Parhaat keinot torjua hyttysiä: Lapin luonnossa liikkuvat kertovat vinkit - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Lapin pusikoita koluava hyttystutkija neuvoo ylivoimaisen keinon suojautua verenhimoisilta hyttysiltä – lue myös Jääkäriprikaatin vinkit

Kikkoja venäläisestä hyttyshupparista Suomen armeijan taisteluhanskoihin.

Miten suojautua hyttysiltä? Alan todelliset kokemusasiantuntijat kertovat.

18.6. 8:41

Miten toimii ekspertti, kokemusasiantuntija?

Viime päivinä on keskusteltu hyttysten niin torjunnan tekniikoista, moraalista kuin etiikastakin.

Esillä ovat olleet perinteiset ”ohvit” eli virallisesti määriteltyinä karkotteet ja uusi tekniikka, jossa kuumennettavista tyynyistä haihtuu ilmaan hyönteisten hermomyrkkyjä.

Valmistajien edustajat kertovat myrkyn toimivan kuin karkote, mutta Tukesin mukaan ei ole tutkittua tietoa, onko näin vai onko vaikutus kaikkiin pölyttäjähyönteisiin karkotusta kohtalokkaampi.

Lue lisää: Jo kaksi retkeily­kauppaa on vetänyt hitti­tuotteen pois myynnistä – maahan­tuojalta halutaan lisätietoa laitteen vaikutuksista

Mutta ei jäädä pihapiirin hermomyrkkyyn makaamaan.

Siirrymme nyt Suomen todelliselle hyttysvyöhykkeelle, Lappiin, missä kansa taistelee, huitoo ja läiskii ja miehet kertovat ja missä verenhimoisten pikkusiivekkäiden divisioonat iskevät kuin miljoona imukärsää.

Annetaan miesten kertoa.

Lapin maakuntamuseon amanuenssi Jukka Salmela tuntee henkilökohtaisesti hyttysmaakunnan ”kaikkein pahimmat hyttyspaikat”.

Ne ovat hänelle intohimon kohde. Sääskitutkijana Salmela viihtyy helteessä hautuvilla pienvesillä ja pusikkoisille kosteikoilla.

Mitkä ovat tutkijan kikat suojautua tutkimuskohteiltaan?

Perinteiset karkotteet Salmela mainitsee vain ohimennen. Pääpaino on oikeassa pukeutumisessa.

– Siitä se lähtee.

Jukka Salmela neuvoo pukeutumaan oikein.

Halla tai helle, Salmelalla on pitkähihaiset ja pitkälahkeiset vaatteet, helteellä keveät, silti aina kestävät.

– Keinokuituinen paita kuivuu nopeasti, jos hikoilee, mutta hyttysen imukärsä ei pääse siitä lävitse. Se on aivan täydellinen, Salmela ylistää.

– Käytän myös hanskoja, jotka olen ostanut armeijan poistomyynnistä. Kevyet taisteluhanskat ovat mahtavat, sillä ne ulottuvat pitkälle ranteisiin.

– Jonkin verran voi käsille laittaa myrkkyä, Salmela lisää.

Siirrytään vielä kiireesti yläpäähän.

– Lippalakki tai huivi ja sen päälle kevyt hyttysharso, joka menee pakattuna nyrkinkokoiseen tilaan. Se ei haittaa hirveästi näkemistä, jos pitää vaikka reagoida nopeasti johonkin perhoseen.

– Läpi näkyy ihan kohtuullisesti.

Salmela sanoo tulleensa näillä kikoilla hyvin juttuun tutkittaviensa kanssa.

Hyttyset ovat harrastus, vakava tieteellinen työ on vienyt tiettyjen sääskien pariin.

– Puhun aina hyttysistä, kun tarkoitan hyttysiä, mutta Lapissa kaikista puhutaan sääskinä.

Tieteellisesti kaikki hyttyset ovat sääskiä, mutta kaikki sääsket eivät ole hyttysiä, koska hyttyset ovat yksi sääskien lahkolle alisteisen heimo.

Itikka on murrenimi tietyissä osissa Suomea.

Lue lisää: Mikä tepsii parhaiten hyttysenpiston kutinaan? Lääkäri kertoo apukeinon, joka toimii kuin junan vessa

Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä Mika Kavakka kertoo räkkäajan eli sääskien huippusesongin saavuttaneen Metsä-Lapin.

– Mäkärät tulevat vähän myöhemmin ja polttiaiset syksymmällä. Nyt alkaa olla pahimmus sääskiaika käsillä.

Räkän kanssa menee yleensä päällekkäin vasojen merkitseminen, sillä porot kokoontuvat samaan aikaan.

– Jonkinlaista karkotetta on pahimmukseen aikaan pakko ajoittain käyttää, että pystyy metsässä olemaan, Kavakka sanoo.

Retkeilyä ei kannata kavahtaa hyttysten takia.

Poromiehen valinta on perinteinen iholle levitettävä tai suihkutettava karkote.

Tottuminen ei ole ratkaisu.

– Tietyllä lailla sitä voi vähän siedättyä, mutta ei sekään mukava tilanne ole, jos itsensä ihan sääskille syötättää.

Kavakka mainitsee myös harsokankaiset sääskihuput.

– Jotkut niitä täällä käyttävät, mutta meidän töissä ne ovat tukalia ja hankalia.

Poromiehen työt määrää vuodenkierto. Ei räkän ajankohta.

– Kun on vasanmerkitysaika, silloin pitää olla ulkona, ja kun vasanmerkitykseen lähdetään, silloin ollaan metsässä hyvinkin tiiviisti.

– Mutta aika vähän niitä karkotteita loppujen lopuksi menee. Pullot kestävät monta kesää.

Sääskien kanssa joutuu kamppailemaan myös Lapissa toimiva Jääkäriprikaati, jonka jääkäripataljoonan asemapaikka on Sodankylä.

Sääsket otetaan huomioon koulutuksessa.

– Isoja harjoituksia ei yleensä pidetä pahimpaan räkkäaikaan keskellä kesää, kertoo kapteeni Mikael Aikio Jääkäriprikaatin esikunnasta.

Räkkä on määritelmänsä mukaan keskikesällä ilmenevä ihmisiä ja eläimiä pistävien ja purevien sekä verta imevien hyönteisten joukkoesiintymä.

Aikio toimii prikaatissa arktisen sektorin johtajana ja vastaa arktisesta erikoiskoulutuksesta ja selviytymiskoulutuksesta.

Mikael Aikio kuvattuna talvisissa olosuhteissa. Tuolloin ei sääskiä ollut.

Hyttyset ovat pienemmästä päästä yksi selviytymisen haasteista.

– Ei meillä ole sen ihmeellisempiä keinoja kuin muillakaan, Aikio tunnustaa.

Ei siis sotasalaisuuksia.

– Ihan perusjutut, kuten sääskimyrkkyjä (karkote) järjestetään tarvittaessa.

Keskeistä on suojaava vaatetus.

– Vaatetuksen kuuluu normaalistikin olla sotilailla suojaava. Ongelma ovat kuumat ilmat, silloinkin sen pitää olla kohtuullisen suojaava.

Jos jääkärit yöpyvät räkän aikaan maastossa, paikka valitaan niin, ettei lähellä ole kosteita tai pusikkoisia paikkoja.

Tuuliset ja tuulettuvat paikat kuten vaarat tai kangasmetsät ovat oivallisia.

– Hyttyshuppuja meillä ei varustuksessa ole, Aikio kertoo.

Kesämakuupussiin kuuluu kuitenkin sääskiverkko, jonka voi vetää nukkumaan mennessä pään suojaksi.

– Lippalakin kanssa kun käyttää, niin lippa nostaa verkon pois kasvoilta niin, etteivät sääsket pääse pistämään verkon läpi.

– Ihan hyvin saa nukuttua.

Aikio mainitsee myös – tilanteen salliessa – nuotion tekemisen.

– Ihan tavallinen nuotiosavu karkottaa niitä jonkin verran. Samoin jos lämmittää teltassa, se vähentää sääskien määrää.

Kikka ei tarkoita sisään savuttavaa kamiinaa sissi- tai puolijoukkueteltassa, vaan kysymys on siitä, etteivät sääsket nauti kovasta lämmöstä.

Lue lisää: Hillitse itikkamäärää omalla pihalla – hyttysguru varoittaa yleisestä puutarhan koristuksesta: ”Hyttysiä sitten on”

Lue lisää: Näillä keinoilla karkotat hyttyset – asiantuntija arvioi kotikonstien tehokkuuden

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?