Korkea ikä, ylipaino ja monet sairaudet voivat heikentää koronarokotteen tehoa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Moni tekijä voi heikentää korona­rokotteen tehoa – ”Heidän osaltaan on hyvin merkityksellistä, millainen epidemia­tilanne on”

Terveellä ihmisellä rokotteen antama suoja vakavaa koronatautia vastaan on erittäin hyvä. Monet sairaudet saattavat kuitenkin alentaa rokotteen tehoa.

Koronarokotteet vähentävät merkittävästi tartunnan saaneen henkilön riskiä joutua oireidensa vuoksi sairaalahoitoon. Kuvan henkilö sai rokotuksen Vuosaaren pop up -pisteellä Helsingissä viikko sitten.

30.7. 13:23

Koronarokotteen ensimmäisen annoksen on saanut THL:n mukaan 65,8 prosenttia ja toisen annoksen yli 33,7 prosenttia suomalaisista.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan koronatartuntojen määrä on kuitenkin ollut kasvussa koko heinäkuun ajan.

Lue lisää: THL: Suomessa todettu 748 uutta koronavirustartuntaa – katso täältä tilanne kotikunnassasi

Sairaalahoitoa tarvitsevissa korostuvat nuoret aikuiset ja rokottamattomat potilaat, ministeriö kertoo. Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa kaikista sairaalahoitoon joutuneista koronapotilaista rokottamattomia on ollut yli 90 prosenttia, uutiskanava ABC News kertoi viime viikolla.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan on hyvin vähän syitä sille, että ihminen ei voisi ottaa rokotetta. Sen sijaan on olemassa tiettyjä sairauksia ja lääkityksiä, joiden vuoksi ihmisen rokotevaste voi jäädä huonommaksi.

– Heidän osaltaan on hyvin merkityksellistä, millainen epidemiatilanne on.

Rokotteen tehoa voivat alentaa esimerkiksi elin-, kudos- ja kantasolusiirrot sekä monet syöpähoidot. Myös autoimmuunisairaudet kuten esimerkiksi nivelreuma, kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisen vajaatoiminta voivat vaikuttaa rokotevasteeseen. Lisäksi vastustuskykyä voivat heikentää pitkään jatkuva kortikosteroidien käyttö ja jotkin biologiset lääkkeet.

Lue lisää: Nämä sairaudet voivat heikentää korona­rokotteen tehoa virus­muunnoksia vastaan – yksi riski­tekijä on ylitse muiden

Myös muut riskitekijät altistavat erityisesti sairaalahoitoa vaativaan koronatautiin sairastumiseen. Muun muassa korkean iän, ylipainon ja perussairauksien tiedetään lisäävän todennäköisyyttä sairastua vakavaan koronatautiin. Helsingin yliopiston tutkijoiden koordinoimassa tutkimusprojektissa löydettiin useita vakavalle tautimuodolle altistavia geneettisiä riskitekijöitä.

– Myös puhdas sattuma vaikuttaa moneen asiaan. Jos puhutaan nuoresta perusterveestä, normaalipainoisesta ihmisestä, joka on saanut kaksi rokoteannosta, todennäköisyys sairastua vaikeaan tautiin on häviävän pieni, Rämet sanoo.

Rämet korostaa, että Suomessa käytössä olevat koronarokotteet suojaavat erittäin hyvin myös herkästi tarttuvan deltamuunnoksen aiheuttamalta vakavalta taudilta. Siitä huolimatta myös täyden rokotesarjan saaneiden henkilöiden on oleellista huolehtia suojaustoimista, kuten kasvomaskin käyttämisestä ja käsihygieniasta etenkin ollessaan kontaktissa riskiryhmään kuuluvien kanssa.

Hän huomauttaa, että keskustelussa tulisi erottaa toisistaan tartunnan ja taudin käsitteet, sillä kaikki tartunnan saaneista eivät saa oireita.

Rämet viittaa brittiläiseen tutkimukseen, jonka mukaan ensimmäinen Pfizerin ja BioNTechin rokoteannos vähensi 94 prosenttia koronaviruksen deltamuunnoksesta sairastuneen riskiä joutua sairaalahoitoon. Toisen annoksen jälkeen teho oli 96 prosenttia. AstraZenecan rokotteen ensimmäisen annoksen teho deltaa vastaan oli 71 prosenttia ja toisen 92 prosenttia.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

– Teho ei ole sataprosenttinen, mikä selittää sen, että sairaalahoitoa vaativaan tautiin voivat sairastua myös rokotetut.

Tartunnan saaneiden ja sairaalahoitoon joutuneiden suhteellinen osuus riippuu myös siitä, kuinka laajasti väestöä on rokotettu.

– Jos rokotettuja on esimerkiksi 95 prosenttia ja rokottamattomia viisi prosenttia, on väistämätöntä, että sairaalahoitoa tarvitsevien rokotettujen osuus nousee, Rämet selventää.

Hänen mukaansa oleellista on, että kokonaisuudessaan sairastuneita on silloin vähemmän kuin rokotekattavuuden ollessa huono.

Koronavirus on Rämetin mukaan levinnyt maailmassa niin laajalle, että siitä on mahdotonta päästä kokonaan eroon. Korkea rokotekattavuus kuitenkin estäisi sen, että virus ei enää aiheuttaisi laajaa epidemiaa. Rämetin mukaan rokotettuja tulisi olla silloin lähes 90 prosenttia väestöstä.

– Ajoittain rokottamattomien ja osin rokotettujenkin keskuudessa tulee tautilehahduksia. Tautipainetta tulee väistämättäkin, kun ihmiset menevät alueille, joilla tautia on liikkeellä, Rämet arvioi.

Rämetin mukaan Suomessa ollaan vielä tilanteessa, jossa tautipainetta on omassakin maassa. Pitääkö täyden koronarokotesarjan saaneiden siis edelleen olla huolissaan tartunnan saamisesta?

– Sain itse hiljattain toisen rokoteannoksen ja olen päättänyt olla olematta huolissani, Rämet vastaa.

– Kun on kaksi rokoteannosta ottanut, niin kyllä siinä vaiheessa on laitettu pelastusliivi jo visusti päälle. Tämän hetken tilanteessa ei ole muuta enää tehtävissä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?