Tutkimus: Pitkät koronaoireet voivat heikentää älyllisiä toimintoja – estävät pahimmillaan autolla ajamisen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tutkimus: Pitkät korona­oireet voivat heikentää älyllisiä toimintoja – estävät pahimmillaan autolla ajamisen

Pitkä koronatauti voi vaikuttaa älyllisiin taitoihin, paljastaa uusi brittitutkimus.

1.8. 20:04

Maailmalla tutkitaan nyt ahkerasti pitkittyneen koronataudin vaikutuksia potilaiden kognitiiviseen suorituskykyyn. Kognitiivisiksi toiminnoiksi luetaan aivoissa tapahtuvat älylliset prosessit, kuten oppiminen, muistaminen, havainnointi ja kielelliset toiminnot.

Tuoreen brittitutkimuksen mukaan koronaviruksen aiheuttama pitkäkestoinen covid-tauti, voi heikentää kognitiivista suorituskykyä vielä pitkään varsinaisen infektiovaiheen jälkeen.

– Tutkimuksessa kognitiiviset testit menivät sitä huonommin, mitä vaikeammat hengitystieoireet koehenkilöllä oli ollut primääri-infektion aikana. Se on viitteellinen tulos siihen suuntaan, että post-covid-oireyhtymän vaikeusaste riippuu itse infektion vaikeusasteesta, toteaa neurologian emeritusprofessori ja Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja Risto O. Roine.

Brittitutkimuksessa saavutettu tieto on osittain ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan myös lievän koronan sairastaneet nuoret ovat kärsineet pitkittyneestä koronasta vaikeaoireisena. Asiaa tutkitaan paraikaa myös Suomessa, mutta tutkimus on vielä kesken.

Brittitutkimuksen tuloksista uutisoi myös Helsingin Sanomat.

Pitkittyneen koronataudin yleisin kognitioon liittyvä oire on niin sanottu aivosumu, kertoo emeritusprofessori Risto O. Roine.

– Se on keskittymiskyvyn häiriö, joka aiheuttaa yleensä hitautta ja virhealttiutta, emeritusprofessori.

Taudin toinen selkeä oire on alentunut rasituksensietokyky, joka ei koske pelkästään fyysistä rasitusta. Pitkässä koronassa on tyypillistä, että myös aivotyöskentely uuvuttaa tavallista enemmän.

– Silloin suoritukseen ei jaksa keskittyä kovin pitkään. Osalla oire voi olla niin voimakas, että se alentaa työkykyä tai estää autolla ajamisen.

Muita kognitioon liittyviä oireita ovat heikentynyt muisti sekä havainto- ja hahmottamiskyvyn vaikeudet. Fyysisiin oireisiin puolestaan kuuluvat pulssitason nousu, hengenahdistus, alentunut happisaturaatio, univaikeudet ja ruoansulatuskanavat häiriöt.

– Oirelista on tavattoman pitkä, näitä on kymmeniä.

Lue lisää: Tämän listan 5 oiretta enteilevät pitkää koronaa – asiantuntija: ”Pahimmassa tapauksessa meillä on uusi kansantauti”

Eräässä laajassa tutkimuksessa verrattiin pitkittyneen koronataudin neurologisia oireita tavallisen virusinfektion jälkeisiin oireisiin, Roine kertoo.

Tulos oli yksiselitteinen.

– Krooninen väsymysoireyhtymä on tyypillinen monien tavallisten virusinfektioiden jälkeen, mutta koronan jälkitila sisältää paljon värikkäämmän oirekirjon. Siinäkin mielessä covid on ihan omaa luokkaansa.

Tällä hetkellä tiedetään, että pitkittyneestäkin koronataudista voi parantua ja oireet voivat hävitä ajan kanssa kokonaan. Suomessa on kuitenkin potilaita, joiden oireet ovat jatkuneet jo puolitoista vuotta.

– Suurimmalla osalla oireet lievenevät, mutta häviävätkö ne kokonaan? Siihen ei seuranta-aika vielä riitä. Todennäköistä on, että osalle potilaista oireet jäävät pysyviksi.

Pitkittynyt koronatauti alkaa yleensä heti primääri-infektion jälkeen, mutta joillekin se voi tulla viikkojen viiveellä.

Roineen mukaan pitkää koronaa sairastavien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä, mutta jos maailmalla mitattuihin keskiarvoihin on uskominen, se on noin 30 prosentin luokkaa kaikista koronatartunnan saaneista. Suomessa on todettu tähän mennessä vajaat 105 000 koronatartuntaa.

– Tällä tavalla voidaan arvioida, että suomessakin on kymmeniä tuhansia pitkää covidia sairastavia.

Lue lisää: Hätkähdyttävä tutkimus­tulos: Joka toisella lievän koronan sairastaneella 16–30-vuotiaalla long covid -oireita

Uusimpien tutkimusten mukaan pitkää koronatautia sairastaneet ovat sellaisia henkilöitä, joille ei kehity vasta-aineita. Asiasta on jo melko luotettavaa näyttöä.

– Todennäköisesti kyseessä on immunologinen mekanismi. Olisi mielenkiintoista ja tärkeää tietää, että voidaanko asiaan vaikuttaa rokotuksilla, mutta siitä ei ole vielä riittävästi tietoa.

Brittitutkimus

Tutkimus toteutettiin Isossa-Britanniassa viime vuoden aikana ja siihen osallistui yhteensä reilut 81 300 henkilöä, joista noin 12 000 oli sairastanut koronan.

Tutkimus tehtiin laajana kyselytutkimuksena, jossa vastaajien kognitiota tarkasteltiin testipatteriston avulla.

Patteriston kysymykset ja tehtävät mittasivat muun muassa koehenkilöiden muistia, kielellisiä taitoja ja hahmotuskykyä.

Koehenkilöt vastasivat kyselyyn itsenäisesti verkossa, joten koeasetelma ei täysin vastaa tilannetta, jossa ammattilainen tutkii potilaan.

Henkilöt eivät tienneet osallistuvansa koronatautiin liittyvään tutkimukseen.

Kyseessä on toistaiseksi laajin tutkimus koronavirustaudin jälkeisten kognitiivisten oireiden yleisyydestä.

TUTKIMUS julkaistiin viime viikolla E clinical medicine -verkkolehdessä, jota julkaisee The Lancet.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?