Tätä osattiin pelätä: Rokotusaikojen lykkäämisestä on tullut iso riesa, ja se johtaa ikävään ilmiöön – ”Tulkaa sovittuna aikana” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tätä osattiin pelätä: Rokotus­aikojen lykkäämisestä on tullut iso riesa, ja se johtaa ikävään ilmiöön – ”Tulkaa sovittuna aikana”

Pahimmillaan rokotusten siirtäminen kesälomien takia viivästyttää rokotekattavuuden nousua.

9.7. 7:00

Tätä osattiin pelätä jo ennen kesää, ja nyt pelko on konkretisoitunut.

Suomen suurimpien kaupunkien koronarokotusajanvaraukset ovat pahasti ruuhkautuneet kesälomalaisista, jotka haluaisivat kesälomansa takia siirtää rokotustaan myöhemmäksi.

Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen sanoi Ilta-Sanomille keskiviikkona, että päivittäin sadat kaupunkilaiset soittavat ajanvaraukseen siirtääkseen rokotusaikojaan.

Lue lisää: Rokotusaikoja lykätään nyt kesäreissujen takia – ilmiö uhkaa horjuttaa koko rokotekattavuuden saavuttamista

Espoon johtava ylilääkäri Anu Mustakari sanoi viime viikolla Helsingin Sanomissa, että varattuja aikoja on siirretty todella paljon.

Sama ilmiö on tuttu myös Vantaalla, Turussa ja Tampereella.

– Turussa on ihan sama ilmiö. Puhelimet ruuhkautuvat, kun soittoja on tullut huomattavan paljon, ylilääkäri Suvi Vainiomäki Turun kaupungilta sanoo.

  • Aiotko siirtää rokotusta kesämenojen vuoksi? Ota yhteyttä toimitukseen petri.seppa@iltasanomat.fi tai kommentoi jutun perään.

Eikä pahin ole vielä edes takana. Tampereen kaupungin hoitotyön päällikkö Birgit Aikio epäilee, että heinäkuun kolme viimeistä viikkoa ovat todelliset ”ruuhkaviikot”.

Silloin esimerkiksi Tampereella on määrä antaa erityisen paljon tehosteannoksia niille 50 ikävuoden molemmin puolin oleville kansalaisille, jotka ovat saaneet ykkösannoksensa vähän ennen vappua.

Isojen kaupunkien rokotevastaavien painokas vetoomus onkin: ”Tulkaa sovittuna aikana silloin, kun oma aika on!”

Tampereen kaupungin hoitotyön päällikkö Birgit Aikio vetoaa kaikkiin tamperelaisiin, että saaduista rokotusajoista pidettäisiin kiinni.

– Tietysti ajan voi siirtää, jos on pakottava tilanne vaikkapa työkomennuksen tai terveystilanteen takia. Mutta se on aika kurja syy, että on mökillä eikä haluaisi sieltä lähteä rokotukseen, Vainiomäki kuvaa.

Aikojen siirtäminen aiheuttaa herkästi väärään suuntaan pyörivän ikävän lumipalloilmiön. Jos puhelimet ruuhkautuvat kesäloman takia aikaansa siirtämään haluavista, läpi eivät pääse ne, joiden pitäisi päästä.

Aikio sanoo, että esimerkiksi monella 16–17-vuotiaalla ei ole vielä mobiili- tai verkkopankkitunnuksia, eli he eivät voi ilmoittautua rokotukseen verkossa. Ainoa mahdollisuus saada aika rokotukseen on soittamalla.

– Siksi emme toivo muiden soittavan vaan vetoamme muihin, että tulkaa ajallaan, Aikio sanoo.

Kesälomalaisten ruuhkauttamiin puhelimiin vastaaminen sitoo myös terveydenhoitoalan työvoimaa, jolle olisi käyttöä muuallakin.

Lisäksi jokaiselle varatulle ajalle varataan rokotuspisteeseen sekä rokote että rokottaja. Jos aikoja kovasti siirrellään, voi käydä niin, että rokottajan arvokas työpanos kuluu tyhjän panttina odotteluun, ja kaikista pahimmassa tapauksessa kallisarvoinen rokoteannos voidaan joutua heittämään hukkaan, jos korvaavaa tulijaa siirretylle ajalle ei löydy.

Rokotusaikojen muuttaminen siirtää rokotussumaa vain myöhemmäksi. Tällöin myös rokotusaikataulu ja riittävän suuren rokotekattavuuden synty venyy.

Tai jos sovitulle ajalle jätetään tulematta. Tällaisia ”no show” -rokotettavia on muutama prosentti kaikista ajanvarauksista.

Aikansa siirtäneiden tai paikalle ilmestymättömien rokotusaika venyy myöhemmäksi, ja se taas voi viedä ajan joltakin toiselta ykkös- tai kakkosannosta odottavalta.

Mitä enemmän valmiiksi sovittuja rokotusaikoja siirretään heinäkuulta tuonnemmaksi, sitä suuremmaksi kasvaa uhka, että rokotusaikataulu ja riittävän rokotekattavuuden synty siirtyy aina vain myöhäisemmäksi.

Johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä sanoo, että tämän hetken arvion mukaan kaikki halukkaat yli 16-vuotiaat saavat ensimmäisen rokoteannoksen heinäkuun aikana ja toisen annoksen lokakuun aikana. Keväällä puhuttiin pitkään, että koko väestö olisi kahdesti rokotettu jo heinäkuussa, sen jälkeen arvio siirtyi elokuuhun ja nyt ollaan jo lokakuussa.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio sanoo, että tämän hetken arvion mukaan kaikki rokotuksen haluavat yli 16-vuotiaat on rokotettu kahdesti lokakuun aikana.

– Aikataulu on vähän venynyt kesän aikana. Tähän vaikuttaa myös se, että Suomeen tulee heinäkuussa vähemmän rokotetta kuin touko-kesäkuussa, Kontio täsmensi.

– Iso toive on, että ihmiset menisivät rokotukseen silloin, kun oma vuoro on. Tilanne on harmillinen. Olisi pitänyt miettiä jo silloin, kun kävi ensimmäisen annoksen hakemassa, onko maisemissa toisen rokoteannoksen aikaan, Kontio sanoi.

Kaupunkien rokotevastaavat pitävät erittäin tärkeänä, että jokainen käy ottamassa tehosteannoksen – vieläpä sovittuna aikana.

– Rokotesuoja ei ole täydellinen, jos ei ota toista annosta, Aikio muistuttaa.

Yli 50-vuotiaat ovat huolehtineet rokotusten ottamisesta toistaiseksi paremmin kuin nuoremmat. Tämän johdosta Helsinki, Espoo, Vantaa ja Hus aloittavat yhdessä nuorille ja nuorille aikuisille kohdennetun kampanjan koronavirusrokotusten tärkeydestä. Kampanja toteutetaan sosiaalisessa mediassa julkaistavina videoina.

Kampanjan taustalla on myös se, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla koronavirustartuntoja todetaan eniten nuorilla aikuisilla.

– Mikäli saamme rokotukset onnistumaan yhtä hyvin nuorissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa, olemme kaikki lähempänä turvallisempaa kanssakäymistä, joka vaikuttaa harrastusten ja sosiaalisten kontaktien normalisoitumiseen, Turpeinen sanoi tiedotteessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?