Yhdysvaltojen Detroitissa Waynen valtionyliopistossa sosiologian professorina työskentelevä Jukka Savolainen vertailee USA Todayssa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Suomen ja Yhdysvaltojen koulujärjestelmiä. USA Today on Yhdysvaltojen laajalevikkisin lehti.
Lue lisää: Suomalaisprofessori ryöpyttää Suomen koulujärjestelmää USA:n suurimmassa lehdessä: ”Darwinistinen”
Mielipidekirjoituksessaan Savolainen kertoo valitsevansa milloin tahansa amerikkalaisen koulutusjärjestelmä suomalaisen sijaan, vaikka Suomessa koulutus on ilmaista ja Yhdysvalloissa yliopistojen lukukausimaksut kymmeniätuhansia euroja.
Professori kuvailee suomalaista järjestelmää kirjoituksessaan muun muassa ”liian armottomaksi ja anteeksiantamattomaksi.”
Jukka Savolainen toimii sosiologian professorina Waynen valtionyliopistossa Yhdysvalloissa.
Savolaisen mielestä yksi syistä on se, että Suomessa lapset jaotellaan teini-ikäisinä kahteen ryhmään: niihin, jotka menevät ammattikouluun ja niihin, jotka menevät lukioon.
– Yleensä vain jälkimmäinen polku johtaa kansalliseen ylioppilastutkintoon – jonka läpäisy on tyypillisesti ensimmäinen askel kohti pääsyä yliopistoon, Savolainen kirjoittaa.
Hän nostaa esiin sen, että enemmistö suomalaisista pojista hakee peruskoulun jälkeen ammattikouluun. Savolaisen mukaan tämä tehokkaasti karsii heidän mahdollisuuksiaan edetä yliopistotasolle.
Savolaisen mielestä on liian ankaraa sulkea nuorelta pois mahdollisuuksia yliopistokoulutukseen vain siksi, että tämä ei sattunut olemaan akateemisesti orientoitunut 15-vuotiaana.
– Tässä järjestelmässä ei ole juurikaan tilaa myöhään kukkiville.
Hän huomauttaa myös, että lukiosta valmistuneistakin moni jää Suomessa ilman korkeakoulupaikkaa kovan kilpailun takia.
Tutkimusprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta kommentoi Ilta-Sanomille amerikkalaislehdessä julkaistun mielipidekirjoituksen näkemystä Suomen koulutusjärjestelmästä.
Rautopuro muistuttaa, että ammatillisen tutkinnon kauttakin voi edetä korkeakouluopintoihin.
– Meillä on myös olemassa kaksoistutkinnot, eli voi suorittaa yhtä aikaa sekä ammattikoulu- että lukiotutkinnon. Nythän Suomessa on hirmu paljon lisääntynyt myöskin toisen asteen oppilaitosten keskinäinen yhteistyö. Eli lukiolaiset voivat valita kursseja ammattikoulusta ja ammattikoululaiset lukiosta.
Juhani Rautopuro.
Rautopuron näkemyksen mukaan vaikuttaa siltä, että teksti kytkeytyy pitkälti katsomukseen nimenomaisesti yliopistokoulutuksesta ja Yhdysvaltain yliopistojärjestelmästä.
– Suomessahan on duaalijärjestelmä, ja se pitää sisällään sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston. Suomalainen ammattikorkeakoulututkintohan vastaa tietyllä lailla yliopiston kandin tutkintoa, sillä siitä voi jatkaa myöskin maisteriopintoihin.
Rautopuro lisää, että vaikka lukioon menevillä on pääsääntöisesti parempi perusopetuksen päättövaiheen keskiarvo kuin ammattikouluun menevillä, menee ammattikouluun myös erittäin hyvin peruskoulussa menestyneitä.
– Suomessa ammatillinen koulutus on erittäinkin arvostettua. Sielläkin on myös aloja, joille on hyvin vaikea päästä, samoin kuin lukioistakin joihinkin on helpompi ja joihinkin vaikeampi päästä.
Rautopuro toteaa, että Suomessa koulujärjestelmä rakentuu sen varaan, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen.
– Ja meillä koulujen väliset erot ovat pienimmät koko maailmassa, hän lisää.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka ei allekirjoita kaikkia mielipidekirjoituksessa esitettyjä näkemyksiä Suomen koulutusjärjestelmästä.
– Ammattikorkeakouluihinhan jo erittäin suuri osa opiskelijoista tulee ammatillista väylää. Tosiasia on tietysti se, että yliopisto-opiskelijoista valtaosa tulee lukiosta. Mutta yliopistoonhan voi päästä, jos esimerkiksi lukion suorittaa myöhemmin aikuislukiossa.
– Ei pitäisi antaa sellaista kuvaa nuorille, että jos 15-vuotiaana valitset jotain, niin sille ei voi enää myöhemmin mitään. Mielipiteen ja ammatin vaihtaminen on ihan ok, ja sitä ihmiset tekevät koko ajan.
Heljä Misukka.
Misukan mukaan suurin ongelma olisi se, jos Suomessakin olisi Yhdysvaltojen ja monen muun maan tapaan korkeat lukukausimaksut.
– Meillä opiskelu on maksutonta, ja on opintotukijärjestelmä. Mielestäni paljon suurempi ongelma on se, että vain rahalla pääsee korkeakouluun, niin kuin Amerikassa. Että heti kun lapsi syntyy, niin ruvetaan säästämään rahaa, että lapsi joskus pääsisi opiskelemaan. Se nyt jos mikä, on järkyttävä epäkohta, eikä tämä meidän järjestelmämme.
Hän on samaa mieltä professorin mielipidekirjoituksen maininnasta liittyen korkeakoulupaikkojen määrään Suomessa.
– Se on aiheellinen kritiikki, että korkeakoulupaikkoja pitää lisätä.
– Meillä pitäisi olla laajemmat hakukohteet ja enemmän korkeakoulupaikkoja ja myös siihen rahoitusta.
