Saara Kankaanrinnan kolumni: Hyttysen ininää - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Saara Kankaanrinnan kolumni: Hyttysen ininää

Ihan kuin maatalouspolitiikassa olisi unohdettu viljelijä ja veronmaksaja – mikrobeista puhumattakaan, kirjoittaa kolumnisti Saara Kankaanrinta.

28.6. 8:00

Läiskis. Kesä on ollut suotuisa hyttysille. Thermacell-hyttyskarkottimesta nousi pieni kohu. Osa kaupoista veti laitteen pois myynnistä kuluttajapaineen ja ympäristövaikutusten vuoksi.

Thermacellin vaikuttava aine pralletriini on voimakas hermomyrkky. Myrkky ei – tietenkään – erottele, mihin hyönteisiin se vaikuttaa.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt laitteen rajoitetun käytön. Pihapiirin ulkopuolella käyttö on kielletty.

On todella arvokasta, että havahdumme arkielämämme huolettomaan myrkkyjen käyttöön. Kemikalisaatio on jokaisen arjen osan läpäisevä taakka.

Thermacellin ”turvallisuuden” perusteena on lause: ”laitteessa käytettävä pralletriini ei ole uusi aine, vaan sitä on käytetty vuosikymmeniä muun muassa maanviljelyksessä”.

Montako hyttyskarkotinta mahtuu pellolle? Jos verrataan hyttyskarkottimen myrkkymäärää toiseen maataloudessa käytettyyn pyretroidiin, suositus on noin 250 thermacelliä hehtaarilla useille tutuille ruokakasveille.

Vertailuluku on suuntaa-antava, koska thermacell sisältää pralletriiniä ja pellon esimerkki tau-fluvalinaattia, joka on toki hermomyrkky myös.

”Maataloudessa tuhohyönteiset ovat alkaneet sietää pyretroideja pikkuhiljaa paremmin ja paremmin, koska viljelijät ovat käyttäneet tehoainetta liian pitkään”, kertoo asiantuntija Maatilan Pellervo -sivustolla.

Meneeköhän mukana myös harmittomia hyönteisiä, voisi kuluttaja miettiä. Hän saattaisi huolestua myös ekosysteemistä, jossa käytön myötä syntyy myrkyille sietokykyisiä tuholaisia.

Entä vetävätkö kaupat suurimman osan ruoasta pois myynnistä, kuluttajapaineen ja ympäristövaikutusten vuoksi?

Minun elinaikanani, noin 40 vuoden jakson aikana, Euroopasta on kadonnut yli 50 prosenttia maatalousympäristön lintulajeista.

Suomessakin huippuviljelijät näyttävät esimerkillään, että maata voi viljellä ympäristön kannalta suotuisasti.

Jo pari vuotta sitten tieteilijöiden ryhmä esitti hätähuudon: lentävien hyönteisten määrä on vähentynyt 75 prosenttia mm. vallitsevan maatalouden vuoksi.

Muualla Euroopassa torjunta-aineita käytetään huomattavasti enemmän, mutta määrä kasvaa Suomessakin. Tukesin torjunta-ainerekisteri sisältää yli 500 valmistetta.

Kansainvälinen ympäristöjärjestö Birdlife Europe totesi äskettäin, että ”uusi esitys EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta on kuolemantuomio luonnolle ja märkä rätti tuleville sukupolville”.

EU:n massiivisesta budjetista CAP eli maataloustuet vie noin kolmanneksen. Nyt on tärkein asia päätöspöydällä. Herätys!

Ennallaan säilyttäminen, ns. business as usual, olisi maatalouspolitiikassa niukasti ymmärrettävää, jos vaihtoehtoja ei olisi. Mutta kun on. On olemassa uudistavia keinoja.

Suomessakin huippuviljelijät näyttävät esimerkillään, että maata voi viljellä ympäristön kannalta suotuisasti. Mikä miljardien hukattu mahdollisuus, että emme halua ohjata tähän koko värkin voimin.

Ihan kuin maatalouspolitiikassa olisi unohdettu viljelijä ja veronmaksaja – mikrobeista puhumattakaan.

Yksisoluisillakin on kaksisuuntaisia selviytymismekanismeja: ne siirtyvät lähemmäs ravintoaineita ja kauemmas myrkyistä. Me isoaivoiset ihmisapinat voisimme ottaa mallia.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?