Apulaisoikeusasiamies: STM ja THL eivät ole korjanneet toimintaansa useista pyynnöistä huolimatta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Apulais­oikeus­asiamies: STM ja THL eivät ole korjanneet toimintaansa useista pyynnöistä huolimatta

Ongelmia on nostettu esiin useamman kerran pandemian aikana.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin

28.7. 11:27

Samat ongelmat ovat toistuneet sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toiminnassa, vaikka niitä on nostettu esiin koronapandemian aikana useaan kertaan, sanoo eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.

Hänen mukaansa pandemian aikaisissa toimissa on toistunut kaksi ongelmaa: epäselvyys siitä, onko annettava ohje velvoittava vai suositus, sekä viranomaisten oman toiminnan lainmukaisuudesta huolehtiminen.

Apulaisoikeusasiamiehen viime perjantaina antaman ratkaisun mukaan THL sekä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toimivat keväällä lainvastaisesti, kun 65–69-vuotiaita pakotettiin monissa kunnissa ottamaan lääkeyhtiö AstraZenecan koronavirusrokotetta, vaikka rokotteen mahdollisista haitoista oli saatu uutta tietoa.

Aiemmin apulaisoikeusasiamies on arvostellut STM:n ja THL:n menettelyä muun muassa vanhusten tapaamisten rajoittamisesta hoivayksiköissä sekä yli 70-vuotiaita koskevan ohjeistuksen osalta.

– Olemme aiemminkin ohjanneet, nyt olimme erityisen huolestuneita. Nyt kun tehtiin tätä (AstraZenecaa koskevaa) ratkaisua, näytti siltä, että tämä toistuu, Sakslin sanoo STT:lle.

Sakslinin mukaan on sinänsä ymmärrettävää – muttei lainmukaista – että viestinnässä on ollut vaikeasti ymmärrettävää, ovatko ohjeet velvoittavia vai vain suosituksia.

– Silloin jos on velvoittavaa, niin ministeriöllä tai millä tahansa viranomaisella joka ohjaa, täytyy olla se toimivaltaperusta jossain laissa, Sakslin tähdentää.

Lainmukaisuuden varmistamisen osalta Sakslin katsoo, että jokaisella julkista valtaa käyttävällä toimijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että oma toiminta on lainmukaista. Tässä mielessä rokotusasiassa on ollut vastuuta niin ministeriöllä, THL:llä kuin rokotukset toteuttavilla kunnillakin.

Sosiaali- ja terveysministeriö saa moitteita siitä, ettei se ole varmistanut, että myös THL:ssä ymmärretään, että ohjeistusten on oltava oikeudellisestikin oikein, vaikka kyseessä onkin lääketieteellinen asiantuntijaelin.

–  Kyllä näkisin, että STM huolehtii että sen hallinnonalalla toimivat viranomaiset toimivat lainmukaisesti, sanoo Sakslin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on lomalla eikä halunnut kommentoida asiaa STT:lle. Hän sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa perjantaina, että AstraZenecan rokotteen käyttö oli kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin päätös ja ettei ministeriöllä ole ollut asiassa veto-oikeutta.

– Surullisen kuuluisaa on se, että kysyin silloin, eikö pitäisi antaa ihmisten valita, silloin ei voinut. Me poliitikot emme päätä siitä, miten yksittäisiä ihmisiä hoidetaan, se on KRARin linja, ja sitä kautta THL:n ohjeistus kentälle, Kiuru sanoi lehdelle.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun apulaisoikeusasiamies moittii STM:n toimintaa koronapandemian aikana. Aiempia ratkaisuja pandemian ajalta on ainakin viisi.

Apulaisoikeusasiamies on aiemmin pandemian aikana arvostellut STM:n ja THL:n toimia, jotka liittyvät muun muassa yli 70-vuotiaita koskevaan ohjeistukseen, vanhuksiin kohdistuviin rajoituksiin, vanhusten yhdenvertaiseen kohteluun pandemian aikana, heidän tapaamistensa ja liikkumisensa toteuttamiseen hoivayksiköissä sekä rokotusjärjestykseen ja rokotusten toteuttamiseen.

Jo viime vuoden kesällä Sakslin katsoi, että STM:n virheellinen ohjeistus ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden vierailukiellosta johti vierailujen kieltämiseen ja rajoittamiseen lainvastaisesti.

Arvostelussa nousevat esiin erityisesti ikääntyneisiin kohdistuneet toimet, minkä Sakslin arvioi liittyvän heihin kohdistuneeseen eritykseen riskiin ja suojelutoimiin. Sakslinin mukaan ikääntyneitä koskevista asioista on kuitenkin oltu oikeusasiamiehen kansliaan yhteydessä aiempaa vilkkaammin jo jonkin aikaa ennen pandemiaa.

Sakslinin mukaan toinen pandemian aikana paljon esillä ollut ryhmä ovat lapset ja nuoret, esimerkiksi koulunkäyntiin liittyneet asiat.

Perjantaina annetun ratkaisun jälkeen on noussut keskustelua myös siitä, olisiko STM:n ja THL:n toimiin pitänyt puuttua kovemmilla toimilla kuin huomautuksella.

Sakslin sanoo, ettei halua avata julkisuuteen sitä, mitä kaikkea asiaa tutkittaessa ja harkittaessa on ollut esillä. Tämä on hänen mukaansa sisäisen työskentelyn asia.

Sakslin sanoo haluavansa korostaa sitä, että hän ymmärtää tilanteen olleen erittäin haastava ja vaativa.

– Siinä mielessä ihan uskomattoman hienosti ovat toimineet kaikki viranomaiset, nämäkin jotka ovat tässä päätöksessä olleet arvostelun kohteena. Mutta siitä huolimatta on tärkeää oikeusvaltiossa, että oman toiminnan lainmukaisuus varmistetaan, Sakslin sanoo.

Hänen mukaansa tärkeintä nyt tilanteen rauhoittuessa on, että kaikki viranomaiset miettivät omia toimintojaan, jotta seuraavan kriisin iskiessä myös lainmukainen toiminta pystytään varmistamaan.

– Ei voi olla niin, että kun meillä on joku kriisi, voitaisiin toimia ilman asianmukaista toimivaltaa.

STM:n kansliapäällikön sijainen, osastopäällikkö Kari Hakari sanoo STT:lle, että ministeriö ja THL ovat sopineet istuvansa alas asian tiimoilta heti kun keskeiset virkamiehet palaavat lomiltaan. Tarkoituksena on katsoa, miten lainmukaisuuden arviointi hoidetaan AstraZeneca -tapauksen tapaisissa tilanteissa.

– Kysymys on siitä, millä tavalla työnjakoa STM:n ja THL:n välillä tämäntyyppisissä asioissa tehdään. Se on yksi kohta, jota tulemme THL:n kanssa tekemään. Käydään läpi työnjaot tällaisissa kysymyksissä – ei vain tässä yhdessä tapauksessa, vaan vastaisuuden varalle, Hakari sanoo.

Hänen mukaansa on mahdoton ajatus, että STM arvioisi jokaisen THL:n tekemän asian, esimerkiksi suosituksen, lainmukaisuuden.

– Eli meidän täytyy vain sopia yhdessä, miten se arviointi hoidetaan tämäntyyppisissä tilanteissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?