Koronarokotteilla havaittu harvinainen haittavaikutus nuorilla miehillä – muutamia tapauksia myös Suomessa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronarokotteilla havaittu harvinainen haittavaikutus nuorilla miehillä – muutamia tapauksia myös Suomessa

THL selvittää asiaa parhaillaan rekisteritutkimuksessa.

Koronarokotteita Helsingissä 30. kesäkuuta.

20.7. 19:21

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkärin Maija Kaukosen mukaan lähes kaikki koronarokotusten haittavaikutukset tulevat esiin kuuden viikon sisällä rokotteen ottamisesta painottuen aivan ensimmäisiin päiviin.

Euroopan lääkeviraston EMA:n lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) mukaan Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan rokotteiden hyvin harvinainen haittavaikutus on sydänlihas- ja sydänpussitulehdus. Tulehdukset ilmaantuvat useimmiten nuorilla miehillä toisen rokottamiskerran jälkeen kahden viikon sisällä rokottamisesta.

Suomessa on Kaukosen mukaan yksittäisiä vahvistettuja sairaustapauksia. Tämän lisäksi on muutamia tapauksia, joista on pyydetty lisätietoja.

Sydänlihas- ja sydänpussitulehduksia esiintyy nuorilla aikuisia myös erityyppisten infektioiden jälkitauteina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritutkimuksessa selvitetään parhaillaan, onko sydänlihastulehduksia ilmaantunut rokotetuilla enemmän kuin rokottamattomilla.

Fimean viime viikon haittavaikutusraportissa nostettiin esille Modernan rokotteen aiheuttama myöhästynyt allerginen reaktio siinä kädessä, johon rokote on pistetty. Fimeaan tulee viikoittain useita haittavaikutusilmoituksia, joissa potilaan kerrotaan saaneen viivästyneen allergisen reaktion keskimäärin viisi vuorokautta rokotteen saamisen jälkeen.

–  Käsi on aluksi rauhallinen, ja sitten se alkaa punoittaa, kuumottaa ja kipeytyä, Kaukonen kertoo.

Haittavaikutusilmoitukset painottuvat yhä työikäisiin ja naisiin

Fimean ylilääkärin Maija Kaukosen mukaan rokotusten alkuvaiheessa painotusta selitti naisten suurempi osuus niissä ikäryhmissä, joista rokottaminen aloitettiin, eli terveydenhuollon henkilökunnassa ja vanhuksissa. Kaukosella ei ole tiedossa selkeätä syytä siihen, miksi naisten osuus on pysynyt korkeana, vaikka rokottaminen kattaa jo koko aikuisväestön.

Kaukosen mukaan ikäryhmien välistä eroa selittänee se, että nuorempien ikäryhmien tiedetään käyttävän aktiivisemmin sähköistä ilmoittamislomaketta, ja että nuorilla on voimakkaampi immuunipuolustus. Monet rokotteen jälkeen tyypilliset oireet, kuten kuume, päänsärky, lihaskipu ja väsymys viittaavat immuunipuolustuksen aktivoitumiseen.

Kaukonen korostaa, että Suomessa käytössä olevat koronarokotteet ovat varmasti turvallisempia kuin koronavirusinfektion sairastaminen, ja ne myös tehoavat koronaan.

–  Rokotusten teho on osoitettu kliinisissä tutkimuksissa, joten kaikki voivat luottaa, että he saavat hyvän rokotevasteen. Rokottaminen on varmin tapa ehkäistä koronavirusinfektiota ja sen vaikeita tautimuotoja. Deltavariantin levitessä olisi molempien rokoteannosten ottaminen tärkeää, Kaukonen sanoo.

Haittavaikutusilmoituksia on tehty kolmesta Suomessa käytössä olevasta koronarokotteesta tuoreimpien tietojen mukaan 2 852, kun rokoteannoksia on annettu 4,85 miljoonaa.

Noin 60 prosentissa käsitellyistä ilmoituksista haitat on arvioitu vakaviksi. Arvio vakavuudesta perustuu ilmoittajan omaan arvioon tai sen puuttuessa Fimean arvioon. Fimea ei muuta ilmoitusten vakavuusarvioita, minkä takia vakavaksi ilmoitettujen haittojen joukossa on paljon myös muita kuin Fimean käyttämin lääketieteellisin kriteerein vakavaksi luokiteltavia haittoja.

Ilmoituksen rokotehaitasta voi tehdä rokotteen saanut, lääkäri, hoitaja tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Kaukosen mukaan se, että kuluttajat ovat joidenkin vuosien ajan voineet tehdä ilmoituksia myös itse, on selkeästi nostanut ilmoitusten määrää yleisellä tasolla.

Vakavien ilmoitusten suhteellinen osuus on suuri, koska Fimea ottaa ensimmäisenä käsittelyyn vakavaksi luokitellut ilmoitukset.

–  Odotetut ja ei-vakavat haitat odottavat jonossa vähän pitempään, Kaukonen sanoo.

Fimean haittavaikutusten käsittelyssä on ruuhkaa, koska heinäkuun alkuun mennessä koronarokotteista oli tehty yhtä paljon haittavaikutusilmoituksia kuin kaikista markkinoilla olevista lääkkeistä yleensä kokonaisen vuoden aikana.

Fimeassa on käsitelty 96 koronarokotuksiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta, joissa potilaan kerrotaan kuolleen. Heistä kolmasosalla ilmaantui oireita, kuten kuumetta tai yleisvoinnin heikkenemistä, rokottamista seuraavina päivinä. Vaikka heidän katsotaan menehtyneen pitkälle edenneisiin perussairauksiin, rokotteen mahdollista myötävaikuttavaa roolia ei voida täysin sulkea pois. THL:n mukaan kuoleman ajallinen yhteys rokotuksiin ei myöskään tarkoita sitä, että kuolemalla ja rokotteilla olisi tällaisissa tapauksissa syy-yhteys.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?