Koronatartunnat lähtivät nousuun 2 viikkoa sitten, mutta tilastoista paljastuu selvä ero aiempaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronatartunnat lähtivät nousuun 2 viikkoa sitten, mutta tilastoista paljastuu selvä ero aiempaan

Sairaalahoidon tarve ei ainakaan toistaiseksi ole kasvanut tapausmäärien merkittävästä noususta huolimatta.

Valtaosa uusista koronatartunnoista tapahtuu tällä hetkellä alle 30-vuotiaille.

15.7. 6:15

Koronatartuntojen määrä lähti Suomessa nousuun noin kaksi viikkoa sitten Pietarin EM-kisoista saatujen tartuntojen myötä. Tästä huolimatta koronan aiheuttaman sairaalahoidon tarpeessa ei ole vielä näkynyt suurta muutosta.

Aiemmin koronatapausten määrän kasvu on nostanut merkittävästi myös sairaalahoidon tarvetta. Näin kävi esimerkiksi marras–joulukuussa 2020 sekä maalis–huhtikuussa 2021.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin ylilääkäri Asko Järvisen mukaan sairaalaluvut laahaavat edelleen yli viikon tapausmäärien jäljessä. Oireiden alkamisesta menee aikaa ennen kuin tauti mahdollisesti pahenee ja vaatii sairaalahoitoa.

Lisäksi tartunnat ovat nyt lisääntyneet lähinnä nuorilla alle 30-vuotiailla, joilla riski joutua sairaalahoitoon on matala.

Esimerkiksi tiistaina Suomessa todettiin 383 uutta koronatartuntaa, joista melkein 90 prosenttia alle 50-vuotiailla. Tartunnan saaneista 65 prosenttia oli alle 30-vuotiaita ja melkein 80 prosenttia alle 40-vuotiaita. Yli 70-vuotiailla tartuntoja oli vain 2.

Lue lisää: THL: Suomessa on todettu 383 uutta korona­tartuntaa ja kaksi uutta kuolemaa – katso tilanne eri kunnissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek arvioi, että vanhempien ikäryhmien osalta rokotuskattavuus on tässä vaiheessa todella hyvä jo kahdenkin annoksen osalta. 65 vuotta täyttäneistä 89 prosenttia on saanut ensimmäisen annoksen ja puolet toisen annoksen. Tämä vähentää merkittävästi iäkkäämpien koronasta johtuvan sairaalahoidon tarvetta.

– Siinä mielessä ollaan koko ajan turvallisemmilla vesillä.

Nuorempien ikäryhmien rokotukset ovat kuitenkin vielä pahasti kesken.

– Nuoremmilla ikäryhmillä annetaan vasta ensimmäisiä annoksia monessa paikassa, ja joissain paikoissa niiden antaminen on hidastunut johtuen lomista ja rokotteiden saatavuudestakin.

– Esimerkiksi 20–24-vuotiaista 49 prosenttia on saanut ensimmäisen annoksensa, 25–29-vuotiaista 54 prosenttia. Nämä ovat rohkaisevia lukemia, mutta eivät tietenkään riitä nykyisessä epideemisessä tilanteessa pysäyttämään nopeasti tarttuvaa viruksen deltavarianttia, joka on valtaamassa alaa.

Nohynek muistuttaa, että vaikka deltavariantti voi heikentää rokotteen tehoa tartuttavuuden osalta, minkäänlaista vähenemää tehossa vakavaa tautimuotoa vastaan ei ole toistaiseksi havaittu.

Ison-Britannian tuoreimpien seurantatietojen perusteella jo yhdenkin rokoteannoksen jälkeen suojateho deltaviruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta on 80 prosenttia ja kahden annoksen jälkeen erittäin hyvä 96 prosenttia, Nohynek kertoo.

– Se on se tärkein asia kuitenkin, mitä tässä haetaan, että olisi suoja vakavalta taudilta. En ole huolissani rokotteen tehosta siinä mielessä.

Nohynek suosittelee edelleen maskien käyttöä ja muiden koronaohjeistusten noudattamista etenkin rokottamattomille tai vasta yhden rokoteannoksen saaneille. Valloillaan oleva deltavariantti on tartuttavuudeltaan suurempi.

Husin Järvisen mukaan näyttäisi tällä hetkellä siltä, ettei sairaalahoidon tarve nykyisellään tule lisääntymään.

– Valtaosa sairaalapotilaista on rokottamattomia, joko rokottamattomia iäkkäämpiä tai yksittäisiä nuoria. Ikähaitari menee tällä hetkellä 20 ja 60 vuoden välillä. Yksittäisiä nuoria varmaan tartuntojen lisääntyessä sairaalaan joutuu, mutta en usko, että sairaaloiden kapasiteetin kannalta tulisi ongelmia.

Jos tartuntamäärät jatkavat kasvuaan, voivat nuorten tartunnat kuitenkin heijastua myös vanhempiin ikäryhmiin. Järvinen kertoo, että tästä saataneen jonkinasteinen varmuus lähiviikkoina Iso-Britannian tilanteen kehittyessä.

– Ison-Britannian nousutahti on ollut aivan hurjaa ihan viimeisen viikon aikana, mutta sairaalapotilaiden määrä ei ole juuri noussut. Iso-Britannia menee meitä edellä, eli jos tällä ja ensi viikolla ei Isossa-Britanniassa rupea sairaalassa näkymään isoa joukkoa, niin silloin se kuvastaa sitä, että rokotus suojaa ikääntyneempää väestöä isoiltakin tartuntamääriltä.

Mikäli koronatartunnat eivät jatkossa enää leviäisi merkittävästi kuin rokottamattomissa alhaisen riskin nuorissa ikäryhmissä, ei tartuntamäärää voisi enää pitää entisenlaisena mittarina tilanteen vakavuudesta.

Järvinen uskoo, että jatkossa mahdolliset rajoitustoimenpiteet pitää hoitaa kohdennetummin.

– Jos joitain rajoituksia pitäisi tehdä, niiden pitäisi olla huomattavasti kohdennetumpia. Tällä hetkellä yleisillä kokoontumisrajoituksilla ei varmaan saada sitä aikaan. Ne pitäisi kohdentaa nuorempaan väestönosaan, joka niitä ehkä noudattaa muutenkin huonommin.

Tämänhetkisen tartuntatilanteen takana on Järvisen mukaan pitkälti Pietarin jalkapallon EM-kisat sekä nuorten höllentynyt koronakuri. Jälkimmäisestä kertoo muun muassa ravintoloiden ja juhlien osuus tartuntojen lähteenä.

Toisaalta tilastoissa näkyy myös se, että rokotteet toimivat.

– Ne ikäryhmät, joissa rokotuskattavuus on korkea, eivät enää joudu sairaalaan, ja tautitapauksiakin esiintyy vähemmän. Rokotus toimii hyvin vaikeaa tautia vastaan, ja ehkä tämä loma-aika on sellainen, missä me ikääntyneemmät ihmiset olemme lomalla enemmän omissa oloissamme suomalaiseen tapaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?