Ensimmäinen Mannerheimin-ristin ritari ei pitänyt sodan jälkeisestä ilmapiiristä – uusi elämänsuunta löytyi marsalkan ja teollisuuspatruunan avulla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ensimmäinen Mannerheimin-ristin ritari ei pitänyt sodan jälkeisestä ilmapiiristä – uusi elämän­suunta löytyi marsalkan ja teollisuus­patruunan avulla

Ruben Lagusin siviilivuosiin kytkeytyivät myös entinen ylipäällikkö ja presidentti sekä kuritushuonetuomion saanut teollisuuspatruuna.

Silloinen eversti Ruben Lagus (oik.) ja hänen esimiehensä, kenraalimajuri Paavo Talvela Laatokan pohjoispuolella Salmissa lähellä Tuleman kylää 19. heinäkuuta 1941. Kolme päivää myöhemmin Lagus nimitettiin ensimmäiseksi Mannerheim-ristin ritariksi. Talvela sai saman kunnian vajaat pari viikkoa myöhemmin.

18.7. 20:25

Sota oli päättynyt. Mannerheim oli saanut suostuteltua kenraalimajuri Ruben Laguksen jäämään puolustusvoimain palvelukseen 2. divisioonan komentajaksi Turkuun.

Ajat olivat kuitenkin muuttuneet, ja uuden ulkopolitiikan asenneilmasto ei panssarikenraalia miellyttänyt. Jääkäriupseeri kieltäytyi liittymästä Suomi–Neuvostoliitto-seuraan, vaikka puolustusvoimain va. komentaja Jarl Lundqvist näin oli upseereita kehottanut tekemään.

Lundqvistin kausi komentajana jäi lyhyeksi, mutta uuden komentajan Aarne Sihvonkaan linjalle ei Lagus lämmennyt.

– Hän tunsi itsensä vieraammaksi sodanjälkeisissä puolustusvoimissa, tutkija Torsti Salonen kertoi esitelmöidessään pari vuotta sitten Lohjalla järjestetyssä Laguksen muistojuhlassa.

–  Lagus ei tahtonut sopeutua puolustusvoimien uudelleenjärjestelyihin. Oli työntöä pois, ja hän odotti sopivaa tilaisuutta, tutkija Salonen sanoo nyt Ilta-Sanomille.

Tilaisuus tuli alkuvuonna 1947, kun teollisuuspatruuna Petter Forsström otti yhteyttä panssarikenraaliin. Tuo tapaaminen Kalkki-Petterinä tunnetun Lohjan kalkkiteollisuuden voimamiehen kanssa antoi suuntaa Laguksen sodanjälkeiselle elämälle.

Ryssä saatana järjesti tuon mitalin ruotsalaisperkeleelle, Talvelan kerrotaan huutaneen.

Palataan Laguksen maineen luoneeseen kesään 1941. Heinäkuussa Karjalan armeija eteni Laatokan Karjalassa. Hyökkäyksen kärjessä kulkivat jääkärijoukot, Laguksen miehet eli 1. jääkäriprikaati.

Laatokan Karjalassa suomalaisten hyökkäys oli alkanut heinäkuun 10. päivänä. Jo päivää myöhemmin 1. jääkäriprikaatia komentanut eversti Lagus nimitettiin 5. divisioonan vt. komentajaksi.

Laguksen esimies, niin ikään hyökkäyshanakkuudestaan tunnettu VI armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri Paavo Talvela oli tyytymätön edellisen divisioonankomentajan vitkasteluun ja teki omavaltaisen nimityksen.

Lagus oli saanut suoran hyökkäyssodan herätyksen vierailtuaan Saksassa keväällä 1941 ja keskusteltuaan salamasodassa kunnostautuneen Saksan panssarivelhon Heinz Guderianin kanssa.

Laguksen heinäkuinen hyökkäysmenestys ei jäänyt ilman huomiota päämajassa. Heinäkuun 22. päivänä 1941 ylipäällikkö Mannerheim myönsi ensimmäisen Mannerheim-ristin Lagukselle.

Ensimmäisen Mannerheim-ristin antaminen Lagukselle otti hänen esimiehensä Talvelan luonnon päälle.

–  Ryssä saatana järjesti tuon mitalin ruotsalaisperkeleelle, Talvelan kerrotaan huutaneen Robert Brantbergin kirjan Lagus – ritari n:o 1 mukaan.

Näpäytys ei ollut Talvelalle ainoa Mannerheimin suunnalta. Ylipäällikkö perui Talvelan Lagukselle antaman komentajuuden ja nimitti 5. divisioonan johtoon eversti Ilmari Karhun. Ennen kuin Karhu oli ehtinyt ottaa divisioonan komentoonsa 25. heinäkuuta 1941, Lagus oli jo ehtinyt viedä sen vanhan rajan yli.

Talvela sai oman Mannerheim-ristinsä 12 päivää myöhemmin, toisena Laguksen jälkeen.

Laguksen alkuvuoden 1947 tapaaminen teollisuuspatruuna Petter Forsströmin kanssa sai pyörät liikkeelle. Forsström oli sodan jälkeen palkannut tehtaalleen useita upseereita.

–  Forsström tunsi myötämielisyyttä perinteistä upseerikuntaa kohtaan, tutkija Salonen sanoo.

Salosen mukaan Lagus ja Forsström tapasivat Turun lääninsairaalassa, jonne patruuna oli siirretty Turun lääninvankilasta. Forsström oli saanut sodan jälkeen kuritushuonetuomion maanpetoksesta avustettuaan saksalaisen vakoojan pois Suomesta. Mutta tämä ei estänyt häntä jatkamasta yrityksensä johtamista vankilasta.

Forsströmillä oli töitä myös Lagukselle. Patruuna halusi tehtaalleen poliittisesti luotettavia työntekijöitä, jotka ”eivät olisi kovin innostuneita ammattiyhdistysliikkeestä”.

Vuorineuvos arveli, että kenraali voisi suhteidensa avulla saada värvättyä erityisesti entisiä sodanaikaisia alaisiaan. Värväystöiden lisäksi Forsström tarjosi Lagukselle sosiaalista asuntotuotantoa varten perustetun Lohjan Sato Oy:n toimitusjohtajuutta.

Kerrostalossa, jossa Lohjan Sato toimi, on muistettu Lagusta seinälaatalla.

50-vuotiaalle Lagukselle myönnettiin ero puolustusvoimista keväällä 1947. Kenraalin eläke oli 15 000 silloista markkaa kuussa, vuoden 2020 rahassa noin 950 euroa. Lisätulot perheen elättämiseksi olivat tervetulleita.

Lagus asettui Lohjalle sukulaisiltaan lunastamalleen Vähä-Ojamon tilalle, joka oli ollut suvun hallussa 1800-luvun loppupuolelta saakka. Siellä hän oli viettänyt lapsena kesiä.

Mannerheim ja Forsström olivat metsästystovereita. Silloinen presidentti oli vuonna 1945 hankkinut nimeään kantavan säätiön nimiin ja teollisuuspatruunan avustuksella Lohjalta Kirkniemen kartanon.

–  Helposti ajatukset kulkevat siihen suuntaan, että Mannerheimin ja Forsströmin välillä on käyty keskusteluja myös Laguksen tulevaisuudesta. Forsström pyrki eri tavoin auttamaan niitä korkeita upseereita, jotka eivät sodan jälkeen uudessa muuttuneessa tilanteessa halunneet jatkaa puolustusvoimissa, Salonen totesi esitelmässään, vaikka hänen mukaansa lähteistä ei tällaista olekaan todennettavissa.

– Aihetodisteita on kuitenkin riittävästi ja lisäksi niin monta yhteissattumaa, että näin voi epäillä, Salonen lisää nyt.

Lagus otti Lohjan Saton toimitusjohtajuuden vastaan, ja yhtiön kädenjälki näkyy edelleen Lohjan katukuvassa. Parin kerrostalon lisäksi Lohjan Sato rakennutti muun muassa 15 pientaloa, joita paikalliset alkoivat kutsua ”Laguksen tankeiksi”.

Lagus oli mukana rakennuttamassa kahta kerrostaloa Lohjalle.

Entä miten Lagus sitten onnistui värväystyössä? Salosen mukaan paikallisesta Länsi-Uusimaa-lehdestä löytyy maininta, että Lagus olisi saanut hankittua hyviä työntekijöitä Lohjan Tytyriin vuonna 1949 valmistuneeseen kalkkitehtaaseen.

Vähä-Ojamon tilalle puolestaan Lagus perusti kauppapuutarhan ja palkkasi päätoimisen puutarhurin sekä rakennutti uuden asuintalon vanhan rappeutuneen päärakennuksen tilalle. Laguksen puutarhassa kasvatettuja kukkia myytiin paitsi omassa liikkeessä Lohjalla, niin myös helsinkiläisissä kukkakaupoissa.

Lagus ei sodan jälkeen ollut ainoa kukkia kasvattanut korkea upseeri. Myös Mannerheim perusti kauppapuutarhan ostamaansa Kirkniemen kartanoon. Suomen radiotiedustelun ”isä”, sodan jälkeen Espanjaan muuttanut eversti Reino Hallamaa puolestaan viljeli neilikoita Aurinkorannikolla ennen siirtymistään rakennusbisnekseen.

Salonen kertoo Mannerheimin olleen niin innostunut puutarhastaan, että tämä valitsi itse siellä viljeltävät kukkalajit ja -sipulit. Sveitsissä ollessaankin Mannerheim oli viikoittain kirjeyhteydessä kartanoonsa.

Lohjan kaupunkikuvassa Lagusta nähtiin Salosen mukaan paikallisen reserviupseerikerhon sekä Lohjalla silloin sijainneiden Porkkalan rajavartioston ja myöhemmin Rajakoulun tilaisuuksissa.

Lohjan Saton toimitusjohtajana Lagus oli rakennuttamassa Lohjalle pientaloja, joita on Lohjalla kutsuttu “Laguksen tankeiksi”.

Mannerheim-ristin ritarin mukaan on kaupungissa myös nimetty katu.

Saattoivatpa asiakkaat törmätä myös kukkakaupastaan kassaa noutaneeseen panssarikenraaliin, vaikka liikkeen tiskin takana häntä ei nähtykään.

Kenraali erosi terveyssyistä Lohjan Sato Oy:n palveluksesta vain hieman ennen kuin hän kuoli sydänkohtaukseen 15. heinäkuuta 1959.

Ruben Lagus oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäisestä avioliitosta Olga Johanna (Jane) Ramsayn kanssa syntyi kaksi lasta. Liitto päättyi eroon 1927.

Lagus avioitui uudelleen vuonna 1935 Kenny Christina Emilia Gaddin kanssa. Heille syntyi neljä lasta vuosina 1936–1946.

Lähteet: Tutkija Torsti Salosen haastattelu ja esitelmä Lagus-muistojuhlassa Lohjalla 21.8.2019, Robert Brantberg: Lagus – Ritari n:o 1 ja Sotakenraalit

Ernst Ruben Lagus

  • Syntyi 12.10.1896 Koski Hl.

  • Lähti jääkäriksi Saksaan 1915 ja palasi Suomeen 1918.

  • Talvisodassa pääasiassa Kannaksen Armeijan esikunnassa.

  • Jatkosodan alussa 1. jääkäriprikaatin komentaja, kenraalimajuriksi lokakuussa 1941.

  • Vuonna 1942 sai johdattavakseen uuden Panssaridivisioonan, joka jatkosodan jälkeen osallistui myös Lapin sotaan.

  • Sodan jälkeen asettui Lohjalle, missä kuoli 15.7.1959.

  • Laguksen syntymästä tulee syksyllä kuluneeksi 125 vuotta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?