Rajusti kasvaneet koronatartuntaluvut eivät näy Britanniassa sairaalahoidon tarpeen tai kuolemien määrässä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Britannian luvut näyttävät valoa korona­tunneliin: Rajusti kasvaneet tartunnat eivät näy sairaaloissa tai kuolemissa – ”Ei kannata Suomessakaan lietsoa hysteriaa”

Rokotus estää mainiosti deltavariantin aiheuttamaa vakavaa, sairaalahoitoa vaativaa tautimuotoa ja kuolemia.

Britanniassa sairastuneiden määrä on kasvanut nopeasti 10-kertaiseksi, kuolinluvut ovat silti pysyneet todella matalina.

29.6. 6:30

Jalkapallon EM-kisaturistien mukanaan tuomista koronavirustartunnoista on noussut iso kohu. Pietarista palanneilla jalkapallofaneilla on havaittu jo lähes 300 koronatartuntaa.

Iso osa tartunnoista on viruksen deltavarianttia eli entiseltä nimeltään Intian-virusmuunnosta, joka tarttuu huomattavan ärhäkkäästi.

Lue lisää: THL:n ylilääkäri: Pietarista palanneilla jo liki 300 korona­tartuntaa

Pietarista tulleiden tartuntojen on maalailtu johtavan Suomessa neljänteen tartunta-aaltoon ja tiukkojen, niin kokoontumisiin, julkisiin tiloihin kuin liike-elämäänkin vaikuttavien rajoitusten nopeaan paluuseen.

Lue lisää: Vapaavuoren mukaan toiveet perustasosta voidaan haudata kisaturistien vuoksi: ”Nyt ei ole syytä hölmöilyyn”

Viimeksi maanantaina Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoi, että toiveet pääkaupunkiseudun yltämisestä perustasolle voidaan nyt hetkeksi unohtaa. Vapaavuori ei myöskään pitänyt uudelleen kiristettäviä rajoituksia poissuljettuina, vaikka vielä sellaiseen ei ole hänen mukaansa tarvetta.

Ollaanko hysteriaa lietsomassa ja paniikkinappulaa painamassa turhan päiten?

Britanniassa on tehty tutkimus, että vaikka tartuntaluvut ovat lyhyessä ajassa noin 10-kertaistuneet, se ei ole kuitenkaan näkynyt kovin merkittävästi sairaalahoidon tarpeen määrässä tai kuolinluvuissa.

Kolmannen aallon jälkeen Britanniassa oli pienimmillään alle 2 000 uutta tartuntaa päivässä toukokuun alussa. Kun deltavariantti alkoi levitä, tartuntojen määrä alkoi nopeasti kasvaa. Maanantaina uusia tartuntoja oli jo 22 868, suurin päivätartuntaluku sitten tammikuun lopun.

Cambridgen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan sairaalahoidon tarve lisääntyi kuitenkin vain noin 10 prosenttia viikossa, vaikka tartuntojen määrät ovat kasvaneet 50 prosenttia viikosta viikkoon jo pitkän ajan. Tutkimuksesta kertoi brittilehti The Times.

Samoin kuolemantapausten määrä Britanniassa on pudonnut jo alle promillen, eli harvempi kuin yksi tuhannesta sairastuneesta menehtyy. Yli 75-vuotiaiden osalta kuolleisuusaste on pudonnut yli 15 prosentista alle kahteen prosenttiin.

Esimerkiksi juhannussunnuntaina Britanniassa rekisteröitiin 14 876 uutta tartuntaa ja vain 11 kuollutta, ja maanantain ennätystartuntaluvun ohella vain kolme menehtynyttä.

Kuolleisuus on Britanniassa nyt merkittävästi pienempi kuin toisen aallon aikana, jolloin mustimpina päivinä menehtyi yli tuhat henkeä.

Iso kiitos kuuluu rokotuksille. Vaikka deltavariantti pystyy aavistuksen kiertämään rokotuksen antamaa suojaa eli aiheuttamaan rokotetullekin tartunnan, sairastettu infektio on selvässä valtaosassa huomattavan lievä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa ennen juhannusta valmistuneesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten hyvin sekä Pfizerin että AstraZenecan rokotteet estävät deltavariantin vakavaa, sairaalahoitoa vaativaa tautimuotoa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa, että jo ensimmäinen rokoteannos antaa erinomaisen suojan koronaviruksen sekä varianttien aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan. Suoja vielä paranee toisesta annoksesta.

– Pfizerin ensimmäinen annos esti sairaalahoidon tarpeen 94 prosentissa tapauksista (95 prosentin vaihteluväli 46–99 prosenttia), kahden annoksen jälkeen 96-prosenttisesti (vaihteluväli 86–99 prosenttia). AstraZenecankaan tulokset eivät olleet huonot. Ensimmäinen annos esti sairaalahoidon 71-prosenttisesti (vaihteluväli 51–83 prosenttia), toinen annos 92-prosenttisesti (vaihteluväli 75–97 prosenttia), Nohynek sanoo.

Suomessa käyrien pitäisi mennä vähintään samaan tapaan kuin Britanniassa, koska Suomen ”kansanrokote” Pfizer on vielä pikkuisen tehokkaampi kuin Britannian vastaava AstraZeneca.

Nohynekin mukaan ei pidä liiaksi pelästyä tartuntamäärien kasvua. Suomen koronastrategian päätavoitteet ovat estää koronaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa eli vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä.

Pfizerin rokote täyttää nämä kaikki, vaikka vastassa olisi deltavariantti.

Kaikkia tartuntoja ei ole mahdollista – eikä tarpeellistakaan – yrittää estää.

– Ei kannata Suomessakaan lietsoa hysteriaa. Britanniassa tartuntamäärien iso nousu ei ole näkynyt isona nousuna sairaalahoidon tarpeessa tai kuolemissa. On tietysti totta, että kun tulee paljon infektioita yhdellä kertaa, osa saattaa saada vakavankin taudin, koska esimerkiksi Pietarissa olleista osa on ilmeisesti vielä kokonaan rokottamattomia. Todennäköisyyksillähän tässä pelataan, Nohynek muistuttaa.

Laumasuoja deltavarianttia vastaan voidaan saavuttaa aikaisintaan syyskuussa, jolloin 80 prosenttia väestöstä voi olla rokotettu kahdesti.

Nohynek painottaa silti uudelleen sitä, että jo yksi rokotusannos estää vakavaa tautimuotoa erinomaisen hyvin. Lievä läpäisyinfektio limakalvoille voi silti tulla.

Deltavariantin on arvioitu tarvitsevan tuplarokotuksen noin 80 prosentille väestöstä, että laumasuoja voidaan saavuttaa.

Koska tällaiseen rokotuskattavuuteen voidaan päästä?

– Kaikkien yli 16-vuotiaiden rokotuksen haluavien on arvioitu saavan ensimmäisen annoksen noin heinäkuun lopussa. Menee syyskuulle, että 80 prosenttia väestöstä on saanut molemmat annokset, Nohynek sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?