Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on toipunut sydäninfarktista erämaamökillään Puolangalla Kainuussa, korven hiljaisuudessa. Hän kertoi tänään Ilta-Sanomien haastattelussa ensimmäisen kerran, miten vakava sairastuminen eteni ja mitä sen jälkeen on tapahtunut.
Lue lisää: Petteri Orpo kertoo nyt dramaattisesta sairastumisestaan: luuli närästykseksi – olikin sydänkohtaus
Mökillä aikaa on riittänyt myös politiikan pohtimiseen. Orpo suunnittelee, miten hän suurimman puolueen johtajana pystyttää seuraavana pääministerinä Suomeen porvarivetoisen hallituksen korjaamaan nykyhallituksen jäljet.
Intoa sairausloman loppumisen jälkeen antaa myös helteisenä haastattelutiistaina julkaistu Helsingin Sanomien gallup, jossa kokoomus oli suurin puolue 19,9 prosentin kannatuksella. Luvut povaavat Orpolle pääministeritulevaisuutta.
Sairauslomallaan hän on irrottautunut puolueen ja ryhmän päivämurheista ja sosiaalisesta mediasta.
– Täällä tajuaa, miten tämän päivän poliitikot tekevät sen virheen, johon itsekin olen syyllistynyt, eli ryntäilevät kaiken maailman pikkuasioiden parissa. Se voisi tehdä kaikille oikein hyvää, että vähemmän twitterin plaraamista ja pikkuasioiden perässä juoksemista, enemmän pitäisi katsoa sitä isoa kuvaa.
– Isoja asioita ovat Suomen kestävä kasvu. Eli talous ilman muuta, ja työllisyys. Millä suomalaisten hyvinvointi, työpaikat ja palvelut turvataan turvataan 2020-luvulla?
Sairauslomalla mökillä Orpo on irrottautunut puolueen ja ryhmän päivämurheista ja sosiaalisesta mediasta.
Puolanka tunnetaan pessimismistään ja pessimismipäivistään.
Pessimismiin Orpo on vajonnut vain yhden asian suhteen: tämä vaalikausi on jo menetetty, eikä sitä pelasta mikään.
– Pidän tämän hallituksen touhua jo menetettynä.
Orpon manaama vihervasemmistolainen hallitus jatkaa ”huonoa politiikkansa” loppuun saakka, eikä Orpo usko hallituksen kaatuvan syksyn budjettiriiheenkään, vaikka joutaisi kyllä.
– Nähdään kevään kehysriihen toisinto, Orpo sanoo ja ennustaa vihreiden yrittävän nostavan jonkin verran profiiliaan.
Keväällä hallitusta keikutteli keskusta, mutta se antoi lopulta periksi muun muassa budjettikehyksissä.
Orpolla itsellään on selkeä tulevaisuuden näkymä. Tiivistettynä kyse on tästä:
Väliin tulee tammikuun aluevaalit, mutta seuraavissa eduskuntavaaleissa 2023 kokoomus on suurin puolue. Orpo jatkaa kokoomuksen johdossa, vie puolueen vaaleihin ja on tulevan, ensisijaisesti porvarihallituksen, pääministeri.
”Kyllä minusta porvarikortti pitää olla välttämättä. Sen on oltava, koska se edustaa kansalaisten enemmistön näkemystä.
– Kokoomuksella ei ole mitään muuta tavoitetta kuin olla suurin. Minä valmistaudun siihen että kokoomuksesta tulee pääministeripuolue ja vedän sitä työtä.
– Kun ollaan suurin, on oltava erilaisia vaihtoehtoja. Mutta porvarivaihtoehto on minusta hyvin luonteva. Tärkeintä on, että seuraava hallitus katsoo tulevaisuuteen ja on valmis uudistuksiin, Orpo linjaa.
Orpo sanoo, että mitään puoluetta ei pidä demokratian kannalta demonisoida. Perussuomalaisilta ei kannata sulkea hallitusovea, hän näkee.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten välit ovat lämmenneet. Vielä 2017 kokoomus kaatoi yhteistyön Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa. Viime vaalien jälkeen porvarikorttia ei käytännössä ollut. Nyt Orpon mukaan on.
– Kyllä minusta porvarikortti pitää olla välttämättä. Sen on oltava, koska se edustaa kansalaisten enemmistön näkemystä. Meillä on perinteisesti ajatellen nytkin eduskunnassa 123 edustajan porvarienemmistö.
– Viimeksikin (2019 hallitusneuvotteluissa) se porvarikortti oli olemassa. Mutta kiitos kepun, sitä ei koskaan katsottu, koska he hyppäsivät Antti Rinteen (sd) kelkkaan, Orpo lisää.
Kokoomus seuraa mielenkiinnolla myös perussuomalaisten elokuun puoluekokousta. Todennäköisesti Jussi Halla-ahon puheenjohtajan nuijan perii Riikka Purra, ehdokkaita on muitakin.
Orpo sanoo, että mitään puoluetta ei pidä demokratian kannalta demonisoida, eikä perussuomalaisilta kannata sulkea hallitusovea.
– Minusta yhteistyö on mahdollista. Helppoa se ei kuitenkaan olisi. Se vaatii, että löytyy luottamus ja yhteinen ohjelma. Se riippuu taas niin paljon siitä, millainen johto perussuomalaisille valitaan ja millaista poliittista linjaa ja ihmiskäsitystä he edustavat.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti tuoreen maahanmuutto-ohjelmansa viime viikolla. Siinäkin nähtiin lähentymistä perussuomalaisten suuntaan.
– Ohjelma olisi tullut muutenkin. Linja, jota itsekin olen edustanut, on ollut koko ajan se, että maahamme tarvitaan a) paljon työperäistä maahanmuuttoa; b) humanitaarista apua pakolaisjärjestelmän kautta ja c) turvapaikan kautta tapahtuvaa maahantuloa pitää minimoida.
– Se minkä me nostamme esille, on hallittu kotouttaminen. Se vaan on fakta, että humanitaarisen perustein maahan tulleiden työttömyysaste on huomattavasti korkeampi. Meidän mielestä ylipäätään se työn tekeminen on parasta kotoutumista ja parasta sosiaaliturvaa.
Kokoomus on hakenut mallia Ruotsin veljespuolueelta moderaateilta, jota on Ruotsissa arvosteltu ruotsidemokraattien myötäilystä. Orpo sanookin keskustelleensa politiikan sisällöstä usein puheenjohtaja Ulf Kristerssonin kanssa.
– Tarvitsemme maahanmuuttoa ja kansainvälisyyttä, mutta on myöskin tunnistettava ja pystyttävä keskustelemaan maahanmuuttoon liittyvistä haasteista, esimerkiksi kotoutumisesta. Siihen eduskuntaryhmän kannanotto hakee ratkaisuja.
Suhteessa EU-politiikkaan Orpo ei tingi kokoomuksen periaatteista. Siinä voi tulla kokoomuksen ja persujen välille tenkkapoo.
– Mutta näitä pitäisi kysyä myös perussuomalaisilta. Mihin he ovat valmiita? Aina kysytään muilta.
– Tämä on oleellista. Jos he puheenjohtajavaihdoksen myötä tähtäävät hallituspuolueeksi, heillä on oltava myös kompromissivalmiutta Eurooppa-politiikassa, maahanmuuttopolitiikassa ja ilmastopolitiikassa. Ei niitä kukaan muukaan yksin sanele, Orpo muistuttaa.
Keskustasta puhuttaessa Orpon puheeseen tulee suorastaan osanottavan surullinen sävy. Keskusta on Orpon mukaan väärässä hallituksessa, mikä näkyy sen kannatuksessa.
– Jos eduskunnan kuppilassa olisin pitänyt tukkimiehen kirjanpitoa, niin enemmän siellä oli esimerkiksi keväällä hallituksesta lähtijöitä kuin hallituksen puolustajia.
Orpon mukaan keskustan edustajat voivat hallituksessa pahoin ja tilittävät tuntemuksiaan myös hänelle.
– Heidän pitää miettiä, että mikä puolue keskusta oikein on ja mitä politiikkaa he kannattavat. Jos heistä on tullut vasemmistolaisen politiikan kannattajia, sitten he ovat varmaan oikeassa porukassa, Orpo lataa.
Orpon mukaan syksyllä valtiovarainministeripuolue keskustalle koittaa kuitenkin arki, eikä se voi välttää vastuutaan.
– Keskusta on nyt Mika Lintilän, Katri Kulmunin, Matti Vanhasen ja Annika Saarikon voimin kuitannut vasemmistolaisen vastuuttoman talouspolitiikan linjan, joka johtaa Suomen kannalta erittäin synkkään tulevaisuuteen ja näkymään.
Orpo ihmettelee yhä, miten valtiovarainministeri Matti Vanhanen nakattiin kevään kehysriihestä ulos. Saarikko hyväksyi Orpon mukaan velkavetoisen, vastuuttoman politiikan jatkamisen, jossa ei tehdä rakenteellisia uudistuksia, kasvua tai yrittäjyyttä lisääviä toimia eikä velkaantumista saada taitettua.
– Minun odotukseni eivät ole kovin korkealla, että keskustan puheet muuttuisivat teoiksi. Miten ne muuttuisivat?
Sdp:n kanssa kokoomuksen sukset ovat olleet ristissä. Välillä on näyttänyt, ettei Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin siedä kokoomuslaisia tai Orpoa silmissäkään.
Orpo pitää kuitenkin ovet auki. Kokoomuksen sisälläkin on tulkittu, että kokoomuksen kannatusnousun myötä Marinin suhtautuminen on muuttunut. ”Irvistys on muuttunut hymynkareeksi”, yksi kokoomuslainen tiivistää.
Orpo sanoo olevansa Sdp:n ja kokoomuksen sinipuna-ajan kasvatti. Turussa yhteistyötä on harrastettu pitkään, ja Orpo itse tuli valtakunnan politiikkaan sisäministeri Ville Itälän (kok) avustajaksi Paavo Lipposen (sd) kakkoshallituksen aikana.
Kokemukset olivat myönteisiä. Mutta siitä Sdp on Orpon mukaan muuttunut:
– En usko, että esimerkiksi EU- tai ilmastopolitiikassa tai monessa muussakaan asiassa tulisi sovittamattomia eroja, mutta Sdp:n talouspolitiikka on kerta kaikkiaan muuttunut sitten Lipposen aikojen. Se on muuttunut vastuullisesta vastuuttomaksi, Orpo sanoo ja lisää, että kokoomuksen on mahdotonta sitä hyväksyä.
– Sellaiset puheet, että kokoomus voisi hypätä kepun tilalle – no ei varmasti hypätä. Tuollaista talouspolitiikkaa tekemään! Orpo tuhahtaa.
Orpo toistaa, ettei suuria odota budjettiriiheltä. Visio puuttuu ja hallituksen sisäiset riidat kuitataan velkarahalla. Rakenteellisia uudistuksia on turha odottaa millään politiikan sektorilla.
Meno on kohtalokasta.
– Nyt ei enää ole kyse siitä, mitä tämän hallituksen aikana tehdään, vaan nyt on kyse siitä, miten Suomi pärjää 2020-luvulla. Seuraavan hallituksen tehtävä tulee olemaan todella kova siivota tämän hallituksen jäljet.
– Me emme ole enää pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, mutta velkarahalla uskottelemme itsellemme, että näin on. Se ei pidä paikkaansa.
Kokoomuksen kuntavaalivoiton takana oli Orpon mukaan pitkälti juuri hallituksen holtiton velkalinja, jota ihmiset kauhistelevat.
Nyt talous käy kuumana, mutta julkinen talous on toinen juttu. Ja talouskasvun suhteenkin kannattaa Orpon mukaan muistaa, että se on riittämätöntä hyvinvoinnin takaamiseksi tai kestävyysvajeen kuromiseksi – ja heikointa Euroopassa.
Orpo takasi asemansa omassa puolueessa kuntavaalivoiton myötä. Vielä talvella puolueessa kuiskittiin jopa ylimääräisestä puoluekokouksesta, jossa ”ponneton Orpo” piti vaihtaa Antti Häkkäseen (kok) tai Elina Valtoseen (kok).
Ne puheet ovat loppuneet. Orpo voi jatkaa vaaleihin saakka turvallisin mielin.
Kuntavaalien alla kokoomuksen sisäistä rauhaa keikutti puolestaan Kirsi Piha (kok), joka luopui Helsingin pormestarikisasta ja antoi ymmärtää, ettei hän sulata nykykokoomuksen oikeistosiiven touhuja.
Kasvoista näkee, etteivät Pihan puheet miellyttäneet, eikä Orpo niitä tunnistakaan.
– En minä halua jakaa kokoomuslaisia, minä haluan yhdistää. Sinänsä on hienoa, että puolueessa käydään arvokeskustelua. Kokoomuksessa on ollut aina liberaaleja, ja kokoomuksessa on ollut aina konservatiiveja, ja tulee varmasti olemaankin.
– Maltillinen oikeistopuolue kokoomus, jota minä edustan, voitti vaalit. Sille suurelle joukolle ja minulle tärkeät arvot – joista Pihakin puhuu - suvaitsevaisuus, sivistys, kansainvälisyys, koulutus, ne on kaikki kaikessa. Varmasti jokaiselle kokoomuslaiselle. Ei siinä ole huonoja tai parempia.