Helsingissä tartunnanjäljitys ei pysy enää altistuneiden perässä – ”Ei pystytä etsimään yhtä tarkkaan kuin ennen” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Helsingissä tartunnan­jäljitys ei pysy enää altistuneiden perässä – ”Ei pystytä etsimään yhtä tarkkaan kuin ennen”

Tällä hetkellä pystytään kontaktoimaan tartunnan saaneet.

27.7. 21:42

Kasvaneiden koronatartuntojen vuoksi Helsingin kaupungin tartunnanjäljitys on ruuhkautunut. Helsingin epidemiologisen toiminnan infektiolääkäri Terhi Heinäsmäki kertoo, että ruuhka johtuu tartuntojen nopeasta kasvusta ja siitä, että terveydenhuollon henkilökuntaa on siirretty muualle.

– Pystymme soittamaan nopeasti tartunnan saaneille ja samalla yritämme tehdä karkeaa tartunnanjäljitystä.

– Altistuneita ei pystytä etsimään yhtä tarkkaan kuin ennen.

Hän täsmentää, että altistuneiden tavoittaminen on usein mahdotonta, koska nuoret saattavat yhden illan aikana käydä esimerkiksi useassa baarissa ja tavata tuntemattomia ihmisiä.

Sen sijaan yksittäisten tapahtumien ja esimerkiksi kuntosalien altistumisia on helpompi jäljittää, koska tiedot paikalla olleista ovat melko kattavia.

– Hieman harmittaa tapahtumanjärjestäjien puolesta, koska he usein suunnittelevat terveysturvallisuuden etukäteen ja tarkkaan. Samoin kuntosalit tietävät, ketä on ollut paikalla tiettyyn aikaan.

Tartunnanjäljityksen näkökulmasta ongelma on, että baareihin voi mennä kuka tahansa ja olla läheisessä kontaktissa muiden asiakkaiden kanssa, mutta asiakkaista ei voida pitää kirjaa.

– Ymmärrän, että se on ihmisten sielunelämälle tärkeää, mutta tartunnanjäljitystä se vaikeuttaa ja levittää koronaa.

Tartunnanjäljityksessä saadaan silti kiinni tärkeimmät eli tartunnan saaneet.

– Ne pystytään jotakuinkin vuorokaudessa kontaktoimaan.

Kaikkia altistuneita ei välttämättä edes tarvitse kontaktoida, koska karanteeniin ei joudu, jos toisesta rokoteannoksesta on yli viikko. Myöskään taudin sairastanut ei joudu karanteeniin.

Tartunnanjäljityksessä on tällä hetkellä Helsingissä vähemmän henkilökuntaa kuin keväällä kolmannen aallon ollessa pahimmillaan. Heinäsmäki kuitenkin korostaa, että Helsingissä tartuntaluvut olivat tuolloin huomattavasti korkeammat kuin tällä hetkellä.

– Jos päivittäisiä tartuntoja olisi yli 200, silloin alkaisi helistä.

Tiistaina Helsingissä raportoitiin 154 uutta koronatartuntaa.

Koska sote-työntekijöitä on Helsingissä tietty määrä, kaupunki joutuu tasapainottelemaan tartunnanjäljityksen ja muiden terveydenhuollon toimintojen välillä.

– On myös hoitovelkaa, kipeitä ihmisiä ja isot jonot terveyskeskuksissa.

Heinäsmäki kertoo, että kun koronatilanne kesäkuussa oli rauhallisempi, kaupungin suunnitelmissa oli, että tartunnanjäljityksestä vähennettäisiin työntekijöitä. Kun tilanne nopeasti huonontui, työt eivät loppuneetkaan, vaan osan sopimuksia jatkettiin.

– On hyvin yksilöllistä, mitä tehtiin, hän kertoo.

Hän myöntää, että henkilökuntaa voisi olla enemmänkin, mutta nykyisellä jäljittäjämäärällä tartunnan saaneet tavoitetaan hyvin, mikä on hänen mukaansa tärkeintä.

– Jonot voisivat olla lyhyempiä, hän kiteyttää.

Heinäsmäki toivoo, että kuullessaan tartunnasta ihmiset ilmoittaisivat siitä omatoimisesti niille, joiden kanssa ovat olleet tekemisissä.

– Yritetään yhdessä saada selvitettyä tartuntaketjuja.

Hän ei usko, että hetkellä tautiin sairastuva sukupolvi – siis nuoret aikuiset – suhtautuu koronatartuntaan häpeällisenä.

– Eikä missään nimessä pidä suhtautuakaan. Tämä on sairaus, jota parhaamme mukaan yritämme selvittää ja siihen tarvitaan myös heidän apua.

Hän kertoo, että Helsingissä valtaosa tartunnoista todetaan tällä hetkellä 15–40-vuotiailla, joilla tauti on usein varsin lievä.

– Toki siihen vaikuttaa, että suuri osa ikäryhmästä on rokotettu kertaalleen, mikä laimentaa tautia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?