Koronan neljäs aalto alkoi – näin se eroaa aiemmista - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronan neljäs aalto alkoi – näin se eroaa aiemmista

Koronapandemian neljäs aalto on alkanut Suomessa. Kokonaistilanne on kuitenkin erilainen kuin aiempien aaltojen alkaessa.

22.7. 6:00

THL:n johtaja Mika Salminen.

Suomi on siirtynyt korona­pandemian neljänteen aaltoon. Näin kertoivat aiemmin tällä viikolla sekä Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen johtaja Mika Salminen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaan­hoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen.

Järvisen mukaan tartuntojen määrän kasvaminen on ollut viikko­tasolla juhannus­viikosta lähtien samaa luokkaa kuin aiemmissa aalloissa.

– On selvää, että nyt mennään selkeästi ylöspäin, Järvinen sanoi Ilta-Sanomille.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen.

– Jos aalloista halutaan puhua, niin kyllähän se voidaan laskea neljänneksi aalloksi, Salminen kommentoi kohonneita tartunta­lukuja MTV:lle.

Tautia on tullut Suomeen ulko­mailta. Tartuntojen määrän lisään­tymiseen on vaikuttanut myös entistä aktiivisempi ilta- ja yöelämä.

Miten neljäs aalto sitten eroaa aiemmista aalloista?

Lue lisää: THL:n Salminen HS:lle: ”Ilta- ja yöelämässä voi aika suurella todennäköisyydellä saada tartunnan”

Lue lisää: THL:n Salminen MTV:lle: Koronan neljäs aalto on Suomessa

Deltavariantti

Huolestuttavan neljännestä aallosta tekee ensinnäkin se, että maailmalla leviää tällä hetkellä voimakkaimmin koronaviruksen deltavariantti, jonka tartuttavuuden tiedetään olevan parempi kuin aiemmissa varianteissa.

Deltavariantin tiedetään olevan 40–60 prosenttia tartuttavampi kuin alfavariantti, joka tunnettiin aiemmin brittimuunnoksena. Alfavariantti puolestaan on 50 prosenttia tartuttavampi kuin Wuhanista liikkeelle lähtenyt alkuperäinen virus.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi kuitenkin heinäkuussa, että vakavasta ja sairaalassa hoidetusta taudista saadut tiedot viittaavat siihen, että rokote on yhtä tehokas deltavarianttia kuin muitakin variantteja vastaan.

– Se on se tärkein asia kuitenkin, mitä tässä haetaan, että olisi suoja vakavalta taudilta. En ole huolissani rokotteen tehosta siinä mielessä.

Terveydenhuollon kuormitus

Yksi keskeinen syy aiemmista aalloista poikkeavaan asetelmaan on rokotustilanne, joka on jopa kevääseen verrattuna huomattavasti parempi. Keskiviikkona 21. heinäkuuta ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut lähes 80 prosenttia aikuisista ja toisen annoksen noin 35 prosenttia.

Tartuntamäärien kasvusta huolimatta sairaalahoidon tilanne onkin ollut varsin hyvä. Keskiviikkona sairaalahoidossa oli koko maassa 66 ihmistä. Heistä kymmenen oli tehohoidossa.

Tiistaina Husin Järvinen sanoi, että neljäs aalto poikkeaa aiemmista aalloista siinä, että se ei uhkaa terveydenhuollon kantokykyä yhtä paljon kuin aiemmat aallot.

Jo yksi rokotus antaa 80 prosenttisen suojan vaikeilta tautimuodoilta.

Syitä hän löysi kaksi: tauti leviää nuoremmissa ikäryhmissä ja iso osa väestöstä on rokotettu melko kattavasti.

– Jo yksi rokotus antaa 80 prosenttisen suojan vaikeilta tautimuodoilta, hän sanoi.

Heinäkuussa Järvinen kertoi, että suurin osa Husin alueella sairaalahoitoon joutuvista koronapotilaista on rokottamattomia.

Tartuntojen määrä lähti nousuun juhannusviikolla, mutta sairaala- ja tehohoidossa olevien määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Aiemmin tartuntamäärien kasvu on nostanut huomattavasti myös sairaalahoidon tarvetta.

Pitkäkestoinen korona

Huolta on aiheuttanut myös niin sanottu pitkäkestoinen koronatauti, josta on alkanut tulla uutta tutkimustietoa. Maanantaina THL:n johtaja Mika Salminen kertoi Ylen A-studiossa, että pitkäkestoinen korona voi hidastaa Suomen avautumista.

Kesäkuun lopulla julkaistun norjalaistutkimuksen mukaan 55 prosentilla koronataudin lievänä sairastaneista oli oireita vielä kuusi kuukautta sairastumisen jälkeen.

Myös puolella 16–30-vuotiaista, jotka olivat sairastaneet taudin kotonaan, oli edelleen oireita kuuden kuukauden kuluttua sairastumisesta. 16–30-vuotiaita tutkimukseen osallistui 61. Nuorilla yleisimmät pitkittyneet oireet olivat haju- tai makuaistin menetys.

Husin Järvinen arvioi Ilta-Sanomille, että pitkäkestoinen koronatauti voisi olla peruste rajoitustoimenpiteille, jos rajoituksia halutaan jatkaa. Uusia rajoituksia ei voi hänen mielestään enää perustella terveydenhuollon kantokyvyllä, kuten aiemmissa aalloissa.

Viime viikolla Ilta-Sanomat kertoi, että uusia ravintolarajoituksia valmistellaan ministeriössä.

Rajoitukset

Kun koronapandemian kolmas aalto alkoi Suomessa keväällä 2021, viranomaiset ja poliitikot asettivat nopeasti uusi rajoituksia, joilla tauti saadaan hallintaan. Rajoitukset koskivat lähes koko yhteiskuntaa, ja esimerkiksi ravintolat ja harrastukset suljettiin kokonaan. Myös tiukempia rajoituksia oli suunnitteilla.

Tällä hetkellä Suomessa on suunnitteilla ravintolarajoituksia. Suuressa osassa maata ravintolarajoitukset purettiin kevään ja kesän aikana. Tiukimmat rajoitukset jäivät voimaan Uudellemaalle, jossa ravintoloiden pitää sulkea ovet viimeistään kello 1. Anniskelun pitää päättyä tuntia aiemmin.

Viime viikolla Ilta-Sanomat kertoi, että uusia ravintolarajoituksia valmistellaan STM:ssä.

Keskiviikkona Helsingin Sanomat uutisoi tietolähteisiinsä perustuen, että hallitus tekee päätöksen uusista ravintolarajoituksista torstaina 22. heinäkuuta. Uudet alueet, joita tiukimmat rajoitukset koskisivat, olisivat Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan ainakaan tällä hetkellä luvassa ei ole muita rajoituksia.

Viime lukuvuonna kokonaisia luokkia ja kouluja siirrettiin etäopetukseen ja osin karanteeniin koronatartuntojen ja altistusten takia.

Koulut

10–29-vuotiaiden osuus kaikista tartunnoista on ollut kesän aikana korkea. Husin Järvinen kertoi Ilta-Sanomille heinäkuussa, että tapausmäärät ovat nousseet erityisesti 15–19-vuotiaissa.

Nuorten osuus tartunnoista on herättänyt jonkin verran huolta siitä, voivatko lapset ja nuoret palata kouluun ja opintojen pariin normaalisti vai joudutaanko etäopetusta jatkamaan vielä syksyllä.

THL:n Salminen kertoi Helsingin Sanomille heinäkuun puolivälissä, että valmiita vastauksia syksyn koulunkäyntiin ei ole kenelläkään.

– Lasten koulunkäynti ja oppiminen ovat niin tärkeä asia, että etäopetukseen siirtymiselle täytyy olla erittäin hyvät syyt, Salminen sanoi Helsingin Sanomille.

Viime lukuvuonna kokonaisia luokkia ja kouluja siirrettiin etäopetukseen ja osin karanteeniin koronatartuntojen ja altistusten takia.

Salminen sanoi Helsingin Sanomille, että vastaavalla tavalla toimitaan tarvittaessa myös syksyllä, vaikka lapset lähtökohtaisesti yritetään pitää lähiopetuksessa.

– Jos jossakin koulussa ja luokassa on enemmän tartuntoja, toimitaan tilanteen mukaan. Tämä on tavallaan hankalaa mutta kuitenkin oikeasuhtaista, hän sanoi.

Lue lisää: Aloitetaanko syksy etäopetuksessa? – Näin arvioivat alueelliset koronanyrkit

Uhkana on, että riittävän rokotuskattavuuden saavuttaminen siirtyy pidemmälle syksyyn, jos jo sovittuja rokotusaikoja siirretään yhä kauemmas loppukesään ja alkusyksyyn.

Rokotustilanne

Huolta on herättänyt myös se, että kyselytutkimusten mukaan nuoret näyttävät hakeutuvan laiskemmin rokotettavaksi kuin vanhemmat ikäryhmät. Silti THL:n Salminen on kertonut, että koko maassa 20–30-vuotiaista noin puolet oli ottanut rokotteen heinäkuun 12. päivään mennessä.

Ongelmia ovat aiheuttaneet myös henkilöt, jotka siirtävät kesälomien takia tehosterokotusaikojaan. Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on ollut ajoittain ruuhkaa soittoja rokotusajan siirtämisestä on tullut paljon.

Uhkana on, että riittävän rokotuskattavuuden saavuttaminen siirtyy pidemmälle syksyyn, jos jo sovittuja rokotusaikoja siirretään yhä kauemmas loppukesään ja alkusyksyyn.

Heinäkuun aikana ongelma on ollut myös, että rokotuksia on tullut maahan huomattavasti vähemmän kuin vielä kesäkuussa.

Näin torjut koronaa

Vaikka koronatilanne on monin paikoin parempi kuin keväällä, THL:n suositukset koronan torjumiseksi ovat voimassa. Kuten aiemmin, THL suosittelee edelleen, että ihmiset muistaisivat perusohjeet tartuntojen välttämiseksi.

  1. Jos saat oireita, mene koronatestiin ja pysy muuten kotona.

  2. Minimoi kontaktit ja muista yli 2 metrin turvaväli.

  3. Pese kädet, yski hihaan.

  4. Käytä kasvomaskia, kun liikut paikoissa, joissa on muita ihmisiä.

  5. Pidä Koronavilkku päällä ja noudata sen ohjeita.

  6. Ota rokote, kun vuorosi tulee.

THL suosittelee ottamaan rokotteen koronan torjumiseksi.

Pitääkö koronan kanssa oppia elämään?

Toisin kuin aiemmissa aalloissa, hyvä rokotustilanne on mahdollistanut sen pohtimisen, koska koronan kanssa pitää oppia elämään ja kuinka paljon koronatapauksia on hyväksyttävä.

Esimerkiksi THL:n Nohynek on useaan otteeseen kertonut julkisuudessa, että tartuntamäärien kasvua ei kannata pelästyä liikaa, koska Pfizerin rokote täyttää kaikki Suomen koronastrategian tavoitteet.

– Ei kannata Suomessakaan lietsoa hysteriaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?