Oikeusoppinut epäilee koronapassia silmänkääntötempuksi, jolla lakaistaan maton alle laajempi ongelma - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oikeusoppinut epäilee koronapassia silmän­kääntö­tempuksi, jolla lakaistaan maton alle laajempi ongelma

Pauli Rautiainen pitää epidemian kiihtymisvaiheessa olevien alueiden yleisötilaisuusrajoituksia laittomina.

Pauli Rautiainen eduskunnassa menossa sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoukseen kuultavaksi 7. maaliskuuta 2019.

28.7. 21:15

Perustuslakiasiantuntija ja hallintotieteiden tohtori Pauli Rautiainen katsoo viime päivien koronapassikeskustelun kääntävän katseet pois laajemmasta laintulkinnan ongelmakokonaisuudesta. Rautiainen arvioi kiihtymisvaiheessa oleville alueille asetettujen yleisötilaisuusrajoitusten olevan nykymuodossaan laittomia ja kaipaavan lainopillista tarkastelua.

– Perusongelmamme on se, että meidän pitäisi korjata yleisötilaisuusrajoitussääntelyn perusratkaisut ennen kuin voimme rakentaa sen päälle koronapassin kaltaisia uusia työkaluja, Rautiainen sanoo.

Samaan aikaan, kun koronapassista puhutaan, yhä useammat sairaanhoitopiirit ovat palanneet epidemian perustasolta kiihtymisvaiheeseen.

– Kyllä tässä vahvasti näyttää siltä, että vanhat, aidot ja vakavat yleisötilaisuusrajoitusten oikeudelliset perusoikeusongelmat lakaistaan maton alle. Valtioneuvosto ja poliitikot yrittävät luoda kuvaa, että hyvin vahvasti lain harmaalla alueella, ellei laittomuuden puolelle tipahtanut kiihtymisvaiheen yleisötilaisuuksien rajoitustoiminta onkin laillista ja tarjoaa eri toimille jonkinnäköisen perustan, Rautiainen sanoo.

Tartuntatautilain 58 d §:n nojalla kahden metrin turvavälit voidaan määrätä yleisötilaisuuksiin vain epidemian leviämisvaiheessa olevilla alueilla. Rautiainen huomauttaa valtioneuvoston hybridistrategian ulottaneen vastaavat turvavälit myös kiihtymisvaiheen alueisiin.

– Joudumme siis keskustelemaan siitä, voiko valtioneuvosto asettaa hybridistrategian kautta säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa eduskunnan säätämän lain kanssa. Oma vastaukseni on ei.

Perustuslakiasiantuntija korostaa, että jokaista epidemian turvatoimenpidettä tulee arvioida kohtuullisuus- ja välttämättömyysperiaatteiden mukaan. Lisäksi hän toivoo tartuntatautilain päivittämistä pysyväisluonteisemmalle tasolle.

– Jo kesällä 2020 keskustelua olisi pitänyt alkaa käydä pysyväluontoisten ja uusien työkalujen liittämisestä tartuntatautilakiin. Tartuntatautilain ei pitäisi sisältää oikeudellisesti kyseenalaisia ja koronakriisin aikana lisättyjä pistemäisiä väliaikaispykäliä vaan pysyväisluonteisesti hyväksyttäviä toimenpiteitä, Rautiainen sanoo.

– Soisin, että tätä lainsäädäntökokonaisuutta kehitettäisiin järkevästi ja yleisten oppien kunnioittamisen kautta eikä pistämällä sääntelykokonaisuuden yleisiä oppeja koko ajan paskaksi, mikä on ollut hallituksen vallitseva, oikeudellisia ongelmia luova tie.

Hybridistrategiaan perustuvissa yleisötilaisuuksien rajoituksissa Rautiainen näkee roppakaupalla ristiriitaisuuksia. Ongelmallisena hän pitää muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön toukokuussa 2020 luomaa jatkuvaluonteisen normaalitoiminnan käsitettä, jonka alaiseksi katsottava toiminta asetetaan yleisötilaisuusrajoitusten ulkopuolelle.

Rautiaisen mukaan epidemian kiihtymisvaiheessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ilmoittanut muun muassa taidemuseo Emmassa järjestetyn tanssiesityksen kuuluvan jatkuvaluonteisen normaalitoiminnan piiriin. Tämän vuoksi turvavälivaatimukset eivät koskeneet tapahtumaa. Sen sijaan esimerkiksi Kaapelitehtaalla tai Kansallisoopperan lavalla vastaava esitys luokiteltaisiin turvavälivaatimukset täyttäväksi yleisötilaisuudeksi.

– Tällä ei ole mitään tekemistä epidemian torjunnan kanssa. Ei siis ihme, että yhdessäkään näkemässäni asiakirjassa ei ole ollut ensimmäistäkään oikeudellisen arvion tynkää siitä, miksi yleisötilaisuusrajoituksia asetetaan nyt siten kuin niitä asetetaan.

Osa terveydenhuollon ammattilaisista on viime päivinä kääntynyt kannattamaan koronapassin käyttöönottoa ainakin joissakin tilanteissa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen puolsi keinoa ratkaisuna riittämätöntä vauhtia etenevään rokotesuojaan.

Ruotsalainen soveltaisi koronapassia erityisesti yleisötapahtumiin, ravintoloihin ja baareihin. Samalle kannalle asettuivat Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet puolestaan ei asettunut sen paremmin passin puolelle kuin sitä vastaankaan.

– Lähtökohtaisesti kysymyksen voi esittää, että on tapahtuma, tila tai toiminta, johon osa päästetään ja osaa ei päästetä. Ketä suojellaan ja miltä, Rämet kysyy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?