Asiantuntijat: näissä tilanteissa koronapassi tekisi ratkaisevan eron - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat: näissä tilanteissa koronapassi tekisi ratkaisevan eron

Asiantuntijoiden mukaan koronapassi voisi parantaa epidemiatilannetta merkittävästi.

28.7. 6:00

Koronatilanne on kääntynyt Suomessa huonompaan suuntaan, kun herkästi tarttuva deltavariantti on nostanut tartunnat taas kasvuun.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) apulaisylilääkärin Eeva Ruotsalaisen mukaan tilanne näyttää nyt huolestuttavalta.

– Mitä enemmän virusta on väestössä, sitä enemmän sillä on mahdollisuutta kohdata yhden kerran rokotetut ja rokottamattomat. Toistaiseksi ikääntyneet, jotka on rokotettu kattavasti kahteen kertaan, eivät ole joutuneet sairaalahoitoon. Kun virusta liikkuu enemmän on riski, että myös he sairastuvat, koska heidän rokotevasteensa on heikompi.

Sairaalahoidossa oli Suomessa koronan takia tiistaina 53 potilasta, kun kesäkuun lopulla hoidossa oli 24 potilasta.

– Vaikka sairaalakuormitus on rokotteiden ansiosta vähäisempää kuin aiemmin, on määrä silti kaksinkertaistunut, Ruotsalainen sanoo.

Suomessa raportoitiin tiistaina 612 uutta koronatartuntaa. Tartunnat leviävät nyt Husin alueella erityisesti nuorten ja 20–39-vuotiaiden keskuudessa, mikä näkyy myös sairaalaan joutuvissa. Husin alueella sairaaloissa on koronan takia tällä hetkellä 13 ihmistä, iältään 22–73-vuotiaita. Valtaosa heistä on rokottamattomia, mutta joukossa on myös yhden rokotteen saaneita.

Erikoissairaanhoidon kuormitus on vähentynyt, mutta paine on siirtynyt Ruotsalaisen mukaan perusterveydenhuoltoon ja tartunnanjäljitykseen.

– Koronaterveysasemat ovat Hus-alueella ruuhkautuneet ja tartunnan jäljityksessä on jopa viikon viiveitä. Tällöin olemme koko ajan tautia jäljessä, emmekä pysty estämään epidemian leviämistä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Jo yksi rokote suojaa hyvin vakavalta taudilta myös deltavariantin tapauksessa. Rokotekattavuus ei kuitenkaan ole Ruotsalaisen mukaan vielä riittävällä tasolla. Koko väestöstä on rokotettu kerran noin 65 prosenttia ja kaksi kertaa noin 31 prosenttia.

– Meillä on vielä kuitenkin lähes 2 miljoonaa täysin rokottamatonta suomalaista, joten rokotteet eivät vielä estä taudin leviämistä.

Ruotsalaisen mukaan laumasuoja deltavarianttia kohtaan voidaan saavuttaa, kun kahden rokoteannoksen kattavuus on väestössä yli 90 prosenttia. Hän arvioi, että tällainen kattavuus saavutetaan vasta loppuvuodesta yli 12-vuotiailla.

Rokotteen ottaminen on Ruotsalaisen mukaan nyt kaikkein tärkein asia sekä itsensä että muiden suojaamiseksi. Koska rokotekattavuus ei tule nousemaan tarpeeksi korkeaksi vielä pitkään aikaan, tarvitaan myös muita keinoja, jotta tartuntojen määrää saadaan laskettua.

Koronapassi olisi Ruotsalaisen mukaan yksi merkittävimmistä keinoista.

– Koronapassin avulla yhteiskuntaa voitaisiin avata ennen kuin rokotekattavuus on riittävän korkea, Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalainen soveltaisi koronapassia erityisesti yleisötapahtumiin, ravintoloihin ja baareihin. Passin saisi, jos on saanut kaksi rokoteannosta, tuoreen negatiivisen testituloksen tai sairastanut lähimenneisyydessä koronan. Se, että sekä rokotteet ottamalla että negatiivisella testituloksella saa passin, takaa Ruotsalaisen mukaan yhdenvertaisen kohtelun kansalaisille.

– Tämä toimisi nimenomaan niissä tilanteissa, joissa tauti nyt leviää. Näin pystyisimme järjestämään oikeasti terveysturvallisia tapahtumia.

Yleisötapahtumien suhteen ongelmana on Ruotsalaisen mukaan tällä hetkellä se, että vaikka virallisia ohjeita noudatetaan, ei se vielä välttämättä riitä tartuntojen estämiseen.

– Tapahtumat järjestetään varmasti ohjeistettuja turvallisuusperiaatteita noudattaen, mutta eihän pintojen puhdistaminen ja käsidesin käyttö hengitysteitse leviävässä taudissa oikeasti riitä estämään tartuntoja.

Ruotsalainen huomauttaa, että koronapassi on jo otettu käyttöön laajasti monissa Euroopan maissa, kuten Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa.

Lue lisää: Vain koronapassilla ravintolaan, baarin ja konserttiin – näin Euroopassa on siirrytty rokotusporkkanoista keppiin

Myös Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas kannattaa vahvasti koronapassin ottamista käyttöön.

– Se on hyvinkin tärkeä tässä tilanteessa, jotta yhteiskunnan toiminta voitaisiin pitää mahdollisimman normaalina.

Epidemian torjunnan kannalta passi tulisi Broasin mukaan paljon halvemmaksi ja olisi turvallisempi verrattuna tartuntojen selvittämiseen jälkikäteen.

Broasin mukaan passi tulisi ottaa käyttöön ainakin suurissa yleisötapahtumissa. Hän ehdottaa, että passin yhteydessä siirryttäisiin käyttämään antigeeni-testejä PCR-testien sijaan. Antigeenitestejä ei tarvitse lähettää laboratorioon, vaan näytteenottaja voi tehdä testin saman tien ja testi valmistuu viidentoista minuutin sisällä.

– Testin hinta on halpa ja testauskapasiteetti melkeinpä rajaton. Ennakkotestauksen tulisi olla kansalaisille maksutonta, koska kyse on epidemian torjunnasta.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.

Broas korostaa, että koronan leviämistä ei pidä hyväksyä ja kaikkia työkaluja jatkotartuntojen estämiseksi tulee käyttää.

– Tehtävämme on aina pyrkiä vähentämään ja rajoittamaan tartuntoja. Tämä koskee koronan lisäksi myös esimerkiksi influenssaa ja kaikkia muitakin tauteja.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosella on selkeä näkemys rokotepassista.

– Kyllä. Olen sen puolella.

– Syyt ovat selvät. Maailmansivuun on erilaisia rokotustodistuksia käytetty joko matkustamisen tai työnhaun yhteydessä. Kun puhutaan koronapassista, puhumme vain rokotustodistuksesta ja sen käytöstä, Lehtonen sanoo.

Lehtonen on koulutukseltaan juristi, eikä näe suuria oikeudellisia esteitä koronapassin käytölle.

– Ei rokotetodistusten vaatimiseen matkustelussa, opiskelupaikassa tai työpaikassa ole aikaisemminkaan asetettu mitään hirveitä juridisia vaatimuksia, ja pidetty syrjivänä.

– Olen väitellyt perusoikeuksista. Julkisen vallan tehtävä on edistää perusoikeuksia. Julkisen vallan tehtävä olisi silloin turvata, että rokotuksen saaneet henkilöt voivat elää niin sanotusti täyspainoista elämää, ja toisaalta elinkeinovapaus voi toteutua, Lehtonen näkee.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ei puolestaan ota kantaa koronapassin puolesta, eikä sitä vastaan. Hän toteaa, ettei ole juridiikan tai epidemiologian asiantuntija, vaan rokotteiden ja lastentautien.

Koronapassikeskusteluun Rämet haluaa kuitenkin kertoa omat pohdintansa.

– Mitä koronapassilla halutaan? Se tarvitsee olla kirkkaasti kerrottu.

– Lähtökohtaisesti kysymyksen voi esittää, että on tapahtuma, tila tai toiminta, johon osa päästetään ja osaa ei päästetä. Ketä suojellaan ja miltä, Rämet kysyy.

Rämet pohtii ääneen vastausta kysymykseensä, ketä ja miltä koronapassilla suojellaan.

– Ne, jotka ovat täysin rokotettuja tai ovat sairastaneet koronan – heille ei ole uhkaa siitä mahdollisesti rokottamattomasta. Logiikka olisi silloin, että halutaan varmistaa, että joku ihminen ei vahingossa mene tilanteeseen, jossa voi altistua koronalle.

– Tavoite olisi silloin suojella näitä, jotka eivät ole rokotetta ottaneet.

Rämetin mukaan on erittäin epätodennäköistä, että täysin rokotettu tartuttaisi rokottamattomaan vaikean taudin.

– Rokotteen suoja on hyvä, mutta se ei ole sata prosenttia. Se tarkoittaa, että osa rokotetuista voi huonolla tuurilla olla tartuttamassa muita.

– Huonolla tuurilla täysin rokotettu tartuttaa täysin rokottamattoman, joka saa vaikean taudin. Se on äärimmäisen epätodennäköistä. On melkein todennäköisempää, että tulee tuulenpuuska ja puu kaatuu päälle, Rämet toteaa.

Voisiko koronapassi sitten avittaa elämää takaisin kohti normaalia?

Tilanne on rokotteiden ansiosta parempi kuin aiemmissa aalloissa, mutta täysin normaaliin ei Markku Broasin mukaan voida kuitenkaan vieläkään palata.

– Kun mietitään taudin arvaamattomuutta ja sitä, että kahden rokotteen saaneita on vielä melko vähän, ei väestö ole vielä turvassa vakavaltakaan taudilta. Myös pitkäaikaiset koronaoireet on otettava vakavasti. Ruotsista tulleiden viestien mukaan se on aiheuttanut merkittävästi sairastavuutta ja toimintakyvyn huonontumista.

Infektioylilääkärin mukaan rokotteet ja koronapassi yhdessä riittäisivät jo parantamaan tautitilannetta huomattavasti. Myös rajoitusten kiristäminen voi kuitenkin tulla kyseeseen, jos tartuntoja ei saada kuriin.

– Meillä on nyt hyvät mahdollisuudet deltavariantin leviämisen rajoittamiseen, mutta jos leviäminen kiihtyy entisestään, niin silloin voimme joutua ikäviin rajoitustoimiin, kuten kokoontumisrajoituksien tiukentamiseen.

Eeva Ruotsalaisen mukaan rajoituksia ei voi tässä tilanteessa purkaa enempää. Hänen mukaansa nyt täytyy seurata kansallista koronahybridistrategiaa ja tarvittaessa kiristää rajoituksia sen mukaan alueilla, joissa tilanne huononee. Lisäksi hän peräänkuuluttaa edelleen maskien käyttöä ja turvaväleistä huolehtimista.

– Tarvitsemme rajoituksia edelleen. Jos annamme deltan levitä, tartunnanjäljitys ei kerta kaikkiaan pysy perässä. Meillä ei ole varaa nostaa käsiä pystyyn.

Kun rajoituksia on purettu ja elämä on palannut normaalimmaksi, on kriisitietoisuus Ruotsalaisen mukaan laskenut huomattavasti. Esimerkiksi maskien käyttö on vähentynyt.

– Kriisitietoisuus pitäisi asemoida niin, että emme voi palata normaaliin elämään tilanteessa, jossa ihmisiä sairastuu, myös vakavasti. Yhteiskuntaa ei voi avata täysin, ennen kuin meillä on hyvä kahden rokoteannoksen kattavuus.

Hänen mukaansa epidemian torjunnan tulisi olla pitkäjänteistä ja katsoa pidemmälle kuin vain muutaman kuukauden päähän.

– On ollut tiedossa, mitä tapahtuu, kun rajoituksia puretaan liian nopeasti. Meillä on nyt jo neljäs aalto menossa ja kokemusta aiemmista aalloista.

Britannian päätös poistaa lähes rajoitukset on Ruotsalaisen mukaan varoittava esimerkki. Britanniassa lääkärit ovat kertoneet, että myös nuoret ovat nyt sairastuneet yhä enemmän vakavaan tautiin ja 20–30-vuotiaita on joutunut jopa tehohoitoon.

Lue lisää: Guardian: Asiantuntijat varoittavat koronan vievän 20–30-vuotiaita tehohoitoon Britanniassa

Britannia voi Ruotsalaisen mukaan pahimmillaan toimia uusien varianttien hautomona, kun virus pääsee leviämään vapaasti.

– Virusmuunnokset ovat uhka. Meidän olisi helppo mennä askel askeleelta kohti normaalia rokotekattavuuden noustessa, jos ei olisi virusmuunnoksia, jotka voivat muuttaa epidemian luonteen kokonaan.

Ruotsalaisen mukaan tiedot pitkäaikaisista koronaoireista ja niiden yleisyydestä ovat huolestuttavia. Hänen mukaansa pitkäaikaisoireet täytyy ottaa huomioon koronastrategiaa kehittäessä.

On ollut tiedossa, mitä tapahtuu, kun rajoituksia puretaan liian nopeasti.

– Pitkäaikaiset oireet voivat aiheuttaa muun muassa työkyvyttömyyttä ja oppimisvaikeuksia. Tartunnan saaneista jopa 10–60 prosenttia voi tutkimusten mukaan saada pitkäaikaisia oireita, joten lääkäreinä ja terveysviranomaisina meidän tulee torjua tällaisen kansantaudin kehittymistä.

Syksyn tullen voi olla uhkana, että influenssaepidemia alkaa odotettua influenssakautta aiemmin jyllätä samaan aikaan koronan kanssa.

– Rajoitusten takia meillä ei ole ollut perinteistä influenssaepidemiaa kohta puoleentoista vuoteen. Kun maailma avautuu, voi influenssa tulla voimakkaampana kuin aiemmin, koska ihmiset eivät ole sairastaneet sitä yhteen kauteen kunnolla.

Jos influenssaepidemia alkaa tavallista aikaisemmin syksyllä, eikä koronarokotekattavuus ole vielä tarpeeksi hyvä, voi uhkana olla, että kaksi tautia kuormittavat sairaalakapasiteettia yhtä aikaa. Silloin erikoissairaanhoidon terveydenhuollon kantokyky on Ruotsalaisen mukaan todellisella koetuksella.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?