Nämä ovat yleisimmät long covidin oireet - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nämä oireet korostuvat pitkittyneessä koronassa – voivat vaikuttaa työkykyyn

Osa koronan pitkäaikaisoireista on hyvin subjektiivisia ja jopa mahdottomia mitata.

Yleisimpiä koronaoireita ovat muun muassa päänsärky, väsymys, unettomuus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet.

14.7. 21:15

Pitkittynyt koronatauti löytyy nykyisin tautiluokituksesta, mutta sitä sairastavien taudinkuva vaihtelee.

Pitkittyneellä koronalla viittaa tilaan, jossa koronavirusinfektion aiheuttamat oireet jäävät päälle, kun akuutti tauti on jo mennyt ohi. Taudista on mukautunut käyttöön myös englanninkielinen nimitys long covid.

Tavallisimpia koronan pitkäaikaisoireita ovat muun muassa uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, rintakivut, pahoinvointi, huimaus, päänsärky, masennus, unettomuus, haju- ja makuaistin muutokset sekä muut neurologiset oireet, kuten kuten muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet.

Tampereen yliopiston anatomian professori, lääketieteen tohtori Seppo Parkkila.

Jotkut oireet haittaavat elämää enemmän kuin toiset, Tampereen yliopiston anatomian professori, lääketieteen tohtori Seppo Parkkila kertoi Ilta-Sanomien maanantaina julkaisemassa jutussa.

– Osa oireista on kiusallisia mutta lieviä. Esimerkiksi haju- ja makuaistin vajauksen kanssa ihminen pystyy elämään suhteellisen normaalisti. Vastaavasti uupumus saattaa hankaloittaa elämää hyvinkin paljon, Parkkila sanoi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) avasi kesäkuun alussa poliklinikan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista kärsiville.

Poliklinikan konsultoivana infektiolääkärinä toimiva Mari Kanerva kertoi Helsingin Uutisille, että pitkittyneen koronan oireet eivät usein ole itsessään vaarallisia. Esimerkiksi keuhkomuutokset ovat Kanervan mukaan yleensä lieviä ja palautuvat itsestään.

– Long covidissa on kyse itsestään aikanaan paranevasta taudista, mutta siihen liittyy elämää häiritseviä oireita ja niihin sekoittuu paljon huolta, Kanerva sanoi Helsigin Uutisille.

Mikäli oireet haittaavat merkittävästi esimerkiksi työkykyä, Kanerva kehottaa hakemaan niihin apua. Oireita hoidetaan poliklinikalla muun muassa lievittävällä lääkityksellä, fysioterapialla ja toimintaterapialla, psykologikäynneillä ja omahoito-ohjelmilla.

Pitkittynyt oireilu on Seppo Parkkilan mukaan yleisempää naisilla. Muita tunnettuja alttiutta lisääviä tekijöitä ovat muun muassa ylipaino, korkea ikä ja akuutin koronan vaikeusaste. Maailmalla tutkitaan tällä hetkellä myös altistavien geenien vaikutuksia.

Oireiden kirjo on hyvin laaja, minkä vuoksi on vaikea tunnistaa, mitkä oireet ovat suoraa seurausta koronataudista.

– Osa oireista on hyvin subjektiivisia ja jopa mahdottomia mitata. Niitä on terveydenhuollossakin vaikea määrittää täsmällisesti, Parkkila sanoi.

Oireiden syytä ja hoitokeinoja tutkitaan jatkuvasti. Parkkila korostaa, että vaihtelevista oireista kärsivien ihmisten saaman hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

– Korona ei ole pelkkä hengitystieinfektio, vaan monen elinjärjestelmän tauti. Hoitoon tarvitaan moniammatillista otetta, hän sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?