Uimasta palanneiden lasten jaloissa havaittiin huolestuttavia parillisia jälkiä – asiantuntija katsoi kuvan ja tyrmää alkuperäisen selityksen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Uimasta palanneiden lasten jaloissa havaittiin huolestuttavia parillisia jälkiä – asiantuntija katsoi kuvan ja tyrmää alkuperäisen selityksen

Ilta-Sanomat kertoi viime viikolla tapauksesta, jossa Vaasan Isolahden uimarannalla uimassa olleiden lasten jaloissa havaittiin outoja puremajälkiä.

Helsingin yliopiston tutkija Jarmo Saarikivi kertoo, että on harvinaista, että käärme puree vedessä.

17.6. 7:00

Uivan käärmeen kohtaaminen voi olla hämmentävä, jopa pelottavakin kokemus. Tavatonta tai kovin harvinaista se ei silti ole, koska tuhansien järvien maassa myös käärmeiden on hyvä osata uida.

Ilta-Sanomat kertoi viime viikolla tapauksesta, jossa Vaasan Isolahden uimarannalla uimassa olleiden lasten jaloissa havaittiin outoja puremajälkiä. Epäilykset kohdistuivat oitis käärmeeseen, vaikka varmuutta asiasta ei saatukaan.

Asiasta käytiin keskustelua Vaasan julkinen puskaradio -Facebook-ryhmässä. Myös Vaasan kaupunki varoitti sosiaalisessa mediassa ihmisiä mahdollisista käärmehavainnoista.

Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkija Jarmo Saarikivi kertoo nähneensä kuvan epäillystä käärmeen puremasta. Kuvan perusteella hän ei usko, että kyseessä on käärmeen purema. Hän kertoo, että jäljet olivat muun muassa liian kaukana toisistaan.

– Reiät olivat liian kaukana toisistaan. Niin leveäleukaista käärmettä Suomessa ei ole kuin siinä kuvassa, jonka minä näin, hän kertoo.

Lisäksi vedet ovat hänen mukaansa vielä niin kylmiä, että kyyt eivät niihin mene. Myös rantakäärmeen hampaat ovat liian pienet.

– Niistä ei tule sellaista jälkeä.

Vaihtoehtoista selitystä Saarikivellä ei jälkien aiheuttajaksi ole.

Myös viime viikolla epäselvyyttä oli siitä, oliko kyseessä tosiaan käärmeen purema. Sairaalassa arvioitiin, että kyseessä voi olla rantakäärme tai kyy, mutta asiasta ei ollut varmuutta.

Anestesiologian erikoislääkäri ja Turun yliopistollisen keskussairaalan dosentti Markku Taittonen arvioi viime viikolla, että kyseessä voi olla kyyn purema. Tosin hänkin oli epävarma asiasta. Varsinkin jälkien etäisyys toisistaan arvelutti.

– Kyyn puremassa puremarajat ovat 3–4 millimetrin etäisyydellä toisistaan noin keskimäärin. Jos etäisyys on enemmän kuin 3–4 millimetriä, se on joku muu. Kyy on kuitenkin loppujen lopuksi aika pieni otus.

Hän kertoi, että toisin kuin yleensä luullaan, kyy voi purra ihmistä vedessä siinä missä maallakin.

Kyykäärme tutkija Jarmo Saarikiven kädessä kesällä 2010.

Kuinka yleisiä sitten ovat tapaukset, jossa käärme puree ihmistä vedessä?

– Se on hyvin harvinaista, Saarikivi kertoo.

– Toki se on mahdollista, mutta ei niitä vuositasolla kovin monta ole.

Hän kertoo, että kyykäärme menee veteen vain, jos siitä on sille hyötyä ja se on siirtymässä johonkin. Ne eivät siis tee niin huvikseen. Uintireissun tavoitteena voi olla esimerkiksi ravinnon hankkiminen.

– Jos kyy on vedessä, silloin se on matkalla johonkin. Se ei esimerkiksi saalista mitään vedessä asuvia otuksia.

Jos käärme taas puree ihmistä vedessä, se tekee niin samasta syystä kuin kuivalla maallakin.

– Kyllä se on silloin ahdistettuna tai sitä jahdataan. Se puree puolustautuakseen, ei syödäkseen.

Lue lisää: Samalla uimarannalla käyneiden lasten jaloista alkoi löytyä huolestuttavia parillisia jälkiä – näin asiantuntija kommentoi mysteeriä

Tällä hetkellä kyyt ovat jo levittäytyneet talvehtimispaikoiltaan ympäristöön, ja niihin voi törmätä lähes missä tahansa.

Ihmisasutuksen ja mökkien lähelle kyyt tulevat suotuisien elinolosuhteiden perässä.

Kyykäärmeiden oleskelu esimerkiksi mökin lähistöllä ei Saarikiven mukaan ole huono asia, sillä niiden läsnäolo kertoo, että mökin ympäristö on hyvässä luonnontilaisessa tilassa. Hänen mukaansa ihmisen ja kyyn mieltymykset ovat varsin samanlaiset.

– Kyyt itse asiassa tykkäävät samanlaisista ympäristöistä kuin ihmiset eli lämpimistä, etelään viettävistä rinteistä ja vesistöjen rannoista.

Jos kyistä on haittaa, hän suosittelee siirtämään ne kauemmas, jolloin niitä ei tarvitse tappaa.

– Silloin nekin saavat mahdollisuuden jatkaa elämäänsä. Jos sen siirtää esimerkiksi parin kilometrin päähän, ainakaan sama yksilö ei tule enää takaisin.

Hän kuitenkin muistuttaa, että jos kyy on löytänyt paikan, jossa se viihtyy, se ei luultavasti ole ainut kyy alueella.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?