Syrjäinen lentokenttä Lapissa kiinnosti kiinalaisia – tässä syy - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Syrjäinen lentokenttä Lapissa kiinnosti kovasti kiinalaisia – yksi kuva kertoo syyn

Toivottavasti syksyllä valmistuva puolustusselonteko huomioi Kiinan vaikutusvallan kasvun Suomessa. Syytä olisi, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Raskas raketinheitin tulittaa maavoimien harjoituksessa Rovajärven ampuma-alueella Lapissa, lähellä Kemijärveä.

25.7. 7:00

Kun Suomi avautui länteen 1990-luvulla ja hakeutui Euroopan yhteisön jäseneksi, puhuttiin, että saksalaiset tulevat ja ostavat meidän rannat.

Eivät tulleet.

Sitten säikähdettiin venäläisiä. Rikkaat venäläiset ostavat mökit, rannat ja metsät.

Eivät ostaneet.

Sen sijaan kiinalaisista ei paljon puhuta, ei ainakaan vielä. Ehkä olisi syytä, sillä kiinalaiset oikeasti ostavat tai yrittävät ostaa maata ja kiinteistöjä – yllättävän hanakasti. Vantaan vaikuttaja, eläköityvä apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä kertoi Helsingin Sanomissa (18.7), että kiinalaiset rahastot ovat jo iso maan omistaja Vantaalla. Penttilän mukaan Vantaalla Kiinan kansantasavalta omistaa rahastojensa kautta enemmän maata kuin ”moni yksittäinen talonpoika”.

Mennäänpä ensin maailmalle.

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin vierailu Euroopassa kesäkuussa oli vanhojen liittolaissuhteiden lämmittelyä, mutta myös uusien uhkakuvien visiointia. Kun Bidenista tuli presidentti, yleisesti uskottiin, että hänellä on samat uhkakuvat kuin edeltäjällään Donald Trumpilla.

Keinot uhkakuvien hallitsemiseksi ovat Bidenilla tyystin toiset.

Kun Trump sätti eurooppalaisia Nato-kumppaneitaan ja uhkaili amerikkalaisjoukkojen vetämisellä Euroopan tukikohdista, Biden pyysi liittolaisiaan yhteisrintamaan – Kiinaa vastaan.

Kiina on aktivoitunut maailmalla, varsinkin Afrikassa mutta myös Euroopassa.

Kiina tarjoaa auliisti rahallista apuaan, etsii liittolaisia ja levittää lonkeroitaan lähes huomaamatta. Kiina haaveilee paluusta maailman vallaksi, ja se tekee siitä äärettömän vaarallisen kumppanin.

Kiinassa kaikki on valjastettu valtion edun ajamiseen, oli se sitten opiskelijavaihtoa tai yrityskauppoja. Kun puhutaan verkkomaailman kyberhyökkäyksistä, Venäjän lisäksi mainitaan myös Kiina. Kiina ei ole huipputeknologian takapajula vaan kärkimaita, ja sekin tekee Kiinasta äärimmäisen vaarallisen.

Siksi kiinalaisten bisneksistä on hyvä olla kiinnostunut, ihan oman turvallisuuden vuoksi, myös Suomessa.

Suomikaan ei nimittäin ole jäänyt osattomaksi Kiinan kiinnostuksesta – ja nyt ei puhuta Ähtärin eläinpuiston pandoista.

Britanniassa julkaistiin maanantaina kyberturvallisuudesta vastaavien viranomaisten (NCSC) raportti, jonka mukaan Kiinan valtio oli eduskuntaan tehdyn kyberhyökkäyksen takana vuonna 2020. Hyökkäyksessä vaarantui eduskunnan sähköpostitilien tietoturva.

Osa tileistä kuului kansanedustajille.

Lue lisää: Britannian viranomaiset: Kiinan valtio eduskunnan tietomurron takana

Eikä tässä kaikki.

Kemijärven kaupungissa Lapissa tapahtui jotain, joka antaa tietyllä tavalla kasvot Kiinan pyrkimykselle kohti pohjoisen arktisia alueita ja sen luonnonvaroja.

Yle uutisoi talvella, että kaupungin lähes tyhjä ja autio lentokenttä kiinnosti kiinalaisia. Kiinan valtion arktinen tutkimuslaitos halusi ostaa tai vuokrata Kemijärven lentokentän – Rovajärven harjoitusalueen naapurista.

He olisivat tehneet siitä tukikohdan arktista tutkimusta varten.

Ei tarvitse olla James Bond ymmärtääkseen, että kenttään liittyy paljon enemmän mahdollisuuksia hankkia muitakin tietoja kuin Arktisen alueen jääkarhujen liikkeet.

Venäläinen sukellusvene Murmanskin satamassa.

Kivenheiton päässä kentästä sijaitsee yksi Länsi-Euroopan suurimmista armeijan ampuma-alueista. Lentokenttä on muutenkin hyvällä paikalla lähes keskellä Lappia, jossa Suomi harjoittelee Ruotsin ja Nato-kumppaneidensa kanssa – säännöllisesti. Kun kentältä nousee ilmaan, tehokkailla välineillä voi kerätä tietoja Norjasta ja Venäjän Pohjoisen laivaston tukikohdista.

Kaikki tärkeät asiat ovat ikään kuin tarjottimella.

Kauppoja ei syntynyt.

Tosin niitä ei olisi koskaan voinutkaan syntyä.

Puolustusministeriö olisi estänyt kaupan kansallisen turvallisuuden nimissä. Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen sanoi Ylelle, että tieto Kemijärven lentokentän ostosta tuli puolustusministeriöön kolme vuotta sitten. Sallisen mukaan on epätodennäköistä, että valtiolliselle toimijalle myytäisiin kiinteistöä strategisesti tärkeän ampuma-alueen vierestä.

Puolustusministeriössä seurataan kiinalaisten kuten muidenkin kansallisuuksien tekemiä kiinteistökauppoja. Viime vuonna ministeriössä käsiteltiin parisenkymmentä kiinalaisten kiinteistökauppoihin liittyvää lupahakemusta.

Kaikki hyväksyttiin.

Lue lisää: Epäilyttävät kysymykset herättivät huomion puolustus­ministeriössä – armeijan suoja­vyöhykkeistä kysellään ”siinä toivossa, että joku lipsauttaisi jotain”

Valtioneuvosto julkaisee syksyllä odotetun puolustusselonteon.

Siinä kerrotaan miten ja millä välineillä Suomea puolustetaan ja miten varaudutaan eri turvallisuuspoliittisiin uhkakuviin. Toivottavasti Kiinan kasvava vaikutusvalta ja pyrkiminen Jäämerelle otetaan raportissa huomioon.

Muuten koko selonteolla ei ole juurikaan merkitystä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?