Pitkittynyt korona voi johtaa uusiin rajoituksiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Huolestuttavia tietoja nuorten koronaoireista kantautuu maailmalta – pian niillä voidaan perustella rajoituksia Suomessakin

Pitkäaikaiset koronan jälkioireet voisivat olla jatkossa yksi peruste rajoitustoimenpiteille.

21.7. 6:15

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtaja Mika Salminen kertoi maanantai-iltana Ylen A-studiossa, että luultua yleisemmäksi paljastunut pitkäkestoinen korona voi hidastaa Suomen avautumista.

Tiistaina Salminen ilmoitti MTV:lle Suomen siirtyneen koronan neljänteen aaltoon kohonneiden tartuntalukujen vuoksi.

Lue lisää: THL:n Salminen MTV:lle: Koronan neljäs aalto on Suomessa

Long covidina tunnettuja varsinaisen koronataudin pitkäkestoisia oireita esiintyy tuoreen norjalaistutkimuksen mukaan yllättävän monella koronan sairastaneella. Pitkittyneet jälkioireet ovat hälyttävän yleisiä tutkimuksen mukaan myös 16–30-vuotiailla, joista noin joka toisella oli edelleen oireita puolen vuoden kuluttua sairastumisesta.

Tavallisimpia koronan pitkäaikaisoireita ovat muun muassa uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, rintakivut, pahoinvointi, huimaus, päänsärky, masennus, unettomuus, haju- ja makuaistin muutokset sekä muut neurologiset oireet, kuten muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet.

Lue lisää: Hätkähdyttävä tutkimus­tulos: Joka toisella lievän koronan sairastaneella 16–30-vuotiaalla long covid -oireita

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin ylilääkäri Asko Järvinen arvioi, että long covid voisi olla jatkossa yksi peruste rajoitustoimenpiteille.

– Tähän asti rajoituksilla on turvattu myös muiden sairauksien hoitoa, jotta ennen kaikkea erikoissairaanhoito ei kuormittuisi. Nyt, kun rokotukset ovat sen verran pitkällä, ei kuormittumisen riskiä ole enää samoissa määrin. Jos rajoitustoimenpiteitä haluttaisiin jatkaa, niillä täytyisi olla joitakin muita perusteita. Koronan pitkäaikaisoireet on yksi tällainen mahdollinen peruste.

Järvisen mukaan long covidin määrittely on haastavaa, koska myös vakava tautimuoto voi aiheuttaa pitkäaikaisia oireita.

– Itse miellän sen ehkä niin, että on sairastanut kohtalaisen lievän taudin kotona, ja se tauti jättää jotain oireita ja mahdollisesti toimintakyvyn vajausta, joka säilyy pidempään. Tämän tyyppinen oireilu on ehkä tyypillisempää nuoremmilla.

Lue lisää: Koronan piti olla jo ohi, mutta sitten Jessican oudot oireet alkoivat – 5 suomalaista kertoo pitkästä piinastaan

Koronatartunnat ovat viime viikkoina olleet kovassa nousussa etenkin nuorten keskuudessa. Järvinen näkeekin, että koronan pitkäaikaisia oireita voisi jatkossa käyttää perusteena rajoituksille juuri nuorten tautiriskin vähentämiseksi.

– Jos miettii nuorten kannalta, long covid -oireet olisi ehkä se peruste, jolla voisi kenties harkita joidenkin rajoitustoimenpiteiden perustelua.

Jos miettii nuorten kannalta, long covid -oireet olisi ehkä se peruste, jolla voisi kenties harkita joidenkin rajoitustoimenpiteiden perustelua.

Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala pitää koronan pitkäaikaisia oireita yhtenä tekijänä, joka tulee mahdollisesti ottaa huomioon rajoitustoimien suunnittelussa.

– Kyllä se on varmaan sellainen asia, mikä tulisi huomioida, kun mietitään rajoitusten tarpeellisuutta. Enemmänkin kuitenkin ajattelisin, että terveydenhuollon kuormituksen, rokotuskattavuuden ja kuolleisuuden tyyppisten asioiden olevan painavia, kun mietitään rajoituksia.

Long covidin huomioiminen vaatisi kuitenkin Rintalan mukaan selkeiden kansallisesti hyväksyttyjen oireilukriteerien luomista.

– Se edellyttäisi potilaiden tutkimista myöhemmin, koska jos ne oireet kestävät kuukausia, diagnosointi on aika vaikeaa.

THL:n Salminen arvioi A-studiossa, että rajoitustoimenpiteiden laajamittainen purkaminen olisi mahdollista, kun keski-ikäiset on saatu rokotettua kahteen kertaan. Husin Järvisen mukaan tähän pisteeseen päästään elokuun aikana.

Rintala arvioi, että koronarokote suojannee sen ottajaa myös pitkäaikaisilta oireilta. Todelliset pitkäaikaiset vaikutukset selviävät kuitenkin vasta myöhemmin, ja long covid voi yleistyä.

– Korona on ollut keskuudessamme loppujen lopuksi hyvin vähän aikaa. Kun pitkäaikaisvaikutukset tulevat esille nyt kun ihmisiä on sairastunut enemmän, tulee esille myös pitkäaikaishaittoja.

– Tietämys siitä kertyy, mutta samaan hengenvetoon pitää todeta, että kaikkiin infektioihin voi liittyä jälkioireita, hankaliakin sellaisia. Toisaalta korona on uusi infektiotauti, ja täytyy tutkia ja selvittää, kuinka paljon jälkioireita esiintyy.

Koronatautiin liittyy Järvisen mukaan enemmän pitkäaikaista oireilua kuin samantyyppisiin infektiosairauksiin. Tutkimustietoa pitkittyneiden oireiden vaikutuksista kaivattaisiin kuitenkin lisää.

– Emme tiedä, miten pitkään ihmisten toimintakyky on pitkittyneiden oireiden takia alentunut niin, että se haittaa normaalia elämää tai estää työntekoa. Siitä ei ole selkeää kuvaa eikä sitäkään, miten pitkään näillä ihmisillä pysyvät nämä heidän elämäänsä haittaavat oireet. Ilmeistä on, että valtaosalla oireet ajan myötä kuitenkin lievittyvät.

Long covidista saatavilla olevan tiedon niukkuus hankaloittaa myös päätöksentekoa esimerkiksi rajoitustoimenpiteiden suhteen. Järvinen arvioi, että tietoa esimerkiksi Ison-Britannian long covid -tilanteesta saadaan vasta vuoden lopulla.

– Täytyy odottaa joulun jälkeiseen aikaan, ennen kuin siitä voidaan tehdä mitään päätelmiä. Se on se ongelma tässä, että tästä ei oikein ole tietoa. Päätöksiä joudutaan tekemään tässäkin ilman, että tarkkaan tiedetään ihan niin kuin aiemminkin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?