Suomesta löytyi 4 400 vanha puinen veistos, johon on veistetty käärmeen pää. Löytö tehtiin viime kesänä Humppilan Järvensuolla, jossa on ollut kivikautista asutusta. Löytö julkaistiin 29. kesäkuuta Antiquity-tiedejulkaisussa.
Veistos löytyi reilun puolen metrin syvyydestä. Se on noin puolen metrin mittainen.
– Käärme näyttää siltä, kuin se olisi luikertelemassa tai uimassa pakoon yllätettynä, kertoo Turun yliopiston arkeologian tutkijatohtori Satu Koivisto, joka johtaa arkeologisia kaivauksia Järvensuolla.
Epäselvää on, jätettiinkö veistos tahallaan paikalle, kadottiko joku sen vai hylättiinkö veistos tarpeettomana.
Koivisto kuvailee löytöä epätodelliseksi, koska aiemmin kaivauksissa oli löytynyt vain puun pätkiä ja risuja. Veistoksen haarukkamainen pää yllätti tutkimusryhmän.
– Kyllä siinä kylmät väreet meni, kun tajusi mikä se on ja miten taidokkaasti se on veistetty.
Koivisto kertoo miettineensä muun muassa sitä, kuka veistosta on edellisen kerran pitänyt kädessä.
– Nämä ovat arkeologian hienoimpia hetkiä.
Koivisto kuvailee löytöä ainutlaatuiseksi. Muutamia vastaavanlaisia puisia veistoksia on löytynyt lähialueilta Venäjältä ja Baltian maista.
– Ne ovat melko karrikatyyreja ja huolettomammin veistettyjä.
Hän on varovainen löydön tulkitsemisessa, koska vielä ei täysin ymmärretä sitäkään, mihin aluetta on käytetty. Tutkijat kuitenkin olettavat löydön liittyvän uskontoon tai rituaaleihin. Myös muutamat muut alueelta tehdyt löydöt viittaavat rituaaliseen toimintaan.
Saamelaisessa kulttuurissa käärmeillä oli symbolisia merkityksiä. Uskottiin myös, että samaanit pystyvät muuttumaan käärmeiksi.
Koivisto kuitenkin huomauttaa, että samanismia tunnetaan vasta historialliselta ajalta eli tuhansia vuosia myöhemmin.
– Esimerkiksi Lapin saamelaisten noitarummuissa olevassa kuvastossa ja tarinoissa olevissa kertomuksissa.
– Emme voi tietää, että kivikautisilla ihmisillä olisi ollut samanlainen ajattelu.
Pohjois-Euroopan kivikautisessa kalliotaiteessa on muiden eläin- ja ihmishahmojen lisäksi kuvattu myös käärmeitä. Koivisto kertoo, että muutamissa kalliomaalauksissa ihmishahmo näyttää pitelevän kädessään käärmettä tai käärmeen muotoista sauvaa.
Järvensuon kaivauspaikka sijaitsee Humppilassa.
Järvensuo sijaitsee Kanta-Hämeessä Humppilassa, umpeen kasvaneen järven rannalle. Koivisto kertoo, että alue on turvemaata ja suopeltoa, ja arkeologiset aineistot ja kerrostumat ovat hautautuneet turpeeseen.
– Näyttää siltä, että erityisesti puuesineet säilyvät siellä hyvin tämän kaltaisissa olosuhteissa.
Normaalisti orgaaniset materiaalit säilyvät pohjoisella havumetsävyöhykkeellä huonosti.
– Paikka on kivikaudella sijainnut umpeen kasvavan ja myöhemmin viljelymaaksi kuivatetun Rautajärven etelärannalla ja sieltä on saatu talteen maassamme hyvin harvinaisia kivikautisia puu-, kaarna- ja tuohiesineitä.
Viime kesänä alkaneissa kaivauksissa on löytynyt kymmeniä ihmisen työstämiä veistettyjä esineitä. Suurin osa esineistöstä liittyy kalastukseen.
– Kaikkien esineiden merkitystä emme vielä edes tiedä tai ymmärrä.
Koiviston mukaan alue soveltuukin erinomaisesti arkeologisiin kaivauksiin. Suomessa suoarkeologisia tutkimuksia on tehty hyvin vähän, koska alueet ovat normaalisti syvällä turpeessa eli ne on hyvin vaikea löytää.
– Usein ne tulevat ojituksessa esiin. Myös tutkimukselliset kaivaukset ovat vaikeita, koska kaivauksiin tulee pohjavettä.
Myös Järvensuo 1 löydettiin sattumalta ojituksen yhteydessä 1950-luvulla. 1980-luvulla siellä tehtiin pienimuotoisia arkeologisia kaivauksia. Kaivaukset alueella alkoivat uudestaan kesällä 2020 Suomen Akatemian rahoituksella.