Tämän listan 5 oiretta enteilevät pitkää koronaa – asiantuntija: ”Pahimmassa tapauksessa meillä on uusi kansantauti” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tämän listan 5 oiretta enteilevät pitkää koronaa – asiantuntija: ”Pahimmassa tapauksessa meillä on uusi kansantauti”

Jopa 20 prosenttia koronaan sairastuneista suomalaisista kärsii pitkän koronan oireista. Ilta-Sanomat selvitti, mitä pitkäkestoisesta koronasta tiedetään nyt.

24.7. 7:30

Hengenahdistus, lihassärky, yskä, päänsärky, nivelsärky, rintakipu, hajuaistin heikkeneminen, ripuli ja muuttunut makuaisti.

Ainakin nämä tyypilliset koronaoireet ennustavat pitkää koronaa.

Asia selviää tuoreesta Birminghamin yliopiston Long COVID -yksikössä tehdystä tutkimuksesta.

Jos koronaan sairastuneella on ensimmäisen viikon aikana vähintään viisi yllä olevassa listassa mainittua oiretta, hänellä on merkittävästi suurempi riski sairastua pitkään koronaan, kuin vähempioireisella.

– Kyseisessä tutkimuksessa mainitaan ”vaikeat oireet”, eli viisi oiretta. Viisi oiretta on jo itsessään paljon, kun puhutaan koronasta. Kyseessä on kiinnostava tutkimus, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markus Perola.

Perola johtaa parhaillaan kahta THL:n tutkimushanketta, joissa tutkitaan pitkiä koronaoireita.

– Pitkäkestoisesta koronavirustartunnasta puhutaan, kun koronaa sairastaneen oireet jatkuvat, pahenevat tai oireita ilmenee vielä 8–12 viikon kuluttua infektion toteamisesta, hän selventää.

Perolan mukaan pitkään koronatautiin viittaava oire on haju- ja makuaistin pitkäaikainen menetys tai sen heikkeneminen.

Eri tutkimuksissa on havaittu, että koronavirukseen sairastuneista jopa noin 20 prosenttia kärsii pitkän koronan oireista, Perola kertoo. Tämä tarkoittaisi sitä, että 100 000 koronaviruksen sairastaneesta suomalaisesta 20 000:lla olisi pitkittynyt korona.

– Kuulostaa suurelta luvulta ja niinhän se onkin.

Perola huomauttaa, että long covid on vielä suhteellisen epämääräinen käsite. Vaikka sille onkin jo WHO:n määrittelemät diagnoosikoodit, oireiden kirjo on laaja, joten lääkärin voi olla vaikeaa käyttää kyseistä diagnoosia.

– Long covidin olemassaoloa ei voida kiistää, eikä sitä tule vähätellä, Perola sanoo.

Hänen mukaansa hengenahdistus ja ripuli voidaan liittää myös muihin sairauksiin. Sen sijaan haju- ja makuaistin pitkäaikainen menetys tai heikkeneminen ovat pitkän koronataudin spesifejä oireita.

Pitkittynyttä tautia saatetaan sairastaa jopa 1,5 vuotta.

Useimmiten on siis niin, että taudinkuvassa oireet eivät hellitä, vaan ne jatkuvat tai aaltoilevat. Pitkittyneet koronaoireet saattavat aiheuttaa kantajalleen myös niin sanottua aivosumua ja neurologisia häiriöitä.

Tähän liittyy kuitenkin eräs toinenkin huolestuttava seikka: pitkiä koronaoireita voi saada, vaikka olisi sairastanut varsinaisen koronavirusinfektion täysin oireettomana.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koronapositiivinen henkilö ajattelee sairastaneensa taudin vähällä tai saamatta lainkaan oireita. Sitten 8-12 viikon jälkeen alkaakin tulla jälkioireita.

– Yleisesti puhutaan, että nuoret pääsevät taudista vähällä. Mutta mitä jos he saavatkin long covidin, Perola kysyy.

Long covid voi ajaa sängyn pohjalle jopa yli vuodeksi.

Ketkä pitkän koronan sitten yleisimmin saavat?

Husin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi HS:lle, että tämän hetken tutkimusten perusteella pitkittyneet koronaoireet koskisivat nuoria ikäluokkia jopa enemmän kuin ikääntyviä. Hänen mukaansa näistä oireista kärsivä tyyppipotilas on nuorempi, hyväkuntoinen nainen.

Perola kertoo myös miettineensä tähän kovasti syitä. Hänen mukaansa yksi monesta mahdollisesta taustamekanismista voi olla, että virus piiloutuu ihmisen elimistöön ja aktivoituu jonkin ajan kuluttua uudelleen.

– Maailmalla samankaltainen tunnettu asia liittyy vesirokkoon. Lapsena sairastettu vesirokkovirus voi piiloutua elimistöön ja aktivoitua vaikka vasta 70–80-vuotiaana. Silloin virus aktivoi kantajassaan vyöruusun, kun immuunipuolustus laskee, Perola valaisee.

Todelliset syyt siihen, miksi pitkittyneitä koronaoireita todetaan nyt juuri nuorilla, selviävät Perolan mukaan valitettavasti vasta jonkin ajan kuluttua. Hänellä on kuitenkin päätelmiä.

– Olemme Suomessa painottaneet rokotuksia aluksi vanhempiin ikäluokkiin, sillä heitä on haluttu suojella. Nuoret ovat tämän vuoksi olleet alttiimpina taudille ja näin ollen myös long covidille. Nuoret ovat yleisesti myös terveempiä ja residenttejä sairauksille. Heille epämääräinen hengenahdistus voi olla hyvinkin uusi asia. Nuoren elämään ei kuulu jarruttelun tarve ja siksi oireet voivat tuntua hyvin pitkiltä ja osin myös vaikeilta.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa selviää, saavatko nuoret lievemmän koronan, mutta myös erilaiset pitkät koronaoireet.

Perola pitää mahdollisena, että kansantautiuhka voidaan välttää koronarokotteilla.

Auttaako koronarokote pitkien koronaoireiden ehkäisyssä ja voidaanko sillä toisaalta hoitaa pitkästä koronasta kärsivien oireita?

Koronarokotteet voisivat hypoteettisesti auttaa pitkittyneiden koronaoireiden ehkäisyssä.

– Mikäli oireet johtuvat viruksen aktivoitumisesta, lisäimmunologisesta avusta on hyötyä. Näin ajateltuna koronarokotteesta pitäisi siis olla apua myös pitkittyneen koronan hoitamisessa, hän sanoo.

– On myös mielenkiintoinen kysymys, tarvitaanko lisärokotteita. Nyt puhutaan paljon Pfizerin kolmannesta annoksesta, mutta siihen saataneen vastaus syksymmällä.

Voidaanko pitkittyneiden koronaoireiden kohdalla puhua jo uudesta kansantaudista?

– Pahimmassa tapauksessa meillä on riesana uusi kansantauti sydän- ja verisuonisairauksien tavoin. Voi kuitenkin olla, että päästään säikähdyksellä, sillä virusinfektiovaikutuksille on tyypillistä väistyä aikanaan, Perola sanoo.

Uusi kansantauti olisi Suomelle monin tavoin vaikea taakka. Perolan mukaan tuolloin oireita ei voisi vain yliopistollisissa sairaaloissa, vaan tapaukset siirtyisivät perusterveydenhoitoon.

– Perusterveydenhoito on liiallisesti rasitettu muutenkin, emmekä tarvitse sen kontolle enää uutta kansantautia.

Hänen mukaansa pitkien koronaoireiden tutkimukseen ja hoitoon olisi nyt tärkeää kohdentaa lisää resursseja. Esimerkiksi Husilla on jo long covid -klinikka, mikä on ilahduttavaa.

Myös koronarokotteet ovat Perolan mukaan avainasemassa, sillä rokotetuilla pitkittyneet koronaoireet eivät ole yhtä todennäköisiä kuin rokottamattomilla.

–  Kansantautiuhka voidaan siis todennäköisesti välttää koronarokotteilla, Perola painottaa.

Perusterveydenhoito ei kaipaa enää lisätaakkaa uudesta kansantaudista, Perola vetoaa.

Voivatko pitkittyneet koronaoireet hidastaa Suomen avautumista?

Tätä mahdollisuutta väläytti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen maanantai-iltana A-studiossa.

Hänen mukaansa pitkäkestoinen korona saattaa vaikuttaa oleellisesti siihen, miten maata pyritään avaamaan.

Esimerkiksi Englannissa rajoitusten purkamista arvostelleet ovat viitanneet juuri siihen, että moni kärsii pitkäkestoisesta koronasta.

Perolan mielestä kaikki on tällä hetkellä kiinni rokotuksista.

– Jos nyt on todella niin, että koronarokotukset vähentävät tämän kansanterveysuhkan mahdollisuutta, niin minun mielestäni kaikki on tällä hetkellä kiinni rokotuksista.

Perola pohtii, että pitkittyneet koronaoireet eivät kuitenkaan yksin määrää, miten nopeasti Suomi avataan.

– Britanniassa on nyt käynnissä mielenkiintoinen ihmiskoe, kun siellä avattiin kaikki. Sitten nähdään, miten siellä käy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?