Asiantuntija: Syksyllä voidaan jo elää hyvinkin normaalisti - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntija: Syksyllä voidaan jo elää hyvinkin normaalisti

Rokotukset ja deltavariantti ottavat kesällä kovan kisan. IS kysyi asiantuntijoilta, miten yhteiskuntaa voidaan tässä epidemiatilanteessa avata.

Koska koittaa vapaus? Kysymys yhteiskunnan avaamisesta ja tietyn tautiriskin hyväksymisestä on vaikea.

5.7. 6:00

Koronatilanne Euroopassa ei nyt näytä hyvältä, jos katsotaan koko maanosaa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan-aluejohtaja Hans Kluge julkaisi torstaina synkän lausunnon viruksen deltavariantin leviämisestä. Delta nousee Klugen mukaan Euroopan vallitsevaksi virusmuunnokseksi, sillä se syrjäyttää nopeasti aiemmin brittivarianttina tunnetun alfamuunnoksen.

Myös Euroopan tartuntatautien ehkäisy- ja valvontakeskus ECDC arvioi, että 90 prosenttia uusista koronatartunnoista voi olla herkästi tarttuvaa deltamuunnosta elokuun loppuun mennessä.

WHO:n Kluge ennustaa eurooppalaisille melko ikävää koronakesää.

– Sairaalahoidon tarpeen ja kuolemien liialliselle nousulle ennen syksyä on kolme ehtoa, jotka ovat kaikki täyttyneet: esiintyy uusia variantteja, rokotustahdissa on vajausta ja sosiaaliset kontaktit lisääntyvät, Kluge kirjoittaa WHO:n verkkosivuilla.

Sairaalahoidon tarpeen ja kuolemien liialliselle nousulle ennen syksyä on kolme ehtoa, jotka ovat kaikki täyttyneet: esiintyy uusia variantteja, rokotustahdissa on vajausta ja sosiaaliset kontaktit lisääntyvät.

Kluge tarkastelee tilannetta koko Euroopan mittakaavassa. Rokotushalukkuus on monissa maissa vähentynyt ja tahti hidastunut. WHO:n tilastojen mukaan peräti 63 prosenttia Euroopan asukkaista ei ole vieläkään ottanut edes ensimmäistä rokoteannosta. Samaan aikaan suurin osa maista poistaa koronarajoituksia ja vapauttaa matkailua.

– Siksi WHO:n Euroopan alueelle tulee uusi tautiaalto, ellemme pysy kurinalaisina ja ellemme me kaikki ota epäröimättä rokotetta, kun vuoromme tulee. Tarve kurinalaisuuteen korostuu, sillä noudatettavia rajoituksia on entistä vähemmän.

Entä Suomessa? Milloin yhteiskuntaa voidaan avata? Pitääkö katsoa tartuntalukuja, jotka ovat nousseet Pietarista palanneiden kisaturistien EM-tuliaisten vuoksi? Vai sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia? Entä rokotustahtia? Kaikkia näitä, ja muitakin muuttujia.

Lohduttavaa on, että rokotukset todella auttavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n perjantaina julkaiseman tutkimuksen mukaan toinen koronarokotus nostaa suojan ”erinomaiseksi” sekä ikääntyneillä että riskiryhmiin kuuluvilla.

”Alustavien tulosten mukaan ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho nousi toisen annoksen jälkeen 75 prosenttiin tartuntaa vastaan ja 93 prosenttiin sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan. Riskiryhmillä vastaavat luvut olivat 77 ja 90 prosenttia”, THL kertoo.

THL:n asiantuntijalääkärin Eero Poukan mukaan tutkimuksen aikana ei Suomessa vielä ollut merkittävää määrää deltavarianttia. Koronarokotteiden tehon seuranta kuitenkin jatkuu THL:ssä, Poukka kertoo IS:lle.

– Deltavariantin suhteen on kansainvälisesti julkaistu vasta alustavia tuloksia rokotteen tehosta. Yksi annos antaa kohtuullisen suojan infektiota vastaan ja kaksi annosta tuo jo hyvän suojan. Lisäksi alustavissa tuloksissa kaksi annosta vaikuttaa antavan erittäin hyvän suojan sairaalahoitoa vaativaa deltaviruksen aiheuttamaa Covid-19 vastaan. Tästä esimerkiksi on tuloksia saatu Englannista, Poukka kommentoi IS:lle sähköpostitse.

– Yhteiskunnan avaaminen on kokonaisvaltaisempi kysymys, ja tämän tutkimuksen perusteella ei nyt tarkkaa ajankohtaa voida antaa. Kuitenkin koronarokotukset antavat erittäin hyvän suojan vakavaa tautia vastaan ja vähentävät sairaalakuormitusta sekä mahdollistavat yhteiskunnan avautumisen jatkossa.

Poukan tavoin myös Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen tarkastelee kokonaisuutta, ei yksittäisiä muuttujia:

– Rajoituksia voidaan purkaa, jos ilmaantuvuus on matala, ilmaantuvuus laskee edelleen, tautiryppäät saadaan kuriin, rokotuskattavuus myös toisen annoksen suhteen nousee mukavasti ja sairaaloissa on vähenevä potilaiden määrä, Julkunen kommentoi IS:lle.

– Lisäksi arvioidaan kiertävän virusvariantin leviämispotentiaalia. Rajoituksen purkamisen arvioinnissa katsotaan tilannetta kokonaisuutena, professori viestittää.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kääntäisi kysymyksen toisinpäin.

– Yhteiskuntaa voidaan pitää kiinni vain, jos yleisvaarallinen tartuntatauti aiheuttaa vakavan uhan väestön terveydelle. Siksi lähtökohtaisesti kaikkien tartuntatautien kohdalla seurataan niiden aiheuttamia kuolemia taikka vakavia sairastumisia ja niiden perusteella arvioidaan toimenpiteiden tarve, Lehtonen kommentoi IS:lle.

– Englantilaisen materiaalin mukaan koronavirusinfektion kuolleisuus kahdesti rokotetuilla on vain noin kymmenesosa siitä, mitä se on rokottamattomilla. Kun rokotukset vähentävät paitsi kuolemia, myös tartuntoja, vähenevät koronaviruksen aiheuttamat vakavat sairastumiset tai kuolemat kahdesti rokotetussa väestössä todella merkittävästi.

Näillä näkymin pitäisin todennäköisenä, että syksyllä eletään hyvin normaalisti. Myös matkustaminen ’rokotuspassin’ myötä lisääntyy ainakin EU-alueella, vaikka sielläkin virusvariantteja liikkuu ja kaikkialla, esimerkiksi Ruotsissa, tilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa.

Lehtosen mukaan rokotussuojan kasvun myötä koronaviruksen uhka väestölle pienenee, sillä riskiryhmät on pääosin rokotettu kahdesti jo heinäkuussa. Se vähentää merkittävästi riskiä sairaanhoidon kuormitukselle.

– Lokakuuhun mennessä väestöstä on kaksi rokotusta saanut arviolta noin 70 prosenttia. Niin sanottuun laumasuojaan arvioidaan tarvittavan kuitenkin yli 80 prosentin rokotuskattavuus kahdella rokotusannoksella, mikä saavutetaan vuoden loppuun mennessä. Epidemia tukahdutetaan näin rokotuskattavuutta nostamalla. Itse suosittelisin myös lasten rokotusta, koska muuten virus jää lapsissa kiertämään, Lehtonen arvioi.

– Näillä näkymin pitäisin todennäköisenä, että syksyllä eletään hyvin normaalisti. Myös matkustaminen ’rokotuspassin’ myötä lisääntyy ainakin EU-alueella, vaikka sielläkin virusvariantteja liikkuu ja kaikkialla, esimerkiksi Ruotsissa, tilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa.

Koronaviruksesta voi Lehtosen mukaan tulla vielä aiempaa tartuttavampia virusvariantteja.

– Mutta nyt kiertäviä virusvariantteja vastaan – mukaan lukien deltavariantti – kaksi rokoteannosta antaa varsin hyvän suojan.

IS:n tavoittamista asiantuntijoista pessimistisin on Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

– Kaksi rokoteannosta antaa jo 80 prosentin suojan vakavalta sairastumiselta, mutta täysi rokotussuojakaan ei estä lievää sairastumista tai jatkotartuntoja varsinkaan deltavariantin ollessa kyseessä, Mäkijärvi kommentoi.

Valaisevana esimerkkinä deltavariantin käyttäytymisestä Mäkijärvi pitää Kanta-Hämeen isoa tartuntaketjua kesäkuun alussa. Tässä sairaalaepidemiassa todettiin yli 100 tartuntaa, joista ainakin 42 oli hoitohenkilökunnan jäsenillä. Heistä lähes puolet oli rokotettu kahdesti. Tautiin menehtyi 17 yli 60-vuotiasta potilasta.

– Deltavariantti on nostanut tartuntalukuja voimakkaasti sekä Britanniassa että Israelissa, huolimatta paljon Suomea korkeammasta rokotuskattavuudesta. Arvioni on, että Suomessa tulee käymään samalla tavoin, mutta sairaalapotilaita tulee enemmän kuin Britanniasta, koska Suomen rokotekattavuus on selvästi matalampi.

Deltavariantti on nostanut tartuntalukuja voimakkaasti sekä Britanniassa että Israelissa, huolimatta paljon Suomea korkeammasta rokotuskattavuudesta. Arvioni on, että Suomessa tulee käymään samalla tavoin, mutta sairaalapotilaita tulee enemmän kuin Britanniasta, koska Suomen rokotekattavuus on selvästi matalampi.

Britannian hallitus on luvannut kansalaisille, että ”vapauden päivä” koittaa 19. heinäkuuta. Silloin hallitus purkaa valtaosan vielä jäljellä olevista koronarajoituksista. Tällöin hallitus antaa viestin siitä, että se on valmis hyväksymään tietyn vakavan sairastumisen ja kuoleman riskin koronaepidemiassa.

Mutta kuinka kovan riskin hallitukset ja terveysviranomaiset ovat valmiita ottamaan? Mikä kuolemien määrä on hyväksyttävä?

Yleisesti hyväksyttyjä vastauksia näihin kysymyksiin ei ole, kirjoittaa Nature-lehti artikkelissaan. Kussakin maassa vastaukset ovat erilaisia.

– Jokainen maa asettaa oman kynnyksensä, sanoi WHO:n tartuntatautien hallinnasta vastaava johtaja Sylvie Briand lehdelle.

Lue lisää: Hätkähdyttävä tutkimus­tulos: Joka toisella lievän koronan sairastaneella 16–30-vuotiaalla long covid -oireita

Viranomaisten on otettava huomioon myös niin sanotun pitkän covidin riski. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa lievän taudin sairastaneet voivat saada pitkäaikaisia oireita.

– Vaikka kuolemantapausten määrä olisi alhainen ja sairaalat pärjäävät, mutta monet saisivat covid-19:sta pitkäaikaisia toiminnan esteitä, olisi se signaali liian korkeasta tartuntamäärästä, sanoi uusiseelantilainen tutkija Alex James Nature-lehdelle.

Yhteiskunnan avaamiseen liittyvä yhtälö on monimutkainen. Vastauksia on pohdittava joka päivä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?