7 kysymystä ja vastausta koronasta ja töihin palaamisesta – voiko työnantaja vaatia rokotustodistusta tai velvoittaa lähityöhön? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

7 kysymystä ja vastausta koronasta ja töihin palaamisesta – voiko työn­antaja vaatia rokotus­todistusta tai velvoittaa lähi­työhön?

Asiantuntijat kertovat, mitä työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä.

Työntekijä ei voi itse päättää jäädä etätöihin, vaan siitä pitää sopia työnantajan kanssa.

1.8. 15:26

Elokuussa monella lomailijalla on edessään paluu töihin. Se, jatkuuko arjen aherrus työpaikalla vai kotikonttorissa, vaihtelee.

Valtakunnallinen etätyösuositus jatkuu toistaiseksi kaikilla kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on ilmoittanut arvioivansa suositusta uudelleen elokuussa, kun koulujen alun tilanne ja työikäisten rokotekattavuus ovat selvillä.

Lue lisää: Jatkuuko etätyö, hyytyykö talouskasvu? Näin koronan neljäs aalto näkyy syksyllä

Ministeriöt ovat antaneet suosituksen, mutta voiko työnantaja pakottaa työntekijän etä- tai lähitöihin? Entä miten on rokottamisen laita? Ilta-Sanomat kysyi Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murrolta ja työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskiselta seitsemän työnantajan ja työntekijän oikeuksiin liittyvää kysymystä.

1. Saako työnantaja velvoittaa työntekijän lähitöihin, vaikka tämä haluaisi tehdä töitä etänä?

Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

Murto: ”Työntekijä ei voi itse päättää jäädä etätöihin, vaan asiasta pitää sopia. Työntekemispaikasta on usein sovittu työsopimuksessa. Useimmilla työpaikoilla on koronatilanteen takia sovittu pelisäännöt työn tekemistavoista ja parhaillaan käydään keskustelua, miten jatkossa toimitaan. Jos lähityöhön palaamisesta ei ole erikseen sovittu, ja työntekijä on tehnyt ennen lomaa etätöitä, hän voi lähtökohtaisesti jatkaa etätöissä myös loman jälkeen.”

Koskinen: ”Riippuu siitä, mihin työpaikka on määritetty. Jos on sovittu lähityöstä ja etätyöhön on siirrytty väliaikaisesti jollakin sopimuksella, asia ratkaistaan tämän sopimuksen mukaan.”

2. Työturvallisuuslaissa todetaan, että työntekijällä on oikeus pidättäytyä työn tekemisestä, mikäli siitä aiheutuu vakavaa vaaraa hänen terveydelleen. Voiko korona olla tällainen vaara?

Koskinen: ”Riskiryhmäläisten kohdalla se voi olla tällainen vaara. Työstä ei kannata pidättäytyä ensimmäisenä toimenaan, vaikka sellainen oikeus on, vaan selvittää oma tilanteensa työnantajalle. Työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto voivat neuvotella kolmikantaisesti, voisiko työntekijä esimerkiksi jatkaa etätöissä.”

Murto: ”Tietyissä tilanteissa voi olla. Jos voidaan selvästi osoittaa, että korona voi aiheuttaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle vakavaa haittaa, pitää keskustella siitä, voidaanko työntekijä siirtää toisiin työtehtäviin, tai voiko hän tehdä töitään etänä. Arvio täytyy tehdä tilanteen ja perustelujen mukaan.”

3. Voiko työnantaja määrätä työntekijän etätöihin, vaikka tämä haluaisi olla lähitöissä?

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

Murto: ”Työnantaja ei voi pakottaa etätöihin, vaan etätyön tekemisestä täytyy sopia. Etätyön tekeminen on vapaaehtoista.”

Koskinen: ”Halu turvata työpaikan turvallisuus voi oikeuttaa työnantajan määräämään jonkun työntekijän etätyöhön. Esimerkiksi koronatartunnan saaneet tai altistuneet voivat olla sellaisessa asemassa, että työnantaja järjestää heidät väliaikaisesti etätyöhön työturvallisuussyistä.”

4. Jos työntekijä haluaa palata etätöistä takaisin lähitöihin, onko työnantajalla oikeutta vaatia häneltä rokotetodistusta?

Koskinen: ”Rokotustodistukset ovat potilasasiakirjoissa olevia tietoja, jotka ovat salassa pidettäviä. Tietenkin työntekijä voi vapaasta tahdostaan antaa todistuksen työnantajalle, mutta siitä ei saa seurata mitään negatiivista, jos hän ei sitä anna.”

Murto: ”Lähtökohtaisesti ei. Työntekijän ei tarvitse kertoa rokottamisesta työnantajalle, mutta jos kyse on työtehtävistä, joissa koronasta voi aiheutua merkittävää haittaa tai vaaraa joko muille työntekijöille tai asiakkaille, asiasta on mahdollista keskustella työpaikalla etukäteen.”

Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia työntekijältä todistusta saadusta koronarokotteesta.

5. Saako työnantaja vaatia työntekijää ottamaan koronarokotteen?

Murto: ”Ei. Rokottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Toki työnantaja voi suositella rokotteen ottamista, koska sillä pystytään turvaamaan sekä omaa että muiden terveysturvallisuutta.”

Koskinen: ”Kyseessä on hoitotoimenpide, joten työnantaja on asiassa sivullinen. Sivullinen ei voi määrätä tiettyihin hoitotoimenpiteisiin. Ei ole kuitenkaan selvä kysymys, voiko työnantaja edellyttää rokotteen ottamista tietyissä työtehtävissä. Asia on ollut esillä ainakin terveydenhuollon henkilöstön osalta. Rokotteen ottamisen tulisi olla työtehtävän kannalta välttämätöntä, eikä se voi olla vain yleinen tapa.”

6. Saako työnantaja kysyä työntekijältä, onko tämä ottanut koronarokotteen?

Murto: ”Lähtökohtaisesti työnantaja ei saa kysyä työntekijän terveydentilatietoja. Silloin on kyse yksityisyydensuojaan liittyvistä asioista.”

Koskinen: ”On muistettava, että kyse on arkaluontoisesta potilastiedosta, jota pitää käsitellä potilaslainsäädännön mukaisesti. Terveydentilatietoja saavat käsitellä vain tietyissä tehtävissä olevat henkilöt, jotka työnantaja on etukäteen määritellyt, kuten työterveyshuollon työntekijät. Työnantajalla ei ole siihen yleistä oikeutta.”

Työnantaja voi määrätä työntekijää käyttämään maskia, mikäli se katsotaan työtehtävien kannalta tarpeelliseksi suojavälineeksi. Tällöin työnantajan täytyy hankkia maskit.

7. Voiko työnantaja velvoittaa työntekijää pitämään maskia työpäivän ajan?

Koskinen: ”Maski on suojaväline. Työnantaja määrittelee tarpeelliset suojavälineet, ja voi työturvallisuuslain mukaan määrätä käyttämään niitä.”

Murto: ”Jos koronasta voi selvästi aiheutua vakava riski joko työntekijälle itselleen tai muille, työnantaja voi terveysturvallisuuden nimissä velvoittaa maskin käyttöön. Tällöin työnantajan täytyy kuitenkin hankkia maskit.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?