällä viikolla lomalla.

Vares muistuttaa, että ministereillä on selkeät säädökset siitä, kuka toimii ministerin sijaisena, mikäli tämä on estynyt. Kokouksesta pois jääminen voi silti herättää ihmisissä ihmetystä ja ärtymystä.

– Ainakin sosiaalisessa mediassa on ihmetelty tähän mennessä jo paljon sitä, miksi hallitus ei ole kokoontunut, tai miksi asiaa ei ole kommentoitu. Uskon, että ulostuloa odotetaan pääministeri Sanna Marinilta tai ministeri Kiurulta, kuten ennenkin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?