Kommentti: Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ratkaissut ongelmaa – tuhannet nuoret jäivät taas tyhjän päälle - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Oppi­velvollisuus­iän nostaminen ei ratkaissut ongelmaa – tuhannet nuoret jäivät taas tyhjän päälle

Sen sijaan, että pelkän peruskoulun varaan jääviä nuoria pakotetaan opiskelemaan, tulisi pohtia sitä, miksi he ovat jäämässä pelkän peruskoulun varaan, kirjoittaa toimittaja Anttijussi Ripaoja.

Viisi prosenttia peruskoulunsa päättäneistä nuorista jäi vaille jatko-opiskelupaikkaa. Luku on pysynyt viime vuodet suunnilleen samana.

18.6. 20:00

Opetushallitus tiedotti tällä viikolla toisen asteen yhteishaun tuloksista. 59 800 peruskoulunsa päättävää nuorta haki ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Heistä rannalle jäi 4 170.

Määrä on hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin opiskelupaikatta jäävien määrä on noudatellut vuosittain noin 4–6 prosentin osuutta hakijoista, niin nytkin.

Viime joulukuussa hallitus päätti nostaa oppivelvollisuusikää aiemmasta 17 vuodesta 18:aan ja samalla ulottaa oppivelvollisuuden kattamaan myös toisen asteen koulutus. Samalla toisen asteen koulutuksesta tehtiin maksutonta kaikille.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen peruskoulunsa päättänyt nuori on velvoitettu hakemaan opiskelupaikkaa toisen asteen oppilaitoksesta (lukio tai ammattiopisto), kuten suurin osa heistä on tehnyt tähänkin asti.

Tutkintoon johtavaa koulutusta heille ei kuitenkaan voida taata, kuten ei tähänkään asti.

Muutos on siinä, että nyt nuoren on hakeuduttava opinto-ohjaajan opastuksella kymppiluokalle, valmentavaan koulutukseen tai kansalaisopiston kurssille sen sijaan, että voisi jäädä kouluja käymättömänä elämään elämäänsä.

Mikä tässä sitten mättää? Se, että ongelmia ratkotaan väärästä päästä ja syiden sijaan pureudutaan seurauksiin.

Sen sijaan, että pelkän peruskoulun varaan jääviä nuoria pakotetaan opiskelemaan, tulisi pohtia sitä, miksi he ovat jäämässä pelkän peruskoulun varaan. Ongelmat ovat usein hyvin moninaisia ja ulottuvat kauas lapsuuteen.

Nuori, jolla on asiat hyvin, hakee peruskoulun jälkeen opiskelemaan joka tapauksessa.

Koulussa nuoren ongelmat jäävät helposti pimentoon, ja jos ne huomataankin, eivät jatkuvasti kiristyvät resurssit välttämättä anna nuorelle mahdollisuutta saada tarvitsemaansa apua. Maksuttomaksi muuttunut toinen aste (johon vähävaraiset ovat saaneet tähänkin asti tukea) ei helpota paineita leikata hyvinvointipalveluista.

Huonon koulumenestyksen taakse kätkeytyy usein masennusta ja oppimisvaikeuksia. Siinä vaiheessa, kun nuori taistelee tiensä läpi peruskoulun, alkaa olla melko yhdentekevää, onko hänen pakko hakea kouluun vai ei.

Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ratkaise ongelmia, vaan siirtää niitä yhden askeleen eteenpäin. Epämotivoituneet nuoret kuluttavat koulun penkkiä kolme vuotta pidempään ja ovat täysi-ikäistyttyään samassa tilanteessa kuin olisivat olleet pari vuotta aiemminkin.

Nuori, jolla on asiat hyvin, hakee peruskoulun jälkeen opiskelemaan joka tapauksessa. Paljon tärkeämpää olisi kohdentaa resurssit lastensuojelutyöhön sekä lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

Ongelmia ennaltaehkäisemällä ja nuoria tukemalla ja kannustamalla saavutamme parempia ja kestävämpiä tuloksia paljon halvemmalla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?