Sukellusryhmä löysi 85 metrin syvyydestä esineen, jonka odotetaan tuovan selon Suomen vesille uponneen aluksen alkuperästä: ”Tämä palauttaa uskoni ihmeisiin” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Sukellusryhmä löysi 85 metrin syvyydestä esineen, jonka odotetaan tuovan selon Suomen vesille uponneen aluksen alkuperästä: ”Tämä palauttaa uskoni ihmeisiin”

Hyväkuntoisen aluksen puisesta peräpeilistä paljastui laivan valmistusvuosi sekä laivan nimeä kuvaava joutsenhahmo.

30.7. 19:34

Kansainvälinen sukellusryhmä Badewanne on onnistunut selvittämään viime vuonna Suomenlahden pohjasta löytämänsä flöitti-hylyn iän, tiedottaa sukeltajaryhmä Badewanne.

Ainutlaatuisen hyvässä kunnossa Suomen vesillä 85 metrin syvyydessä lepäävän hylyn vierestä paljastui aluksen puinen peräpeili, jonka sukeltajat onnistuivat kääntämään. Peiliin oli kaiverrettu vuosiluku 1636 sekä laivan nimeä kuvaava joutsenhahmo. Lisäksi hylyssä tehtiin mittauksia, joiden avulla aluksen alkuperäiset tarkat mitat ovat nyt tiedossa.

Uudet tiedot paljastuivat Handle Productions Oy:n järjestämissä Fluit-dokumenttielokuvan kuvauksissa viime viikolla. Elokuva pureutuu aluksen alkuperän, miehistön henkilöllisyyden sekä laivan lopullisen kohtalon selvittämiseen.

Aluksen rakennusvuosi 1636 on kaiverrettu perälaudan alaosaan.

Hylky sijaitsee meren pohjassa 85 metrin syvyydessä Suomenlahden suulla, Hangon ja Hiidenmaan välisellä merialueella Suomen talousalueella.

Sukellusryhmä selvittää saatujen uusien tietojen avulla hylyn historiaa yhdessä Tukholman yliopiston flöitteihin erikoistuneen meriarkeologi Niklas Erikssonin sekä Suomen ja Hollannin Museovirastojen meriarkeologien Minna Koivikon ja Martijn Mandersin kanssa.

– Alukset yksilöitiin peräpeiliin kaiverrettujen tietojen perusteella. Peräpeilien palasia on aiemminkin löytynyt meriarkeologisissa tutkimuksissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun koko peräpeilin informaatio on ollut saatavilla, aivan kuten 1600-luvulla. Laivan nimi oli todennäköisesti Joutsen ja valmistumisvuosi 1636. Tarkemmissa tutkimuksissa paljastunee vaakuna, josta selviää laivan kotisatama, Niklas Eriksson kertoo Badewannen tiedotteessa.

Ainutlaatuisenn hyväkuntoien flöitti löytyi Suomenlahden pohjasta elokuussa 2020.

Myös Koivikko ja Manders ovat uusista tiedoista riemuissaan.

– Tämä löytö palauttaa uskoni ihmeisiin. Koko 30-vuotisen urani aikana en ole kokenut mitään vastaavaa, Minna Koivikko sanoo.

– Saatamme kyetä selvittämään laivan viimeisen miehistön henkilöllisyyden. Uudet havainnot lisäävät tietouttamme flöiteistä, jotka olivat yksinkertaisia, yleisiä kuljetusaluksia, jotka loivat sopivat olosuhteet aikaiselle globalisaatiolle, Manders kertoo.

Perälautaan kaiverrettu joutsenta esittävä kuva.

Alus löytyi viime elokuussa, kun yli 20 vuotta hylkyjä harrastuksenaan tutkinut Badewanne-sukeltajaryhmä koki suuren yllätyksen Suomenlahdella. Maailmansotien aikaisten hylkyjen dokumentointiin erikoistunut ryhmä oletti löytävänsä pohjasta miinanraivausaluksen tai kuunarin. Sen sijaan pohjasta paljastuikin hollantilaisvalmisteinen flöitti 1600-luvulta.

Lue lisää: Sukeltajat kohtasivat yllätyksen Suomenlahden pohjassa

Hylyn löytänyt Badewanne-ryhmän jäsen Jouni Polkko kertoi tuolloin, että viranomaiset olivat löytäneet hylyn sattumalta merenpohjan kartoituksen yhteydessä. Polkko kuvaili hylkyä ”möykyksi meren pohjassa”.

Flöitti on rungoltaan lähes ehjä ja säilynyt ikäisekseen erittäin hyvin. Avomeritrooli on repinyt sen mastot irti ja vaurioittanut kansirakenteita. Polkon mukaan olosuhteet 85 metrin syvyydessä ovat hyvin rauhalliset ja suosivat puuhylkyjen säilymistä.

– Itämeressä ei elä tällainen laivamato, joka valtameren puolella nakertaa puuhylyt kymmenissä vuosissa täysin olemattomiin. Itämeren olosuhteissa hylyt voivat varsinkin syvällä säilyä hapettomissa olosuhteissa pitkiäkin ajanjaksoja, Polkko kertoi viime vuonna.

Rekonstruktiopiirros esittää laivaa aikoinaan. Perälauta on paikallaan peräosan yläosassa.

Itämeri on ollut keskiajalta lähtien yksi maailman merkittävimmistä kauppareiteistä. Hollannin tasavallan tehokas kauppalaivasto hallitsi Itämeren meriliikennettä 1600-luvun alusta 1700-luvun puoliväliin. Tämä tuottoisa Itämeren ja Pohjanmeren kauppamerenkulku teki Hollannin tasavallasta valtavan globaalin kauppamahdin, joka samalla liitti Itämerenkin rannikot ensimmäiseen globalisaatioaaltoon.

Tehokkaan ja tuottavan kauppalaivaston vahvimman ytimen muodostivat juuri flöitit, jotka edustivat oman aikansa edistyksellisintä teknologiaa. Kolmimastoinen ja tilavarunkoinen alus oli Itämeren liikenteessä aseistamaton kuljettaakseen mahdollisimman paljon rahtia pienellä miehistöllä.

Koko miehistö asui samassa tilassa välikannella ja söi samassa pöydässä, mikä oli epätavallista sen aikaisessa yhteiskunnassa ja merenkulun hierarkkisessa maailmassa suorastaan vallankumouksellista.

Uusista löydöistä uutisoi ensimmäisenä Yle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?