Kolmatta koronarokotuskierrosta suunnitellaan Suomessakin – he sen voisivat saada - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kolmatta koronarokotus­kierrosta suunnitellaan Suomessakin – he sen voisivat saada

Suomessakin pitää varautua siihen, että osa väestöstä tarvitsee kolmannen koronavirusrokotuksen.

Britanniassa kaikki yli 70-vuotiaat suunnitellaan rokotettavaksi kolmannen kerran. Kuvassa espoolainen Anneli Lundqvist, 76 sai ensimmäisen rokoteannoksen sairaanhoitaja Peter Kipchumbalta viime maaliskuussa Isossa Omenassa.

5.7. 10:15

Suomessakin on ryhdytty pohtimaan, onko riskiryhmät tarve rokottaa kolmannen kerran koronavirusta vastaan loppusyksystä.

Lue lisää: Miltä koronasyksy näyttää? Viimeistään elokuussa on vaarana, että tartunnat lähtevät selvään kasvuun

THL:n alainen kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä Krar käsitteli kolmatta rokotuskierrosta kokouksessaan 21. kesäkuuta, ja kokouksen evästys oli se, että Suomessakin pitää valmistautua siihen, että kolmansia annoksia joudutaan antamaan.

Mahdollisista kolmansista annoksista kertoi Suomessa ensin MTV Uutiset.

Lue lisää: EMA: Kaksi annosta koronarokotetta suojaa viruksen deltamuunnokselta

Se, mitä kolmannet annokset käytännössä voisivat tarkoittaa, on vielä täysin auki.

Vielä ei ole päätöksiä esimerkiksi siitä, kenelle kaikille kolmas rokoteannos annettaisiin tai millä aikataululla.

Nykyisillä rokotetoimituksilla kaikkien rokotuksen haluavien yli 16-vuotiaiden ensimmäinen rokotuskierros saataneen valmiiksi heinäkuun aikana ja toinen kierros lokakuun loppuun mennessä.

Hanna Nohynek arvioi, että kolmansiin rokoteannoksiin voitaisiin päästä loka-marraskuussa.

– Ehkä loka–marraskuussa voitaisiin alkaa antaa kolmansia annoksia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri sekä Krarin sihteeri Hanna Nohynek arvelee.

Paljon on loppujen lopuksi kiinni siitä, paljonko rokotetta Suomeen tulee, eli miten hyvin rokotetta riittää kolmansiin annoksiin. THL on jo suositellut, että koronarokotukset laajennettaisiin myös 12–15-vuotiaiden ikäryhmään. Päätöksen asiasta tekevät sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtioneuvosto.

Esimerkiksi Britanniassa on jo hyvin pitkälle menevät suunnitelmat aloittaa kolmas rokotuskierros ennen talven tuloa. Britanniassa suunnitellaan BBC:n mukaan jopa yli 30 miljoonan kansalaisen rokottamista kolmannen kerran, eli tehosteannoksen saisi liki puolet väestöstä.

Britannian päätös perustuu siihen, että maahan odotetaan parin vuoden tauon jälkeen voimakkaampaa influenssa-aaltoa, ja sen johdosta myös koronavirusta vastaan tarvitaan ekstrasuoja – influenssan ja koronan samanaikaisen sairastamisen tiedetään aiheuttavan vakavia taudinkuvia.

Lopullinen päätös kolmansista rokoteannoksista tehdään syyskuuhun mennessä sen pohjalta, mikä senhetkinen tieto rokotesuojan kestosta kahdella annoksella on, mikä on sairaalahoidon tarve syksyllä ja minkälaisia virusmuunnoksia Britanniassa kiertää syksyllä.

Britannia varautuu rokottamaan jopa yli 30 miljoonaa kansalaistaan kolmannen kerran.

Ensimmäisessä ryhmässä kolmannen annoksen Britanniassa saisivat henkilöt, jotka ovat kaikista hauraimpia, joilla vastustuskyky on erilaisten tautien tai hoitomuotojen takia heikentynyt ja joille ei kehity niin suurta määrää vasta-aineita, hoivakotien asukkaat, kaikki yli 70-vuotiaat ja etulinjan terveydenhoitohenkilöstö.

Näiden jälkeen kolmas rokotuskerta laajennettaisiin kaikkiin yli 50-vuotiaisiin ja niihin, jotka ovat influenssan tai koronavirusinfektion suhteen riskiryhmissä.

– Emme ole asiasta vielä kansallisia linjauksia tehneet. Suomessa rokotettavat olisivat todennäköisesti hyvin pitkälti samoja kuin Britanniassa on listattu, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan koko väestön rokottamista kolmatta kertaa on vielä liian varhaista pohtia. Nohynek sanoo, että nykytiedon valossa kahden rokoteannoksen odotetaan antavan perusterveille jopa 12 kuukauden suojan virusta vastaan.

Immuniteetiltaan alentuneilla henkilöillä, esimerkiksi elinsiirron saaneilla, syöpää sairastavilla tai immuunisuppressoivassa hoidossa olevilla voi rokotteiden suojateho jäädä alentuneeksi ja lyhytaikaisemmaksi.

– Ihan alkuun esimerkiksi BioNTech/Pfizerin omat tutkijat esittivät, että tehosteannoksia pitäisi antaa jopa puolen vuoden välein. Sittemmin on kuitenkin osoitettu, että vasta-aineet säilyvät paljon pidempään ja että solusitoinen immuniteetti, johon ns. immunologinen muisti perustuu, on hyvin synnytettävissä myös mRNA-rokotteilla, Nohynek sanoo.

Suomen ”kansanrokote” BioNTech/Pfizer antaa erittäin hyvän suojan myös deltavariantin vakavaa tautimuotoa vastaan.

– Jotta koko väestöä alettaisiin rokottaa kolmatta kertaa, pitää ensin saada lisää tietoa, onko se välttämätöntä muiden kuin erityisryhmien osalta: kuinka pitkään ja tehokkaasti kaksi rokoteannosta suojaa eri väestöryhmiä eri virusmuunnoksilta. Jo nyt rokotevalmistajat työstävät räätälöityjä toisen polven koronarokotteita.

– Parasta olisi, että tehosteannokset antaisivat parhaan mahdollisen lisäsuojan niitä virusmuunnoksia vastaan, joiden odotetaan kiertävän loppusyksystä ja talvella. Nykyisten rokotteiden suojateho kaikkien virusvarianttien tartuttavuudelta on kohtuullisen hyvä ja vakavia tautimuotoja vastaan erinomainen, Nohynek muistuttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?