Long covid eli pitkä korona: Viisi sairastunutta kertoo oireistaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronan piti olla jo ohi, mutta sitten Jessican oudot oireet alkoivat – 5 suomalaista kertoo pitkästä piinastaan

Osalle sairastuneista koronainfektio jättää jälkeensä pitkäaikaisen riesan. Pitkittyneiden oireiden kirjo on suuri.

Pitkäkestoista koronatautia sairastavat kertovat, miten oireet vaikuttivat heidän elämäänsä.


12.7. 6:00

Pitkäkestoisesta koronataudista, long covidista, puhutaan, kun koronavirusinfektion aiheuttamat oireet jatkuvat akuutin taudin jo mentyä ohi.

Viisi pitkää koronaa sairastavaa kertoo nyt, millaista on elää oireiden kanssa, joiden syntyä tai hoitokeinoja ei tunneta kunnolla.

Ilta-Sanomat on nähnyt haastateltavien positiiviset koronatestitulokset. Kaikkia jutussa kuvattuja oireita ei voida vahvistaa koronaviruksen aiheuttamiksi.

Jessica Lähdemäki, 17. Opiskelija. Sairastui 11 kuukautta sitten.

”Opiskelen ravintola-alalla kokiksi. Sairastuminen muutti haju- ja makuaistejani niin, etten ole enää pystynyt olemaan keittiössä.

Kokiksi opiskelevan Jessican opinnot keskeytyivät, kun hänen hajuaistinsa muuttui koronataudin seurauksena.

Sairastuin viime vuoden elokuussa. Oireet alkoivat alilämpönä ja väsymyksenä. Päässäni oli outo olo, ihan kuin se ei olisi ollut omani. En saanut hengitettyä kunnolla. Yöllä piti etsiä asentoa, jossa pystyin nukkumaan.

Aluksi en maistanut viikkoon mitään, mutta makuaisti palautui pikkuhiljaa takaisin. Kuukausi sen jälkeen, kun tauti oli jo mennyt ohi, makuaistini kuitenkin muuttui niin, että kaikki alkoi maistua ja haista oudolta.

Vieläkään mikään ei haise tai maistu oikealta. En pysty syömään esimerkiksi kurkkua, koska se maistuu jotenkin pahalta.

Kävin hajuaistin muuntumisen vuoksi nenälääkärissä. Minulta otettiin pään magneettikuvat, joista tutkittiin, ovatko jotkin hermoni vaurioituneet. Siellä ei näkynyt mitään.

Opintoni ovat lykkääntyneet paljon. Sairastumisen jälkeen siirryin kotiin opiskelemaan yrittäjyyttä etäopintoina. En tiedä, pääsenkö vielä syksylläkään takaisin keittiöön, vai pitääkö minun vaihtaa kokonaan alaa.”

Jatkuvasta väsymyksestä ja kovasta päänsärystä kärsivä Frida Keihäs kertoo, ettei ole uskaltanut koronataudin jälkeen elää samanlaista elämää kuin ennen. Hän ei pysty tekemään esimerkiksi suunnitelmia viikonlopulle, sillä päänsärky voi yllättää koska tahansa.

Frida Keihäs, 28, lähihoitaja. Sairastui puoli vuotta sitten.

”Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei korona ole leikin asia. Ei ole väliä, onko 28- vai 75-vuotias.

Minulla todettiin koronatartunta loppuvuodesta. Aluksi nousi korkea kuume, joka kesti 18 päivää. Kaikki niveleni ja lihakseni olivat kipeät. Sitten sain poskiontelotulehduksen ja keuhkokuumeen.

Olen ammatiltani lähihoitaja, ja sain tartunnan todennäköisesti töiden kautta. Olin neljä viikkoa pois töistä. Karanteenin jälkeen palasin töihin hetkeksi, mutta päänsärky oli niin kovaa, että jouduin jäämään parin viikon sairauslomalle.

Päänsärky alkaa yhtäkkiä ja jatkuu yleensä kolmesta neljään päivään. Mitkään lääkkeet eivät auta.

Olen edelleen sairauslomalla pari päivää viikosta. Juuri nyt tuntuu, että sekään ei riitä. Päänsärky alkaa yhtäkkiä ja jatkuu yleensä kolmesta neljään päivään. Mitkään lääkkeet eivät auta. Vielä pari kuukautta sitten kärsin hengenahdistuksista. Kerran jouduin päivystykseen, koska en saanut henkeä kunnolla.

Siitä asti kun sairastuin, maku- ja hajuaistini ovat olleet poissa. Olen jatkuvasti uupunut. Ennen sairastumista vietin paljon aikaa sisarusteni ja heidän lastensa kanssa, mutta nykyään en jaksa samalla tavalla. Töissäkin on sanottu, että en ole enää ihan samanlainen kuin ennen.”

Iinan hajuaisti vääristyi hänen sairastettuaan koronataudin. Hän kertoo, ettei enää muista, miltä tutut ruoat ja juomat ennen maistuivat.

Iina, 31. Kädentaitojen ohjaaja. Sairastui seitsemän kuukautta sitten.

”En ole ennen ollut hajuille herkkä. Nykyään en voi mennä edes ruokakauppaan ilman, että meinaan oksentaa.

Sairastuin marraskuun lopussa mieheni altistuttua koronalle työpaikalla. Ensimmäinen oire oli päätä halkova päänsärky. Sen jälkeen alkoi flunssa, ja kuume nousi 39,5 asteeseen. Mikään ei pysynyt sisällä, ja oksensin koko ajan. Yskitti ja henkeä ahdisti.

Kun kuume alkoi poistua, aloin kärsiä suonenvedoista ja levottomista jaloista. En saanut nukuttua, vaikka kehosta oli täysin veto pois.

Hajuaistini häipyi aluksi kokonaan. Äitienpäivänä se palasi takaisin, mutta vääränä. Alkuun kaikki ruoka, jossa oli sipulia, haisi aivan mädälle. Haju on sellainen, jota en ole ikinä ennen haistanut maailmassa.

Olen joutunut karsimaan ruokavaliostani melkein kaiken. Kaikki, mitä tällä hetkellä voin syödä, on kahden käden sormilla laskettavissa.

Kävin verikokeissa kipujeni takia. Niiden mukaan kaiken pitäisi olla kunnossa. Jaksamattomuus ja unettomuus ovat jatkuneet tähän päivään. Jos yritän harrastaa liikuntaa, koko keho menee aivan hapoille.”

Ville Halme on asuntonsa remontin ajan evakossa mökillä Kemijärvellä. Koronainfektio aiheutti hänelle joukon oireita, joiden vuoksi hän ei juuri kestä fyysistä rasitusta. Romi-koiraa pitää ulkoiluttaa, oli olo mikä hyvänsä, Halme kertoo.

Ville Halme, 40. Yrittäjä. Sairastui vuosi ja kaksi kuukautta sitten.

”Ennen koronaan sairastumista olin täysin terve ja työkykyinen. Nyt en ole pystynyt käymään töissä yli vuoteen.

Sain tartunnan työpaikalla viime vuoden toukokuussa. Tein silloin töitä yrittäjänä parkettiasentajana. Oireet alkoivat nenän tukkoisuutena. Kun karanteeni loppui, alkoivat lihassärky, kuumeinen olo ja ankara väsymys. Sitä oloa nukuin pois syksyyn asti.

Lepääminen helpotti oloa. Loppuvuodesta lääkäri määräsi minulle fysioterapiaa. Tulin paljon kipeämmäksi, koska kroppani ei kestä rasitusta yhtään. Sen jälkeen olen kuumeillut pelkästään tämän vuoden aikana yli 90 iltana. Öisin heräilen suun kuivumiseen ja refluksioireisiin. Lihas-, nivel- ja hermosärkyjä on ympäri kehoa. Jaloissani on lihasheikkoutta, ja hengästyn helposti. Ruoansulatus ei toimi.

Olen kuumeillut pelkästään tämän vuoden aikana yli 90 iltana.

Olen käynyt oireideni vuoksi kaularangan magneettikuvissa, mutta neurologi ei löytänyt niistä mitään hälyttävää. Nyt tutkitaan vasemman olkapään hermosärkyä. Ongelma on, että oireita on niin paljon. Yhteen oireeseen keskitytään kerrallaan, ja muut 30–40 oiretta jäävät paitsioon.

Teen musiikkia, mutta lauluhommaan ei ole nykyisin mitään tsäänssiä. Viimeisin äänitysreissu aiheutti päänsäryn, joka on jatkunut tauotta helmikuusta asti.

Tällä hetkellä keskityn siihen, että hoidan kaiken pakollisen. Tärkeintä on, etten mieti omaa olotilaani, vaan keskityn johonkin muuhun.”

Sari Nenonen kertoo, että pelottavin koronan pitkäaikaisoireista on ollut lähimuistin takkuilu. Aluksi hän mietti, voisiko kyse olla alkavasta muistisairaudesta. Oireet kuitenkin alkoivat samaan aikaan muiden koronataudin jälkioireiden kanssa.

Sari Nenonen, 54. Kasvattiäiti. Sairastui kahdeksan kuukautta sitten.

”Olin hirveän tarkka kaikesta, koska en halunnut koronaa. Silti se iski.

Marraskuun alussa alkoi hakkaava yskä. Sitten kuvioihin iski ripuli, joka paheni päivä päivältä. Muutaman päivän päästä maku- ja hajuaistini katosivat aivan totaalisesti. Kun keitin aamulla kahvia, huomasin, etten haista tai maista mitään. Tutut hajut ja maut olivat hävinneet.

Minulla on kuusi lasta, ja kotona asuvat vielä kasvattitytär ja -poika. Minun ja poikani oireet alkoivat samana päivänä. Siinä vaiheessa, kun vihdoin pääsimme testiin, oireemme olivat jatkuneet kaksi viikkoa. Sain tartunnan ilmeisesti perhetuttaviltamme.

Pieni terävyys on kadonnut kaikesta.

Sydämeni oli taudin aikana kovilla. Rytmihäiriöni pahenivat. Älykelloni näytti, että pulssini oli käynyt kymmeniä kertoja päivässä lähes kahdessasadassa. Normaalisti matala verenpaineeni oli nyt koholla.

Haju- ja makuaistini eivät ole vieläkään palautuneet entiselleen. Väsymys on jatkuvaa. En jaksa valvoa enää koko päivää, jos on mahdollisuus torkahtaa. Siksi yritän pysyä liikkeellä. Lähimuistini häviää välillä yhtäkkiä. Se on ollut jopa pelottava oire. Pieni terävyys on kadonnut kaikesta.

Ihmiset vähättelevät koronaa paljon. Jokaisen vähättelijän pitäisi kokea tämä tauti.”

Pitkittynyt korona on ennakoitua yleisempi

Pitkäkestoista koronatautia tutkitaan jatkuvasti. Tampereen yliopiston anatomian professori, lääketieteen tohtori Seppo Parkkila kertoo, että tuoreimpien tutkimustulosten perusteella tauti on yleisempi, mitä on etukäteen ajateltu.

Parkkila viittaa norjalaistutkimukseen, jossa tutkituista koronapotilaista 61 prosentilla oli koronatautiin liittyviä oireita kuuden kuukauden kuluttua sairastamisesta. Yllättävää tutkimuksessa oli, että oireita oli myös yli puolella kotonaan taudin sairastaneista 16–30-vuotiaista.

Lue lisää: Hätkähdyttävä tutkimus­tulos: Joka toisella lievän koronan sairastaneella 16–30-vuotiaalla long covid -oireita

Yleisimpiä koronan pitkäaikaisoireita ovat uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, päänsärky, haju- ja makuaistin muutokset sekä muut neurologiset oireet, kuten kuten muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet.

– Osa oireista on kiusallisia mutta lieviä. Esimerkiksi haju- ja makuaistin vajauksen kanssa ihminen pystyy elämään suhteellisen normaalisti. Vastaavasti uupumus saattaa hankaloittaa elämää hyvinkin paljon, Parkkila sanoo.

Oireiden kesto vaihtelee. Ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että koronataudin vuoksi pois töistä jääneiden sairausloma kesti keskimäärin 35 päivää. Tämän jälkeen käyrä tasaantuu. Yhdeksällä prosentilla sairauslomat jatkuivat kuukausia.

Tampereen yliopiston anatomian professori, lääketieteen tohtori Seppo Parkkila kertoo, että pitkittyneet koronaoireet vaikuttavat tutkimusten perusteella yllättävän yleisiltä.

Pitkittynyt korona löytyy nykyisin tautiluokituksesta. Sitä, voivatko jotkin koronataudin aiheuttamista pitkäaikaisoireista jäädä pysyviksi, ei kuitenkaan vielä tiedetä.

– Tieto olisi hyvin tärkeä. Erityisesti tieto siitä, miten pysyväksi muodostuvia oireita voisi ehkäistä ja hoitaa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) erikoislääkäri, dosentti Johanna Hästbacka sanoo.

Hän johtaa Husin Recovid-tutkimusta koronataudin aiheuttamista jälkioireista. Tutkimuksessa seurataan sairaalahoidossa koronataudin takia olleiden aikuisten toipumista taudista. Heidän tuloksiaan verrataan kotona taudin sairastaneisiin sekä henkilöihin, jotka eivät ole saaneet koronavirusinfektiota.

Tutkimus on vielä kesken, mutta Hästbackan mukaan näyttää alustavasti siltä, että kaikissa taudin sairastaneiden potilaiden ryhmissä osalla tutkittavista on oireita edelleen kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla. Osalla tutkittavista oireet ovat saattaneet jopa lisääntyä seurannan loppuvaiheessa.

– Ympäröivässä yhteiskunnassa vallitsevan koronatilanteen vaikutus voi olla merkittävä. Suuret muutokset arkielämässä ovat haastaneet meitä kaikkia, Hästbacka sanoo.

Pitkän koronan oireet vaativat kokonaisvaltaista hoitoa

Muihin virusinfektioihin verrattuna koronavirusinfektioon näyttää Seppo Parkkilan mukaan liittyvän enemmän jälkioireita. Haasteena on tunnistaa, mitkä oireet ovat suoraan koronataudin seurauksia.

– Osa oireista on hyvin subjektiivisia ja jopa mahdottomia mitata. Niitä on terveydenhuollossakin vaikea määrittää täsmällisesti, Parkkila sanoo.

Pitkittynyt oireilu on Parkkilan mukaan yleisempää naisilla. Muita tunnettuja alttiutta lisääviä tekijöitä ovat muun muassa ylipaino, korkea ikä ja akuutin koronan vaikeusaste. Parhaillaan tutkitaan myös altistavien geenien vaikutuksia.

Osa oireista on hyvin subjektiivisia ja jopa mahdottomia mitata.

Osalla pitkää koronaa sairastavista on laaja kirjo erilaisia oireita. Johanna Hästbackan mukaan on tärkeää pystyä sulkemaan pois muut kuin pitkittyneeseen koronatautiin liittyvät diagnoosit.

– Esimerkiksi sydämen tykyttelystä kärsivillä potilailla sellaiset rytmihäiriöt, jotka vaativat toimenpiteitä tai esimerkiksi tukoksen estohoitoa, Hästbacka sanoo.

Hänen mukaansa kyseessä on erittäin merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä nopeasti toimintakykyyn ja työkykyyn vaikuttava oireilu koskettaa yhtäkkiä hyvin suurta ihmisjoukkoa. Heistä merkittävä osa on työikäisiä, aiemmin täysin toimintakykyisiä ihmisiä.

Oireiden syytä ja siihen pureutuvia hoitokeinoja tutkitaan Hästbackan mukaan tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvalloissa. Ennen uusia tutkimustuloksia on kuitenkin keskityttävä hoitamaan oireita.

Tarve pitkäaikaisten oireiden hoidolle on tunnistettu. Hus avasi kesäkuun alussa koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan.

Korona ei ole pelkkä hengitystieinfektio, vaan monen elinjärjestelmän tauti.

Parkkila korostaa, että vaihtelevista oireista kärsivien ihmisten hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

– Korona ei ole pelkkä hengitystieinfektio, vaan monen elinjärjestelmän tauti. Hoitoon tarvitaan moniammatillista otetta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?