Koska kouluikäisten rokotukset alkavat, miten ne käytännössä järjestetään ja kuka tekee päätöksen? Tämä tiedetään koululaisten rokottamisesta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koska kouluikäisten rokotukset alkavat, miten ne käytännössä järjestetään ja kuka tekee päätöksen? Tämä tiedetään koululaisten rokottamisesta

Tällä hetkellä Suomessa rokotetaan 16 vuotta täyttäneitä ja lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluvia 12–15-vuotiaita.

29.7. 6:00

Ei ole tarkkaan tiedossa, koska 12–15-vuotiaiden nuorten rokotukset alkavat Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa rokotetaan 16 vuotta täyttäneitä ja 12–15-vuotiaita lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvia.

Kesäkuun lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli rokotusten laajentamista myös 12–15-vuotiaisiin. Myös kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suositteli kesäkuun kokouksessaan, että myös 12–15-vuotiaiden rokotukset aloitettaisiin niin pian kuin mahdollista.

Asiasta päättävät sosiaali- ja terveysministeriö ja valtioneuvosto.

Koska rokotukset alkavat? Koska ikäryhmä voisi olla rokotettu?

Yläkouluikäisten rokotusten alkamisen tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Tällä hetkellä ehdotus valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta siten, että jatkossa koronarokotteet annettaisiin myös 12–15-vuotiaille, on lausuntokierroksella.

– Tämän jälkeen siitä odotetaan valtioneuvoston päätöstä ja STM:n arvion mukaan asetuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2021, THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku kertoo Ilta-Sanomille sähköpostilla.

Hän kertoo, että vielä on aikaista arvioida, kuinka kauan kestää, että ikäryhmän kaikki halukkaat on rokotettu. Asiaan vaikuttaa muun muassa, koska rokotukset alkavat, miten ne kunnissa toteutetaan ja millaiseksi ikäryhmän rokotuskattavuus nousee.

– Näitä asioita on tässä vaiheessa ennen asetusmuutosta vielä hankala arvioida.

Miten rokotukset järjestetään käytännössä?

Kuten tarkka aikataulu, myös käytännön toteutus on suurelta osin auki. Virkku kertoo, että päätöksiä käytännön järjestelyistä tehdään sen jälkeen, kun valtioneuvosto on tehnyt oman päätöksensä asiassa. Lopullisen päätöksen rokotusten käytännön järjestelyistä tekevät kunnat.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää kouluterveydenhuoltoa luontevimpana paikkana kouluikäisten rokotuksille.

Se tarkoittaisi, että rokotukset alkaisivat aikaisintaan elokuun, kun koulut alkavat.

– Toivon, että rokotusten eteneminen olisi sen jälkeen ketterää.

Riittääkö Suomen rokotekapasiteetti? Mitä rokotetta lapset saavat?

Tällä hetkellä alle 18-vuotiaille voidaan antaa Pfizerin Comirnaty-rokotetta sekä Modernan Spikevax-rokotetta, jonka Euroopan lääkevirasto EMA hyväksyi 23. heinäkuuta käytettäväksi 12–17-vuotiailla.

Rokotteiden riittävyyteen vaikuttaa ensinnäkin se, kuinka paljon Suomeen saapuu rokotteita, mutta myös, millaisella rokotusvälillä rokotukset annetaan. Tällä hetkellä rokotusväli on 8–12 viikkoa.

– Puhtaasti spekuloiden: Jos rokotteiden saatavuus on ok, toivottavasti väli olisi lähempänä kahdeksaa viikkoa kuin kahtatoista, Rämet sanoo.

Silloin ikäryhmän rokottaminen etenisi nopeammin.

Virkku kertoo, että rokotteiden saatavuus on syksyllä melko hyvä. Syksyllä myös suurin osa yli 16-vuotiaista on saanut ensimmäisen rokoteannoksen, joten seuraavan ikäryhmän rokottamiseen eteneminen on sujuvaa.

– Huomioiden tämän ikäluokan koko, ei rokotteiden saatavuus maahan todennäköisesti tule merkittävästi hidastamaan kyseisen ikäryhmän tai muiden rokottamista.

Virkku korostaa, että yksityiskohdat tarkentuvat, kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen asetusmuutoksesta.

Onko nuorilla ollut erilaisia haittavaikutuksia kuin vanhemmilla ikäryhmillä?

THL:n mukaan myyntilupaa edeltäneissä tutkimuksissa haittavaikutukset nuorilla olivat samanlaisia kuin muillakin ikäryhmillä. Tavallisimpia haittavaikutuksia olivat väsymys, päänsärky, vilunväreet, lihaskipu ja kuume.

Mika Rämet huomauttaa, että Suomessa on annettu rokotteita jo 16 vuotta täyttäneille. Hän ei usko, että alle 16-vuotiaiden haittavaikutukset olisivat erilaisia kuin muiden ikäryhmien, mutta korostaa, että asiaa pitää silti tutkia.

Jos rokotteiden saatavuus on ok, toivottavasti väli olisi lähempänä kahdeksaa viikkoa kuin kahtatoista.

THL on kertonut, että Yhdysvalloissa miljoonat 12–17-vuotiaat ovat saaneet Pfizerin rokotteen, eikä rokotteen turvallisuusseurannassa ole ilmennyt ikäryhmää koskevia erityisiä turvallisuushuolia.

Rämet kertoo, että tutkimuksessa hieman yli tuhat nuorta sai koronarokotetta ja toinen yli tuhat lumerokotetta. Tutkimukseen osallistuneilla tartuntoja todettiin yhteensä 16, jotka kaikki olivat rokottamattomilla.

– Teho oli koronaa vastaan hyvä eikä vakavia haittavaikutuksia havaittu, hän kiteyttää.

Kuka päättää lapsen rokottamisesta?

THL:n mukaan koronarokotuksen kanssa menetellään, kuten muidenkin rokotteiden eli alaikäinen voi itse päättää rokotteen ottamisesta, jos terveydenhuollon ammattilainen on sitä mieltä, että hän on ikänsä ja kehitysasteensa puolesta kykeneväinen päättämään rokotteen ottamisesta.

– Lähtökohtaisesti tämän ikäiset (12–15-vuotiaat) pystyvät itse ottamaan kannan rokotteen ottamiseen, Rämet sanoo.

Laissa ei ole määritelty alaikärajaa lapsen itsenäiselle päätöksenteolla rokotusasioissa, joten asia ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Jos nuori ei kykene itse tekemään päätöstä, päätöksen tekee nuoren huoltaja tai huoltajat.

Miten lasten rokotuksiin suhtaudutaan Suomessa?

Valtioneuvosto tutki Kansalaispulssi-kyselytutkimuksella vanhempien halukkuutta ottaa lapselleen koronarokotus. Kesäkuussa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella 75 prosenttia suhtautuu myönteisesti lapsen rokottamiseen.

Onko 75 prosenttia hyvä?

– Voisi se olla korkeampi, mutta lähtöarvoksi se on hyvä, Rämet arvioi.

Hän täsmentää, että rokotusten etenemisen myötä tietoa ja kokemusta rokotteista on karttunut koko ajan enemmän. Samalla myös myönteisesti rokotuksiin suhtautuvien osuus on kasvanut ensimmäisistä kyselytutkimuksista.

– Käytännössä niiden osuus, jotka aikovat ottaa rokotteen, on noussut koko ajan korkeammaksi.

Onko tarvetta rokottaa nuorempia?

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että Suomi alkaisi rokottaa alakouluikäisiä.

– Sitä ei tarvitse vielä miettiä, Rämet kertoo.

Rokotetutkimuskeskus on tällä hetkellä mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään koronarokotteiden soveltuvuutta alle 12-vuotiaille. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa sopivaa annoskokoa.

– En näe mitään syytä, miksi rokotteet eivät toimisi alle 12-vuotiailla suojavaikutuksen suhteen, mutta sitä selvitetään. Samalla varmistetaan, että ei tule yllättäviä haittavaikutusta.

Rämet kertoo, että tutkimustuloksia voisi saada syyskuussa. Tulosten saamisen jälkeen vielä EMA:n pitää tehdä päätös myyntiluvan laajentamisesta, minkä jälkeen myös THL:n ja STM:n pitää tehdä kannanotot ja päätökset.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?