Tulli paljasti Tampereella 3D-tulostettujen aseiden pajan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tampereella paljastui 3D-tulostettujen aseiden paja – ”Se ei ole ollut mitään amatöörien puuhastelua”

Tutkimusjohtaja Mika Salmi Aalto-yliopistosta sanoo, että jo 50 euron materiaaleilla tekisi osat useampaan aseeseen. Ampumavalmiin aseen kokoaminen kuitenkin vaatii perehtyneisyyttä ja muualta hankittuja osia.

17.6. 22:35

Runsas viikko Suomessa otettiin kiinni liki sata henkilöä osana kansainvälistä Greenlight-operaatiota. Kiinniotettujen joukossa oli lukuisia henkilöitä, joilla on taustaa muun muassa United Brotherhoodista, Bandidosista ja Cannonballista.

Eräs mielenkiintoisimmista löydöistä tehtiin Tampereella. Tulli teki siellä etsinnän varastoon, joka paljastui 3D-tulostettujen aseiden pajaksi.

Yllä Tullin kuvaama video tamperelaisen varaston välineistöstä.

Tulli takavarikoi asepajasta kaksi toimivaa asetta, lukuisia aseiden osia ja suuren määrän ampumatarvikkeita. Varastossa oli myös ampumarata aseiden testaamiseen.

Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sanoo olleen ensimmäinen kerta, kun Suomessa törmätään vastaavaan toimintaan.

– Ja harvinaista tämä on Euroopassakin. Todennäköisesti kokonaisia aseita ei ole kuitenkaan tulostettu, vaan määrätyt osat. Kyse on ollut aseiden rakentamisesta.

Valvontajohtaja Hannu Sinkkonen.

Sinkkonen ei tässä vaiheessa ota kantaa siihen, kuinka korkealaatuisia löydetyt aseet ovat.

– Laadun selvittely kestää aika kauan.

Tapausta tutkitaan törkeänä ampuma-aserikoksena ja epäiltyinä on kaikkiaan viisi henkilöä. Yksi heistä on yhä vangittuna. Sinkkosen mukaan vangitulla miehellä on taustallaan aiempia rikoksia.

3D-tulostettujen aseiden historia alkoi vain kahdeksan vuotta sitten, tarkemmin vuonna 2013. Tuolloin yhdysvaltalainen Defense Distributed -järjestö suunnitteli 3D-tulostettavan pistoolin, ”Liberatorin”, ja julkaisi ohjeet netissä.

Yle kokeili aseen tulostamista netistä julkaistun Liberator-mallin pohjalta toukokuussa 2013.

Myös Ylen Ajankohtainen kakkonen testasi aseen valmistamista 3D-printterillä. Yhdeksänmillisen pistoolin osat valmistettiin Espoossa Aalto-yliopistossa ja koottiin Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen aseseppäkoulussa. Materiaalina käytettiin Lego-palikoista tuttua abs-muovia.

Muovipistooli ei kestänyt varsinaista tulikoetta: yksi laukaus riitti hajottamaan piipun ja liipaisimen. Aseen osia lenteli ympäriinsä.

Tutkimusjohtaja Mika Salmi Aalto-yliopistosta sanoo, että kahdeksassa vuodessa 3D-tulostettujen aseiden valmistamisen kynnys on madaltunut huomattavasti.

Ensinnäkin 3D-printtereiden hinnat ovat tulleet alas. Ylen asetestissä käytetty printteri maksoi noin 15 000 euroa ja kotitulostimienkin hinnat olivat tuhansia euroja. Nykyään kotitulostimen saa muutamalla sadalla eurolla.

– Myös harrastajien käyttämä materiaalivalikoima on laajempi kuin vajaat kymmenen vuotta sitten. Jos tulostin on jo hankittu eikä omalle työlleen laske hintaa, niin 50 euron materiaaleilla tekee osat useampaan aseeseen, Salmi sanoo.

Salmi pitää tämän hetken suurimpana uhkana juuri osien ja tarvikkeiden, kuten äänenvaimentimien, 3D-tulostamista. 3D-printterillä ei edelleenkään saa valmistettua ampumavalmista asetta kuin einespizzaa mikrossa.

Salmi sanoo, että vaikka osien valmistaminen 3D-tulostimella ei vaadi sinänsä kummoistakaan kokemusta, on osat vielä koottava kokonaiseksi aseeksi. Se taas vaatii perehtyneisyyttä ja muualta hankittuja osia.

– Aseissa on kriittisiä osia, kuten piippu ja laukaisumekanismi, joissa muovi on materiaalina haastava kestävyyden kannalta. Samoin on luotien laita. Puolustusteollisuus tutkii mahdollisuuksia räjähdeaineiden 3D-tulostamiseen, mutta ollaan vielä aika kaukana siitä, että luoteja voitaisiin tulostaa kotitulostimilla.

– Toisaalta aseen osia on myös mahdollista valmistaa myös ilman 3D-tulostusta.

Salmi pitää joka tapauksessa Tampereella paljastunutta asepajaa huolestuttavana merkkinä.

– Espanjassa paljastui muutama kuukausi sitten vastaavanlainen paja, mutta tämä Suomen tapaus tuli yllätyksenä, kun Suomea on kuitenkin pitänyt kohtuullisen turvallisena maana.

Tullin kuvaa tamperelaisesta varastosta.

Salmi on tutustunut Tampereen tapaukseen julkisuudessa olleiden juttujen ja kuvien perusteella. Kuvista näkee, että varastossa oli nimenomaan harrastuskäyttöön tarkoitettuja, muutaman sadan euron hintaisia Creality-merkkisiä kotitulostimia. Varaston muu välineistö viittaa kuitenkin Salmen mukaan siihen, että kyse on ammattimaisesta toiminnasta.

– Se ei ole ollut mitään amatöörien puuhastelua. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella minulle tulee vaikutelma, että toimintaa on kehitetty pitkään.

Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa, mitä kaikkea varastossa on valmistettu. Tiedossa ei ole myöskään se, olivatko valmistetut aseiden osat tulossa käyttöön Suomessa vai kenties menossa myyntiin ulkomaille.

Yleisesti ottaen järjestäytyneen rikollisuuden kiinnostus 3D-tulostettuihin aseisiin on helposti ymmärrettävissä. Tulostettujen osien jäljittäminen on vaikeaa, ja koska aseet usein hävitetään rikosten jälkeen, aseiden huono laatu ei välttämättä ole ongelma.

– Esimerkiksi ryöstössä voi riittää, että ase on vain esillä tai että ase kestää sen yksi tai kaksi laukausta, sanoo Salmi.

  1. Operaatio Greenlightin taustalla on Anom-viestintäalusta, jonka Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI kehitti tietolähteensä avulla.

  2. Järjestäytynyt rikollisuus on suosinut viestinnässään salattuja viestintäalustoja, kuten EncroChatia ja SkyECC:iä. Nämä olivat käytössä muun muassa Katiska-huumevyyhdin keskeisillä henkilöillä.

  3. Kun EncroChat ja SkyECC olivat poissa pelistä, FBI alkoi tarjota salaoperaatiossaan alamaailmalle Anom-puhelimia.

  4. Kun rikolliset omaksuivat Anomin, FBI pääsi käsiksi heidän viestintäänsä. Runsaan puolentoista vuoden aikana FBI keräsi ja käsitteli kaikkiaan 27 miljoonaa alustalla ollutta viestiä.

  5. Operaatio huipentui kesäkuussa 2021 ympäri maailmaa tehtyihin kiinniottoihin. Salaisen operaation johdossa toimivat Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI, Yhdysvaltain huumepoliisi DEA sekä Alankomaiden ja Ruotsin poliisiviranomaiset. Lisäksi mukana oli Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol ja 16 maata, joista yksi oli Suomi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?