Koronaviruksen uudet variantit ovat tulevaisuudessa luultavasti aiempia tartuttavampia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Immuniteettia väistävä koronamuunnos levisi Suomessa jo uhkaavasti, mutta sitten tapahtui jotakin

Pidemmällä aikavälillä koronaviruksen variantteja syntyy professori Olli Vapalahden arvion mukaan lisää. Rokotukset kuitenkin rajoittavat viruksen lisääntymistä.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti arvioi, että tulevaisuudessa kehittyvät koronaviruksen muunnokset ovat aiempia tarttuvampia, mutta niiden aiheuttaman taudin vakavuus ei enää muodostu ongelmaksi rokotetuille ja taudin aiemmin sairastaneille.

29.7. 20:30

Rokotekattavuuden lisääntyminen on vähentänyt koronaviruksen aiheuttamiin vakavampiin tautimuotoihin sairastumista, minkä ansiosta yhä harvempi tautiin sairastuneista joutuu oireidensa vuoksi sairaalahoitoon.

Maailmalla leviävän koronaviruksen deltamuunnoksen aiheuttaman taudin oireet – vuotava nenä, aivastelu, päänsärky ja kurkkukipu – voi olla helppo sekoittaa tavalliseen nuhakuumeeseen ja allergiseen heinänuhaan. Variantti on kuitenkin selvästi aiempia koronaviruksen muunnoksia tartuttavampi.

Lue lisää: Miten deltan aiheuttama koronatauti eroaa muista varianteista? Tällaisia ovat yleisimmät oireet

Todennäköistä onkin, että tulevaisuudessa kehittyvät koronaviruksen variantit ovat aiempaa tartuttavampia, mutta niiden aiheuttaman taudin vakavuus ei enää muodostu ongelmaksi rokotetuille ja taudin aiemmin sairastaneille, Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti sanoo.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

– Vaikka uudemmat variantit, jotka kykenevät immuuniväistöön, pystyvät jonkin verran leviämään rokotetussa väestössä, ne eivät todennäköisesti pysty muuttumaan niin paljoa, että voisivat aiheuttaa isommassa määrin vakavampaa tautia, Vapalahti toteaa.

Immuniteetin väistämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa elimistön vasta-aineet eivät pysty pysäyttämään virusta. Vasta-aineita muodostuu elimistöön joko sairastetun koronainfektion tai saadun rokotuksen kautta.

Tällä hetkellä tunnetuista koronaviruksen varianteista aiemmin Britannian ja Intian variantteina tunnetut alfa ja delta ovat olleet Vapalahden mukaan tartuttavimpia. Immuniteetin väistämiseen puolestaan ovat kyenneet parhaiten beeta ja gamma, eli niin sanotut Etelä-Afrikan ja Brasilian muunnokset.

– Yhdessä vaiheessa yli 20 prosenttia tartunnoista oli beetaa, mutta se hiipui jo ennen alfaa. Siinä mielessä immuuniväistöön kykenevä virus meillä jo levisi, muttei voittanut skabaa ainakaan siinä vaiheessa.

Variantti huolestutti maaliskuussa asiantuntijoita. Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen pelkäsi tuolloin sen aiheuttavan neljännen aallon ja tekevän ison osan rokotesuojasta turhaksi.

Lue lisää: Hus-johtaja pelkää Etelä-Afrikan variantin tekevän ison osan rokotuksista turhiksi: ”Rajojen yli tulee neljäs aalto”

Lue lisää: Etelä-Afrikan virus­muunnos kasvattaa osuuttaan Hus-alueella – asiantuntijat: Tämä sitkeästä variantista tiedetään

Huhtikuun alussa MTV kertoi, että beetavarianttia oli todettu enemmän kuin alfaa.

Rokotukset rajoittavat viruksen lisääntymistä ainakin jonkin verran. Vapalahden mukaan mahdollisuudet varianttien kehittymiselle ovat Suomeen verrattuna suhteessa suuremmat maissa, joissa rokotekattavuus on alhainen.

On kuitenkin olemassa ainakin teoreettinen mahdollisuus sille, että rokoteimmuniteettia väistäviä virusmuunnoksia pääsisi syntymään kerran rokotettujen keskuudessa.

– Tämä on mahdollinen ongelma, mutta minun tiedossani ei ole, että tällaiset olisivat laajemmin lähteneet leviämään.

Vapalahti huomauttaa, että koronaviruksen variantteja syntyi jo ennen, kuin ensimmäistäkään ihmistä oli rokotettu. Esimerkiksi alfa-, beeta-, gamma- ja deltamuunnosten syntymiseen rokotuksilla ei ole hänen mukaansa ollut vaikutusta.

Vapalahden mukaan on todennäköistä, että koronaviruksen muunnoksia tulee pidemmällä aikavälillä lisää. Kun väestössä on tarpeeksi immuniteettia, korona asettunee lähes kahdensadan muun hengitystieinfektioiden joukkoon.

– Vaikea sanoa täsmälleen, millä aikataululla, mutta luultavasti se tulee siirtymään muiden flunssanaiheuttajavirusten joukkoon. Rokotamme influenssaa vastaan päivitetyin rokotuksin koko ajan. Missä määrin tämän tyyppistä tullaan tekemään (koronaviruksen kohdalla), sitä on vielä aikaista sanoa.

Immuniteetti paranee väestön keskuudessa joko saatujen rokotusten tai sairastettujen infektioiden myötä.

– Melko pitkälle ihmiset tulevat saamaan rokotteita, infektioita tai lopulta ehkä molempia, Vapalahti arvioi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?