Nyt puhuvat Ruotsissa asuvat suomalaiset: ”Koronalinja on poliittisesti ohjailtu kaaos” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nyt puhuvat Ruotsissa asuvat suomalaiset: ”Koronalinja on poliittisesti ohjailtu kaaos”

Ilta-Sanomat paljasti tänään karut luvut: korona on surmannut Ruotsissa asuvia suomalaisia kovalla tahdilla. Nyt IS:n haastattelemat Ruotsin suomalaiset puhuvat suunsa puhtaaksi.

Essi, Sanna ja Seija kertovat elämästään Ruotsissa korona-aikana.

23.7. 8:01

Ruotsia ei varsinaisesti voi kutsua koronavirushoidon mallimaaksi. Ainakaan jos kysyy Ruotsissa asuvilta suomalaisilta.

Koronan kolmas vaihe kuritti erityisesti Ruotsissa asuvia suomalaisia rankalla kädellä. Kun vuosi sitten, kesällä 2020 Suomessa syntyneiden pandemiakuolleisuus oli Ruotsissa 210 henkilöä, nyt se on 632.

Absoluuttiset luvut eivät ole tilastotarkastelussa oleellisia, vaan kannattaa katsoa kuolleiden määrää 100 000 asukasta kohden. Suomessa syntyneitä on kuollut Ruotsissa 100 000 asukasta kohden 145 koko pandemian aikana. Suomessa vastaava luku on 17.

Ruotsissa asuvat suomalaiset ovat myös toiseksi suurin ryhmä koronapandemiaan kuolleissa ruotsalaisten jälkeen.

Lue lisää: Näin korona kurittaa suomalaisia Ruotsissa – tuoreet luvut kuolleista paljastavat koko karmeuden

Nyt Ruotsissa asuvat suomalaiset kertovat, mitä he ajattelevat Ruotsin koronalinjasta.

Seija Berglund: kaikki huolehtivat itse itsestään, sillä selkeää linjaa ei ole

34 vuotta Tukholmassa asunut Seija Berglund pitää isona ongelmana sitä, että Ruotsista puuttuu rokotteen suhteen kansallinen strategia.

– Ruotsin koronalinja on poliittisesti ohjailtu kaaos. Sen hinta on lähes 15 000 koronavirukseen kuollutta ihmistä. Tämän pitäisi jo todistaa, ettei Ruotsin koronalinja ole toimiva, ihmettelee Tukholmassa asuva, Suomessa syntynyt Seija Berglund, 73.

– Täällä on lehdissä kirjoitettu viime aikoina paljon siitä, että onko ihmisoikeus, että saa istua ulkona juomassa olutta ja tartuttaa muita, hän jatkaa.

Berglund on asunut Tukholmassa 34 vuotta, vuodesta 1987 lähtien. Korona-ajan hän on viettänyt maaseudulla Norrtäljessa eristäytyneenä.

Ruotsin koronalinja on ollut hänen mielestään alusta lähtien hyvin sekava, eikä resursseja ole ollut tarpeeksi.

– Yksi isoimmista ongelmista on se, että Ruotsista puuttuu koronan suhteen kansallinen strategia. Se on johtanut siihen, että koronaa koskevat päätökset ovat paikallisia, ja niitä sovelletaan siten kuin tuntuu sopivalta. Tällä tavoin asukkaat eivät tiedä, mitä tahoa pitäisi kuunnella, ja kaikki jää omiin käsiin päätettäväksi. Ainakin ikäihmisten on ollut pakko vain eristäytyä, kun kenelläkään ei ole tietoa siitä, mitä voi tehdä.

Yksi isoimmista ongelmista on se, että Ruotsista puuttuu koronan suhteen kansallinen strategia.

– Yleinen mielipide täällä koko sotkun syyksi on se, että koska Ruotsissa ei ole virkamiesvastuulakia ollenkaan, vastuuta ei voi vaatia enempää virkamiehiltä kuin virastoilta.

Koronarokotteen toisen annoksen Berglund sai heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Myös sen suhteen prosessi oli ”samaa sekoilua”, sillä Berglundin mukaan hän sai tietää vasta rokotuspaikalla, mitä rokotetta siellä tarjotaan.

– Minulla on autoimmuunitauteja ja olen vakavasti sydänvikainen. Esimerkiksi AstraZenecan rokotteen ottaminen olisi ollut minulle riski, mutta asiasta ei ilmoitettu eikä sitä otettu huomioon etukäteen. Pyysin Pfizerin rokotteen ja onneksi sain sen.

Aivan näin helposti asiat eivät kuitenkaan aina mene. Berglund tuntee ihmisiä, jotka ovat saaneet sakot tietystä rokotevalmisteesta kieltäytymisestä.

– Täällä on määrätyt hallintoalueet, jotka ovat päättäneet sakkojen antamisesta, mikäli rokotuspisteellä kieltäytyy tarjottavan rokotteen ottamisesta. Tunnen saman ikäluokan ihmisiä, jotka ovat saaneet kieltäytymisestä sakkoja.

Berglundin mukaan meni pitkään, että kasvomaskeja ei käytetty edes sairaaloissa.

– Käyn aika-ajoin sairaalassa. Vasta hiljattain sairaaloiden hoitohenkilökunta on alkanut käyttää kasvomaskeja. Pitkään niitä ei käytetty sairaaloissakaan lainkaan.

Essi Suominen löysi rokotteen ottamiseen kiertotien

Essi Suominen päätti ottaa vapaaehtoisena Johnson&Johnsonin koronarokotteen.

Myös Malmössä asuva Essi Suominen, 27, on kokenut Ruotsin koronalinjaukset turhauttaviksi niiden epäselkeyden takia.

Hän käy töissä Tanskassa Kööpenhaminassa. Hankalinta on ollut epätietoisuus siitä, miten kahden eri maan välillä voi matkustaa ja työskennellä.

Myös koronarokotukset laahaavat Suomea jäljessä. Suurimpana syynä tähän on pienempi koronarokotteen suositeltu annosväli, joka on Ruotsissa noin kuusi viikkoa.

– Olisin halunnut koronarokotteen nopeasti, että pääsen tapaamaan perhettäni Suomeen. Olin hyvin ärsyyntynyt, kun sain kuulla, että Suomessa rokotettiin ikäisiäni jo kesäkuussa, mutta minä olisin saanut Ruotsissa rokotteen vasta heinäkuun puolenvälin jälkeen, Suominen kertoo.

Olisin halunnut koronarokotteen nopeasti, että pääsen tapaamaan perhettäni Suomeen.

Tanskassa työskennellessä Suomiselle kuitenkin tarjoutui mahdollisuus erikoiseen kiertotiehen.

– Monet kollegani kertoivat minulle, että tietyt yksityiset toimijat rokottavat Johnson&Johnsonin tai AstraZenecan koronarokotteella, mikäli sellaisen haluaa ottaa. Sain mahdollisuuden ottaa jomman kumman näistä rokotteista Tanskassa, sillä olen Tanskassa töissä ja minulla on Tanskan henkilötunnus, vaikka asun Ruotsissa ja olen Ruotsin kansalainen.

– Minulla on monia Tanskassa asuvia ystäviä, jotka ottivat Johnson&Johnsonin koronarokotteen siksi, että se oli yhdellä pistoksella selvä. Siis nopea pääsylippu rokotepassiin ja vapauteen. Se vaikutti myös omaan päätökseeni ottaa kyseinen rokote.

Johnson&Johnsonin koronarokote ei kuulu Suomen rokoteohjelmaan, sillä AstraZenecan tapaan sillä on havaittu mahdollinen yhteys lievästi kohonneeseen veritulppariskiin.

– Käytännössä homma toimi niin, että liityin vapaaehtoisryhmään ja kerroin, että olen halukas ottamaan toisen näistä rokotteista.

– Seuraavaksi minut ohjattiin videopalaveriin lääkärin kanssa, joka kertoi minulle rokotteiden riskeistä ja sain esittää kysymyksiä. Kun olimme molemmat sitä mieltä, että rokotteen ottaminen on hyvä idea, sain ajan jo samalle päivälle. Nyt minulla on ollut Johnson&Johnsonin koronarokote heinäkuun alusta lähtien.

Kun Sanna Ramfors käyttää maskia, moni pelästyy, että hänellä on korona

Sanna Ramfors päätti alkaa noudattaa Suomen rajoituksia ja suosituksia, sillä Ruotsissa suositukset olivat sekavia tai niitä ei ollut.

Kun viime vuoden keväällä Suomessa uutisoitiin koronan ensimmäisestä aallosta, Malmössa asuva Sanna Ramfors, 37, käveli kaupungilla täysien terassien ohitse ja mietti, että Ruotsissa koronaviruksen läsnäoloa ei juuri huomaa.

– Seuraan itse tarkasti Suomen mediaa. Varsinkin alussa yllätti, miten vähän rajoitustoimia Ruotsissa tehtiin suhteessa Suomeen. Varsinkin työpaikalla meitä ulkomaalaissyntyisiä on vain muutama. Muistan, miten jotkin työkaverit naureskelivat meille ja olivat sitä mieltä, että ylireagoimme, Ramfors kertoo.

Ramfors ei ole erityisemmin pelännyt korona-aikana, mutta kertoo ottaneensa pandemian alusta lähtien vakavasti. Siksi hän päätti alkaa noudattaa Suomen rajoituksia ja suosituksia, sillä Ruotsissa suositukset olivat hänen mukaansa sekavia tai niitä ei ollut.

Hän tilasi ruokaostokset kotiin ja on viime keväästä lähtien välttänyt ravintoloita ja ostoskeskuksia.

– Tuntui, että monella oli tunne siitä, että korona ei kosketa itseä tai omaa perhettä, vaikka ympärillä ihmisiä kuoli sen aiheuttamaan tautiin. Aluksi kesti tosi kauan, että tuli järeämpiä rajoituksia. Se varmasti loi illuusion siitä, ettei tilanne ole niin vakava, hän arvelee.

Aluksi kesti tosi kauan, että tuli järeämpiä rajoituksia. Se varmasti loi illuusion siitä, ettei tilanne ole niin vakava.

Ramforsin mukaan suomalaisesta näkökulmalta Ruotsin rajoitukset tuntuvat lieviltä, mutta ruotsalaiset ystävät pitivät niitä hyvin tiukkoina.

Hän on levollisin mielin Ruotsissa, sillä on pystynyt omalla toiminnallaan vaikuttamaan terveyteensä ja molemmat rokoteannoksetkin on jo saatu.

Erityisen erikoisena Ramfors kuitenkin pitää ruotsalaisten tapaa suhtautua kasvomaskien käyttöön – niitä ei nimittäin hänen mukaansa käytetä. Samasta asiasta mainitsevat myös muut IS:n haastattelemat henkilöt.

– Kun käytän maskia julkisilla paikoilla, olen yleensä ainoa, joka maskia käyttää. Yleensä ihmiset säikähtävät minua. He tuntuvat ajattelevan, että kun minulla on maski, kannan varmasti koronaa, Ramfors nauraa.

– Täällä maskisuositus tuli tosi myöhään ja sekin koskee lähinnä julkisia kulkuvälineitä ruuhka-aikaan. Suomessa ajatellaan, että jos maskista on edes jotain hyötyä, sitä kannattaa käyttää. Ruotsin mediassa puhutaan enemmänkin siitä, onko maskeista mitään apua ja onko niiden hyödyistä mitään näyttöä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?