Asiantuntija: Koronavirusta ei onnistuta hävittämään Suomesta tänä vuonna – kertoo, mitä normaaliin elämään palaaminen vaatisi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntija: Koronavirusta ei onnistuta hävittämään Suomesta tänä vuonna – kertoo, mitä normaaliin elämään palaaminen vaatisi

Mika Rämetin mukaan 90 prosentin rokotekattavuus ei näyttäisi olevan realistisesti saavutettavissa Suomessa tämän vuoden aikana.

26.7. 5:55

Suomessa valtaviruksen paikan ottanut koronaviruksen deltamuunnos saattaa vaatia jopa 90 prosentin rokotekattavuuden, toteaa Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Rämet täsmentää, että se, millainen rokotekattavuus tarvittaisiin koronaepidemian hillitsemiseksi ja tavoitellun laumasuojan saavuttamiseksi, ei ole absoluuttinen lukuarvo, vaan muuttuu kulloistenkin virusvarianttien tarttuvuuden ja ihmisten kontaktien määrän mukaan. Mitä tarttuvampi virus on, sitä korkeampi rokotekattavuus vaaditaan. Myös se, miten ihmiset käyttäytyvät, vaikuttaa siihen, millainen rokotekattavuus vaaditaan.

– Tilanteessa, jossa eläisimme normaalisti ja kävisimme konserteissa, ravintoloissa, harrastuksissa, lähitöissä ja koulussa, vaatii epidemian tukahduttaminen nähdäkseni jopa 90 prosentin rokotekattavuutta.

– Jos kattavuus on sitä matalampi, meillä tarvitsee olla rajoitustoimia, tai meidän tarvitsee sietää sitä, että meillä on koronatapauksia. Se on arvovalinta sen suhteen, että haluammeko viettää vapaampaa elämää ja sietää tartuntatapauksia, kuten Britannia on päättänyt tehdä, vai määritelläänkö rajoitustoimet aina sen mukaisesti, että epidemia pystytään pitämään kurissa.

Tällä hetkellä rokotekattavuus ei ole riittävä neljännen aallon estämiseksi ja tavoitellun laumasuojan saavuttamiseksi.

– Tiedämme, että Briteissä noin 70 prosenttia ihmisistä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja 55 prosenttia kaksi annosta. Ja tapausmääräthän ovat nousseet siellä jyrkästi ylöspäin, joten sen perusteella voi todeta, ettei tuo kattavuus ole ollut riittävä laumasuojan kannalta.

Rämetin mukaan 90 prosentin rokotekattavuus ei näyttäisi olevan realistisesti saavutettavissa Suomessa tämän vuoden aikana.

– Tautitaakka jää kyllä siedettäväksi johtuen jo nyt saavutetusta rokotekattavuudesta. Mutta se, että pystyisimme hävittämään koronaviruksen tämän vuoden aikana Suomesta, minusta se ei ole mahdollista.

Rämet ei pidä laumasuojan saavuttamista tämän vuoden aikana realistisena.

– En pysty näkemään suomalaista laumasuojakuplaa. Ulkomailta tulee infektiopainetta väistämättä koko ajan sellaisilta alueilta, joissa rokotekattavuus ei ole riittävän hyvä. Se, että suomalainen voi olla turvassa koronalta vaatii sitä, että hänet on rokotettu.

Yli 80 prosentin rokotekattavuuteen ei hänen mukaansa ole mahdollisuuksia nykyisessä tilanteessa, jossa alle 12-vuotiaita ei voi rokottaa.

– Jos laumasuojasta tosissaan puhuttaisiin, niin meidän pitäisi rokottaa vauvasta vaariin.

– Mutta kysymys siitä, että kannattaako alle 12-vuotiaita rokottaa on laajempi kuin se, että saavutetaanko laumasuoja. Alle 12-vuotiaiden rokottamisen syynä ei voi olla pelkästään se, että sillä suojataan rokottamattomia aikuisia, vaan rokottamisen tulee olla myös lasten itsensä kannalta mielekästä. Esimerkiksi lasten mahdollisista long covid -oireista kaivataan lisätietoa.

Uusien koronatapausten määrä on ollut kasvussa neljä viikkoa, ja Suomi on siirtynyt koronapandemian neljänteen aaltoon. Tartunnat leviävät nyt etenkin alle 30-vuotiaiden keskuudessa.

Rämetin mukaan epidemian hillitsemiseksi oleellista olisikin saada nyt alle 30-vuotiaille riittävä rokotekattavuus, sillä heillä on paljon kontakteja, joiden välityksellä he potentiaalisesti tartuttavat ympäristöään.

– Epidemian hillitsemisen kannalta erityisen tärkeää hyvä rokotekattavuus olisi nuorissa ja nuorissa aikuisissa.

Hän muistuttaa myös, että deltavariantin takia tehosteannoksen ottaminen on erityisen tärkeää.

Rämet pitää tärkeänä myös sitä, että 12‒15-vuotiaat pääsisivät rokoteohjelmaan.

– 12–15-vuotiaiden rokottaminen on heidän itsensä takia mutta myös tämän epidemian kannalta oleellista. Johtuen siitä, että tällä hetkellä tautitapauksia on eniten 20–30-vuotiaissa ja 10–20-vuotiaissa. Ja kun lähiopetus alkaa, niin heidän kontaktimääränsä jälleen lisääntyvät. Siksi minusta hyvin selkeä toimenpide on, että heidän rokotuksensa edistyisivät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ehdottanut koronarokotusten laajentamista kaikkiin 12–15-vuotiaisiin. Päätöksen asiasta tekevät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

Lasten vakavien tautitapausten määrä on pieni, mutta THL:n mukaan rokottamalla voitaisiin suojata nuoria sekä samalla heidän lähipiiriään koronavirustaudilta ja toisaalta vähentää myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitustoimien tarvetta.

Rämet pitää pettymyksenä sitä, että aiempia virusmuunnoksia huomattavasti tartuttavampi deltavariantti on huonontanut kesän rauhalliseksi toivottua koronatilannetta, ja että tartuntojen määrät ovat lisääntyneet.

– Siinä mielessä tämä on harmillista, että olisi toivonut ja suonut, että rauhallinen vaihe olisi kesällä kestänyt pidempään kuin se kesti nyt, verrattuna viime kesään. Eli että oltaisiin päästy paremmasta epidemiatilanteesta siirtymään siihen, kun koulut, opiskelut ja lähityöt alkavat.

Rämet muistuttaa kuitenkin, että deltamuunnoksesta ja neljännestä aallosta huolimatta tällä hetkellä ollaan jo annettujen rokotteiden ja niiden luoman suojan vuoksi merkittävästi paremmassa tilanteessa kuin viime kesänä, jolloin rokottamista ei ollut vielä aloitettu.

– Nyt yli 3,6 miljoonaa suomalaista on saanut jo ensimmäisen rokotteen, ja 1,7 miljoonaa myöskin tehosteannoksen.

– Sitä uhkakuvaa, että Suomen terveydenhuolto romahtaisi, ei tämän rokotekattavuuden ansiosta samalla lailla enää ole.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?