Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd) toimittama uutuuskirja Raportti uusien hävittäjien hankinnasta (Into 2021) tuo kaivattua kriittisyyttä Suomen historian suurimpaan asekauppaan.
Koska hankinta on Suomen historian suurin julkinen investointi, sen arviointi eri näkökulmista on paikallaan. Keskustelua näin suuresta projektista ei ole koskaan liikaa. Raporttikirjan teksti on toisinaan provosoivaa, ja se pyrkii ravistelemaan hankkeen perustuksia.
Kirjassa verrataan esimerkiksi hävittäjien hintaa Helsingin Meilahteen rakennetun uuden lastensairaalan kustannuksiin. Yhden monitoimihävittäjän ostohinnaksi kirja laskee 170 miljoonaa euroa. Lastensairaalan rakennuskustannukset olivat 185 miljoonaa euroa. Vertailu kertoo hankkeen suuruusluokasta, mutta kovin mielekäs se ei ole.
Kiljusen ja useiden kirjoittajien mielestä Suomi pärjäisi pienemmällä määrällä monitoimihävittäjiä kuin HX-hankkeen lähtökohdaksi otettu 64 konetta. Vastapainoksi Suomen pitäisi satsata muun muassa tiedustelukäyttöön hankittaviin miehittämättömiin lentolaitteisiin ja ilmapuolustuksessa käytettäviin ohjusjärjestelmiin.
Puolustushallinnon kanta tähän on yksiselitteinen: Hävittäjiä ei voida korvata muilla järjestelmillä, eivätkä maasijoitteinen ilmatorjunta ja miehittämättömät ilma-alukset kata niiden suorituskykyä. HX-hankinnan aikaikkunassa ei ole näköpiirissä, että robottilentolaitteet ottaisivat ilmasodankäynnissä miehitettyjen hävittäjien paikan.
Ilmavoimien nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä vuodesta 2025 alkaen. Hornetit korvataan uusin monitoimihävittäjin niin sanotussa HX-hankkeessa, johon varataan 10 miljardia euroa. Summasta 9,4 miljardia euroa kuluu koneiden, aseiden sekä koulutus-, tukeutumis- ja huoltojärjestelmien hankintaan, loput menevät lentotukikohtien infrastruktuurin uudistamiseen ja hankkeen valmisteluun.
Kiljunen on koonnut keskiviikkona julkaistuun antologiaan artikkeleita yli kolmeltakymmeneltä kirjoittajalta. Joukossa on muun muassa sotilasasiantuntijoita ja tutkijoita eri aloilta.
– Asiantuntijapiireissä oli suuri tarve osallistua omilla puheenvuoroillaan tähän keskusteluun, Kiljunen sanoi kirjan julkistustilaisuudessa, joka pidettiin Zoom- ja Facebook-verkkoseminaarina.
Kirjan ilmestyessä HX-juna on jo lähellä pääteasemaa. Valtioneuvoston odotetaan tekevän hankintapäätöksen ennen vuoden loppua. Ainoa aidosti auki oleva kysymys on se, minkä viidestä tarjouksesta Suomi valitsee. Mukana ovat yhdysvaltalaiset Boeing Super Hornet ja Growler sekä Lockheed Martin F-35 A, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale ja ruotsalainen Saab JAS 39 Gripen E. Monitoimihävittäjän lisäksi Saab tarjoaa Suomelle kahta GlobalEye-tutkavalvontakonetta.
Raportin keskeinen kysymys on se, mikä on hävittäjähankinnan tarkoitus. Onko se Suomen ilmatilan sekä maa- ja merialueen puolustaminen? Vai asetetaanko sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnissa etusijalle hävittäjien kyky iskeä kauas?
– Onko riskiä, että Suomen HX-hanke kokonaisuudessaan tulisi osaksi suurvaltojen pelotejärjestelmää, Kiljunen kysyi raporttikirjan julkistustilaisuudessa.
HX-tarjokkaista F-35A on erityisesti suunniteltu tunkeutumaan syvälle vihamieliseen ilmatilaan. Koneen häiveominaisuudet auttavat sitä pysyttelemään piilossa, tuhoamaan ilmapuolustuksen kohteita ja laukaisemaan pitkän kantaman risteily- tai rynnäkköohjuksia satojen kilometrien päähän. Samanlaisia kykyjä on toki muillakin tarjokkailla, mutta F-35:n kohdalla se on ollut suunnittelun keskeinen tavoite.
Boeingin tarjouksessa vastustajan ilmapuolustuksen lamauttaminen kuuluu erityisesti Growler -koneille. Viidenkymmenen Super Hornetin lisäksi Boeing olisi valmis myymään Suomelle 14 näitä elektronisen sodankäynnin erikoiskoneita.
”Mihin hyökkäyskykyä tarvitaan? Tuskin aikomuksena on hyökätä valtakunnanrajan yli? Voiko alivoimainen edes hyökätä lentokoneilla ilmaylivoimaista vastaan? Sotakokemusten valossa siitä ei ole näyttöä. Kamikaze-lentäjien aika on ohi”, kirjoittaa entinen ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Ahti Lappi raporttikirjassa.
Kirjoittajat nostavat esille myös sen, ettei HX-hankkeen kokonaiskustannuksia vielä tiedetä. Edes 1990-luvun Hornet-hankinnan kaikki kustannukset eivät ole suuren yleisön tiedossa.
HX-hanke on jo loppusuoralla. Suomen puolustushallinto vastaanotti lopulliset ja sitovat tarjoukset monitoimihävittäjistä huhtikuun lopussa.
Kiljunen vaatii, että tarjousten sisältämät tiedot koneiden käyttömenoista, teollisesta yhteistyöstä ja huoltovarmuudesta pitäisi saada avoimiksi. Raporttiin koottujen tietojen mukaan erot eri hävittäjätarjokkaiden välillä ovat nelinkertaiset. Haarukka on levetä: elinkaarikustannukset ovat matalimmillaan 20 miljardia euroa ja enimmillään 40 miljardia.
– Päättäjien ja veronmaksajien on syytä olla perillä näistä eroista ja siitä, kuka kantaa vastuun, jos hävittäjien ylläpitoon varattu 10 prosenttia eli kaavailtu 250 miljoonaa euroa ylittyy, Kiljunen sanoi.
”Päättäjien ja veronmaksajien on syytä olla perillä näistä eroista ja siitä, kuka kantaa vastuun, jos hävittäjien ylläpitoon varattu 10 prosenttia eli kaavailtu 250 miljoonaa euroa ylittyy.
Ei ole mikään yllätys, että raportti arvioi elinkaarikustannuksiltaan kalleimmaksi ehdokkaaksi F-35:n.
Kauppatieteen tohtori, Palkansaajien tutkimuslaitoksen entinen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto laskee, että 64:n F-35A-koneen käyttö ja ylläpito maksaisi vuoden 2018 rahassa noin 820 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelma perustuu Kanadan parlamentin ja Norjan hallituksen tekemiin arvioihin.
Toiseksi kalleimmaksi käyttömenoiltaan nousevat Boeingin tarjokkaat. Rafale ja Eurofighter ovat seuraavina, ja halvin on Gripen E.
Lockheed Martin on johdonmukaisesti esittänyt, että F-35A mahtuu HX-hankkeen antaman käyttö- ja ylläpitomenojen katon alle. Yhtiö olisi valmis myymään Suomelle enimmillään 64 konetta, mutta yhtiön mukaan lopullinen toimitettavien koneiden määrä vahvistettaisiin vasta sitten, jos Suomi valitsee F-35A:n.
Artikkelia päivitetty klo 14.01 ja 14.22 ja 17.6. klo 10.22: Lisätty tieto Lockheed Martinin tarjouksesta ja kannasta koneiden määrään ja puolustushallinnon näkemys monitoimihävittäjittäjistä. Täydennetty tietoa Saabin tarjouksesta.