Tältä näyttää koronasyksy 2021 – korona-asiantuntijat kertovat, mitä on odotettavissa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tältä näyttää korona­syksy 2021 – korona-asian­tuntijat kertovat, mitä on odotettavissa

STM:n Kirsi Varhilan mukaan Suomeen saattaa olla luvassa lisää rajoituksia. THL:n Mika Salmisen mielestä virusmuunnokset eivät ratkaise Suomen avautumista.

31.7. 12:01

Miltä näyttää koronasyksy?

Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat ovat yhtä mieltä ainakin siitä, että nykyinen tartuntamäärien kehitys ei voi jatkua. Muutoin luvassa voi olla lisää rajoituksia syksyllä.

Britannian kaltaista ”vapauden päivää” ei siis ole vielä tänä syksynä tiedossa.

IS kysyi arvioita sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäälliköltä Kirsi Varhilalta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)Terveysturvallisuusosaston johtajalta Mika Salmiselta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajaylilääkäriltä Markku Mäkijärveltä ja Helsingin yliopiston virologian professorilta Olli Vapalahdelta.

”Todennäköisempää on, että tulee lisää rajoituksia, elleivät nuoret aikuiset ymmärrä vastuutaan”

– On hyvä muistaa, että keväällä meillä oli 800 päiväkohtaista tartuntaa, ja silloin mietittiin liikkumisrajoituksia. Toki rokotteiden osalta on nyt paljon parempi tilanne, Kirsi Varhila sanoo.

– Tartuntatilanne on tällä hetkellä huolestuttava, ja tartunnanjäljitys on kriisissä. Suurin huolenaiheemme ovat nyt nuoret aikuiset, jotka käyttäytyvät vastuuttomasti. Heidän pitäisi nyt osata ajatella myös omaa syksyään ja sitä, haluavatko he päästä oppilaitoksissa lähiopetukseen. Toivon tältä ikäryhmältä nyt suurta vastuullisuutta. Jos sitä ei löydy, syksystä tulee kurja, ja rajoituksia saatetaan joutua lisäämään.

Tämä viesti suomalaisille on sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköllä Kirsi Varhilalla.

Vaikka koronarokotukset ovat edenneet, toisen annoksen rokotekattavuus ei ole vielä tarpeeksi hyvä.

On hyvä muistaa, että keväällä meillä oli 800 päiväkohtaista tartuntaa, ja silloin mietittiin liikkumisrajoituksia.

Varhilan mukaan sairaalahoidossa on tällä hetkellä myös ensimmäisen rokoteannoksen saaneita. Mikäli nykyiset, yli kuudensadan kappaleen päivittäiset tartuntamäärät jatkuvat, myös sairaalahoitoa tarvitsevien määrä kasvaa.

– Huolestuttavaa on erityisesti perusterveydenhuollon tilanne. Tartunnanjäljityksestä on jouduttu siirtämään henkilöstöä perusterveydenhuoltoon, eikä jäljityksen kapasiteetti ole riittävä, kansliapäällikkö sanoo.

Syksyn osalta merkitystä on myös koronaviruksen deltavariantin ja mahdollisten uusien virusmuunnosten vaikutuksella.

– Deltavariantti uhkaa Suomen avautumista jo nyt.

– Virusvarianttien osalta olennaista on se, että osa väestöstä käyttäytyy tällä hetkellä edesvastuuttomasti, eikä rokotekattavuus ole riittävä. Siksi deltamuunnos tuottaa riskin.

Sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelee Varhilan mukaan parhaillaan lisää koronarokoteannoksia Suomeen. Jos neuvottelut onnistuvat, lisärokotteita odotetaan maahan elokuussa.

– Oma arvioni on, että myös 12–15-vuotiaat saadaan koronarokotteiden piiriin elokuun puolivälissä. Se tulee lisäämään rokotteiden tarvetta.

Kansliapäällikön ohje on nyt se, että etäisyyksiä tulisi pitää ja fyysisiä kontakteja välttää. Erityisesti baareissa ja yksityistilaisuuksissa juhliminen tulisi jättää pois.

Mikä siis on todennäköisyys siihen, että syksyllä päästään viettämään suhteellisen normaalia elämää?

– Todennäköisempää on se, että saattaa tulla lisää rajoituksia, elleivät nuoret aikuiset ymmärrä vastuutaan, Varhila painottaa.

– Pahin skenaario olisi, että joutuisimme ottamaan rajoituksia laajasti uudelleen käyttöön. Yhteiskuntaa suljettaisiin, korkeakoulut ja toisen asteen opetus siirrettäisiin etäopetukseen. Lisäksi tulisi muita rajoituksia. On hyvä muistaa, että keväällä meillä oli 800 päiväkohtaista tartuntaa, ja silloin mietittiin liikkumisrajoituksia. Toki rokotteiden osalta on nyt paljon parempi tilanne.

”Deltavariantti tai mahdolliset uudet variantit eivät ratkaise sitä, avautuuko Suomi syksyllä”

– Ajatus on koko ajan ollut se, että rokotteiden avulla saadaan tauti vaikutuksiltaan sellaiseksi, ettei Suomea tarvitse sulkea, Mika Salminen sanoo.

Vaikka tartuntamäärät ovat olleet kasvussa jo kuukauden verran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen näkee, että tulevan syksyn tilanteessa on myös jotain positiivista.

– Tämä on kaksijakoinen juttu. Tapausmäärien kasvu on huolestuttavaa, sillä koskaan ei ole hyvä, että virusta on paljon väestössä. Huonomminkin voisi kuitenkin olla, kun ajatellaan kevään tapausmäärien kasvua, Salminen sanoo.

– Tästä kiitos kuuluu koronarokotteille, etenkin riskiryhmiin kuuluvien osalta. Nuorempia ikäryhmiä ei ole ehditty vielä rokottaa tarpeeksi kattavasti, joten heillä rokotesuoja ei ole ehtinyt kasvaa riittävän korkeaksi. Jos rokotekattavuus ei olisi näinkin korkea, tilanne olisi paljon huonompi.

Deltavariantti ei itsessään Salmisen mukaan uhkaa Suomen avautumista.

– Deltavariantti tai mahdolliset uudet variantit eivät ratkaise sitä, avautuuko Suomi syksyllä. Merkittävää on se, kuinka paljon tartuntoja on kaiken kaikkiaan, ja kuinka moni niistä johtaa vakaviin sairastapauksiin.

Koskaan ei voi olla varma tulevaisuudesta. Salminen korostaa, että ajatus on kuitenkin koko ajan ollut se, että rokotteiden avulla saadaan tauti vaikutuksiltaan sellaiseksi, ettei Suomea tarvitse sulkea.

– Minun on vaikea nähdä, että mitä tehtäisiin, jos yhtäkkiä kävisi niin että, rokotteet eivät toimisi. Siitä ei ole merkkejä, päinvastoin, hän sanoo.

Ei ole vielä riittävästi tietoa siitä, tarvitaanko kolmatta rokotepiikkiä ollenkaan.

Suomen tilanteesta on Salmisen mielestä syytä keskustella sitten, kun kaikki halukkaat yli 50-vuotiaat on saatu toisen annoksen osalta kattavasti rokotettua.

– Näillä näkymin näyttäisi siltä, että kaikki halukkaat yli 50-vuotiaat olisi rokotettu elokuun aikana, ehkä jo elokuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen jäljellä on aika pieni määrä ihmisiä, joilla on riski joutua sairaalahoitoon. Siinä vaiheessa tilanne on muuttunut oleellisesti.

Salmisen mukaan kaikkein suurin vakavan sairastamisen riski laskenut jo hyvin paljon, ja tilanne sama suurimmassa osassa Eurooppaa.

Parhaimmassa tapauksessa näyttää siis siltä, että rokotteen pitäisi suojata sairaalahoidolta ja kuolemilta hyvin. Salminen muistuttaa, että juuri mikään rokote ei tuo sataprosenttista suojaa.

Suomessa on keskusteltu viime aikoina myös kolmannen piikin mahdollisuudesta. Tätä Salminen kuitenkin toppuuttelee.

– Ei ole vielä riittävästi tietoa siitä, tarvitaanko kolmatta rokotepiikkiä ollenkaan. Mikään ei vielä viittaa siihen, että ainakaan laajasti tarvittaisiin. Rokotteiden tehoa seurataan jatkuvasti, ja immuunivasteen säilymisen suhteen näyttää siltä, että vaste säilyy pitkään.

Suomalaiset joutuvat hänen mukaansa noudattamaan tietynlaista varovaisuutta koronan suhteen vielä tämän vuoden puolella.

– Kun kaikki yli 12-vuotiaat ovat saaneet koronarokotteen, ei sulkuja ja rajoitustoimia pitäisi enää laajemmin tulla.

Julkisuudessa on esitetty paljon arvioita tarvittavasta rokotekattavuudesta. Tällä hetkellä arviot ovat liikkuneet 70 ja jopa 90 prosentin välillä.

Mikä on Salmisen arvio?

– Ei ole absoluuttista lukua koronarokotteiden tarvittavaan kattavuuteen. Vasta käytäntö näyttää, mikä riittää. Mahdollisimman monen suomalaisen täytyy koronarokote saada, silloin ollaan parhaalla pohjalla.

”Vapaus ei koita vielä syksyllä”

– Deltavariantin tartuttavuus ja sairastuttavuus ovat sitä luokkaa, että kyllä alueellisia ja paikallisia rajoitustoimia joudutaan luultavasti tekemään, Markku Mäkijärvi uskoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että oikeastaan vain rajoitukset auttavat koronatilanteeseen juuri nyt. Tällä on merkitystä myös syksyn kannalta, ja sille on syy.

– Meillä on tartunnanjäljityksessä tällä hetkellä se tilanne, että tartunnan saaneisiin saadaan yhteys vasta 2–3 vuorokauden kuluttua. Se on liian pitkä aika. Tartuntaketjut voivat tässä ajassa ulottua jo pitkälle. Asialle täytyy tehdä jotain. Siksi vain rajoitukset auttavat tällä hetkellä, Mäkijärvi perustelee.

– Deltavariantin tartuttavuus ja sairastuttavuus ovat sitä luokkaa, että kyllä alueellisia ja paikallisia rajoitustoimia joudutaan luultavasti tekemään. Tilanne pitäisi saada haltuun.

Syksyn kannalta tilanne näyttää Mäkijärven mukaan kuitenkin siinä mielessä valoisalta, että sairaalahoidon potilasmäärät ovat edelleen vähäisiä.

Hän kuitenkin huomauttaa, että syksyyn mennessä ihmiset ovat palanneet lomilta, ja koulut ja työt alkavat.

Tartuntamäärien kasvu tulee todennäköisesti heijastumaan sairaalahoitoon niin, että sinne joutuu nuorempia ihmisiä. Britannian kokemuksen mukaan myös tehohoitoon.

Jos maahantulo lisääntyy, tulijoiden mukana voi saapua Suomeen myös uusia virusvariantteja. Riskissä ovat johtajaylilääkärin mukaan ne, joilla ei ole edes ensimmäistä rokoteannosta.

– Tartuntamäärien kasvu tulee todennäköisesti heijastumaan sairaalahoitoon niin, että sinne joutuu nuorempia ihmisiä. Britannian kokemuksen mukaan myös tehohoitoon. Eräässä minulle tulleessa sähköpostissa mainittiin, että nuorempien ikäryhmien osuus sairaalahoidosta on kasvussa deltavariantin myötä.

Mäkijärven mukaan jonkin verran on raportoitu myös hoitajista, jotka ovat sairastuneet oireelliseen koronainfektioon kahden rokoteannoksen jälkeen.

Johtajaylilääkäri kohdistaa toivonsa rokotteiden tarjoamaan suojaan. Hän painottaa, että vähintään 70 prosentilla suomalaisista pitäisi olla kaksi annosta, jotta kattavasta suojasta voisi puhua.

– Saattaa kuitenkin olla, että tarvitsemme 80–90 prosentin kattavuuden, mutta kun nyt pääsisimme edes sinne 70 prosenttiin ensin. On myös huomattava, että rokotukset alkavat todennäköisesti pian myös 12–15-vuotiailla. Kun muu väestö saa toisia annoksia, tulee siis uusi ensimmäisten rokoteannosten aalto.

– Kyllä tässä vielä koko syksy menee rokotellessa, ja nuoremmat saavat toiset rokoteannokset vasta ensi vuoden alussa. Sanoisin, että 70 prosentin kattavuutta saadaan odottaa marras-joulukuulle. Vapaus ei koita vielä syksyllä.

”Suomi pääsee helpommalla, jos viruksen kiertoa vielä pidätellään”

Olli Vapalahden mukaan yleisesti pidetään epätodennäköisenä, että syntyisi variantti, joka väistäisi rokotteen antamaa suojaa vakavalta taudilta laajemmin.

Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti arvioi syksyn koronatilannetta ja mahdollisia uusia virusmuunnoksia virologin näkökulmasta.

Hän huomauttaa, että yleisesti pidetään epätodennäköisenä sitä, että syntyisi variantti, joka väistäisi rokotteen antamaa suojaa vakavalta taudilta laajemmin.

– Pandemiaa on kulunut nyt puolitoista vuotta. Varianteista merkittävimmät syntyivät viime vuoden puolella. Näköpiirissä voi olla lisää muunnoksia, jotka väistävät rokotteiden tarjoamaa suojaa. On hyvä huomata, että immuniteetilla on muuntuneelle virukselle kaksi haastetta.

Näistä ensimmäinen on vasta-ainesuoja ja toinen soluimmuniteetti.

Viruksen on helpompi muuntua niin, että se väistää vasta-ainesuojaa, mutta soluimmuniteettia sen on vaikeampi huijata.

– Solun infektoitumista estävät vasta-aineet tunnistavat lyhyitä alueita piikkiproteiinista, jolloin tämän lyhyehkön alueen muuntuminen tapahtuu helpommin. Siihen ei tarvita montaa mutaatiota, hän avaa.

– Soluimmuniteetti puolestaan kohdistuu muihinkin alueisiin. Kun virus infektoi solun, soluimmuniteetti muun muassa kykenee tuhoamaan infektoituneet solut. Tällä on merkitystä erityisesti vakavan taudin estämisessä. Siksi pidetään epätodennäköisenä, että syntyisi variantti, joka pystyisi muuttamaan radikaalisti rokotteen soluimmuniteetin kautta antamaa suojaa.

Vallitsevan variantin kohdalla merkitystä on ollut enemmänkin sillä, kuinka nopeasti se tartuttaa kuin sillä, miten hyvin se väistää immuniteettia. Molemmilla on toki roolinsa.

Vapalahden mukaan rokote ei välttämättä estä infektiota täysin, mutta olennaisinta on nimenomaan se, että taudin vakava muoto pystytään estämään.

Kun suurin osa ihmisistä on saanut rokotteen antaman suojan tai itse infektion, koronavirus siirtyy vähitellen hengitystieinfektioksi muiden joukossa.

Epidemian hallinta on nyt kuitenkin hyvin tärkeää.

– Jos epidemia lehahtaa Suomessa käsiin liian nopeasti, menetetään etua, jota hyvästä tilanteesta on ollut. Kun isompi osa ihmisistä sairastuu ennen rokotteen saamista, se lisää lopulta myös sairaalahoidon taakkaa. Vaikkakin suhteessa vähemmän kuin ennen. Myös pitkä korona saattaa tämän myötä lisääntyä, vaikka käsitykset sen merkityksestä vaihtelevat.

Vapalahti uskoo, että Suomi pääsee kokonaisuudessaan helpommalla, jos viruksen kiertoa vielä pidätellään vähän esimerkiksi rajoituksilla ja etäisyyksien pitämisellä. Jos tartuntalukemat ovat liian suuria kuten nyt, myös tartunnanjäljityksen teho loppuu.

Maailmassa on lisäksi paljon maita, joissa kaikki ihmiset eivät ole saaneet rokotetta. Näistä maista saadaan Vapalahden mukaan varmasti Suomeen uusia viruskantoja. Näin on käynyt jo tähänkin asti.

Se ei kuitenkaan ole olennaista Suomen avautumisen kannalta.

– Kun suurin osa ihmisistä on saanut rokotteen antaman suojan tai itse infektion, koronavirus siirtyy vähitellen hengitystieinfektioksi muiden joukossa. Rokotteita luultavasti myös päivitetään myöhemmin. Mitä rokotteita ja milloin, on vielä liian aikaista sanoa. Kun deltan vaikutuksesta ja uusista rokotekokeista opitaan lisää, annetaan luultavasti kolmansia rokoteannoksia ensin riskiryhmille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?